Opas hyvästä työterveyshuollosta

Työterveyshuoltoon on valmistunut uusi, laaja opas nimeltään Hyvä työterveyshuoltokäytäntö. Se kuvaa alan ammattilaisten käytössä olevia, hyväksi havaittuja toimintatapoja. Niiden perusteella työterveysyksiköt voivat arvioida omaa toimintaansa ja niistä voi omaksua ideoita omaan työhön. Tekijät korostavat, ettei opasta ole tarkoitettu enempää määräyskokoelmaksi kuin oppikirjaksikaan.

Foniatria - pieni, mutta laaja erikoisala

Suomen Foniatrit -yhdistys viettää tänä vuonna 20-vuotisjuhlaa, mutta ala on yksi vanhimmista itsenäisistä erikoisaloista Suomessa. Foniatrian erikoislääkäreitä maassamme toimii noin 20 ja he hoitavat erilaisia äänen, puheen ja kielellisen kehityksen häiriöitä ja sairauksia.

Pohjoismaisia siteerataan eniten

Vaikka Yhdysvalloissa tehdään eniten ihotautien tutkimusta ja yhdysvaltalaisia artikkeleita julkaistaan eniten alan lehdissä, siteerattiin Pohjoismaisia ihotautiartikkeleita useimmin vuosina 1981-94. Archives of Dermatologyn viime tammikuun numerossa oli luettelo kaikkein siteeratuimmista artikkeleista tutkimuksen kotimaan mukaan. Kuuden ensimmäisen joukossa olivat kaikki viisi Pohjoismaata. Eniten siteerattiin islantilaisia artikkeleita (10,43 siteerausta artikkelia kohti) ja hyvänä kakkosena olivat suomalaiset (7,04)! Australia pääsi tähän pohjoimaiseen seuraan kolmantena. Ruotsi, Norja ja Tanska olivat seuraavina. Yhdysvallat tuli vasta tämän joukon jälkeen seitsemäntenä (5,93).

Kuuden kuukauden ulkomaan-työskentely verovapaaksi

Ensi vuoden alusta lähtien ei vähintään kuuden kuukauden työskentelystä ulkomailla peritä enää veroa Suomessa. Nykyään kuusi kuukautta kestävästä yhtäjaksoisesta ulkomaantyöskentelystä saadusta palkasta 60 % on veronalaista tuloa. Muutos tuloverolakiin tehtiin, koska sekä suomalaiset yritykset että verohallinto ovat pitäneet säännön soveltamista ja vaikutusta palkkatulon verotuksen progressioon ongelmallisena. Verovapauden edellytyksenä on, että ulkomailla tehtävä työ kestää yhtäjaksoisesti kuusi kuukautta, mutta tilapäiset oleskelut kotimaassa sallitaan. Tilapäisen oleskelun rajana pidetään keskimäärin kuutta päivää kuukaudessa. Ulkomailla työskennellessään työntekijä voi olla kotimaisen työnantajan lähettämä tai ulkomaisen työnantajan palkkaama.

Influenssarokotus kannattaa ottaa - vai kannattaako?

Influenssarokotusta suositellaan kaikille lääketieteellisille riskiryhmille, joita varten Kansanterveyslaitos on jakanut terveyskeskuksille 300 000 rokoteannosta maksuttomia rokotuksia varten. Korkea ikä sinänsä on myös peruste rokottamiselle, vaikka ainakin toistaiseksi yli 65-vuotta täyttäneet riskiryhmiin kuulumattomat joutuvat maksamaan rokotuksesta erikseen, toteaa tutkimusprofessori Tapani Hovi Kansanterveyslaitoksesta.

Näkökulmia hulluuteen

Jorge Enrique Adoun, ecuadorilainen kirjailija, Bernardo Atxaga, Espanjan nykykirjallisuuden tunnetuimpia edustajia, Vivica Bandler, suomalainen teatteriohjaaja, Rosalyn Carter, mielenterveyskeskuksen johtaja, Yhdysvaltain ensimmäinen nainen 70- ja 80-luvuilla, Johan Galtung, norjalainen rauhantutkija ovat aakkosjärjestyksessä ensimmäisiä niistä 17 tunnetusta henkilöstä, jotka suostuivat Suomen Mielenterveysseuran suuruudenhulluun kirjoituspyyntöön.

Lääkkeet liikenteessä - kampanja käynnissä

Uudellamaalla on käynnistynyt kampanja, jolla kiinnitetään huomiota päihteiden ja lääkkeiden vaikutukseen liikenteen kannalta. Huumaavien aineiden sekakäyttö näyttää kasvavan ongelmaksi myös liikenteessä. Kansanterveyslaitos on tutkinut tänä vuonna syyskuuhun mennessä selvästi enemmän liikenteen huumetapauksia kuin viime vuonna; epäiltyjä on ollut jo 1 064.

Asbestiseulatutkimuksessa löydettyjen ammattitautien seuranta perusterveydenhuollossa

Vuosikymmenen alussa järjestetyn asbestisairauksien seulontatutkimuksen jälkeiset asbestille altistuneiden seurantatarkastukset eivät ole toteutuneet suunnitelmien mukaan. Tampereen aluetyöterveyslaitoksen seulonnassa käyneistä tehdyssä selvityksessä kävi ilmi, että vain noin puolet seurantaan ohjatuista kävi omatoimisesti tarkastuksessa. Seuranta jäi suurelta osin perusterveydenhuollon tehtäväksi, kun alun perin suunniteltu lievien pleuramuutosten seurannan järjestely Työterveyslaitoksen toimintana kaatui rahoitussyistä. Perusterveydenhuollon lääkäreillä ei ilmeisesti kuitenkaan ole ollut selvää käsitystä seurantatarkastusten sisällöstä. Seurannasta olisikin järjestettävä terveyskeskuslääkäreille ohjeita ja konsultaatiomahdollisuuksia.

Riitta Sauni, Kimmo Vattulainen, Panu Oksa, Jukka Uitti

Yleislääkärin työn laatu potilaan näkökulmasta

Potilaiden hoidossa pyritään aikaisempaa enemmän ottamaan huomioon heidän vaatimuksiaan, tarpeitaan ja toiveitaan. Ongelmana on kuitenkin ollut tarvittavien mittareiden puute niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Sairaaloiden vuodeosastojen käytössä on ollut vuodesta 1995 lähtien standardoitu ja validoitu potilaspalautemittari. Yleislääkärin työn laadun arviointiin tarkoitettua potilaspalautemittaria on kehitetty kansainvälisessä yhteistyöprojektissa vuodesta 1995 lähtien. Mittaria on kokeiltu Suomessa neljässä terveyskeskuksessa. Lomakkeen osiot koskevat lääketieteellistä hoitoa, vuorovaikutusta, tiedottamista ja tukemista, hoidon saatavuutta ja saavutettavuutta sekä hoito-organisaatiota. Sen suomalainen versio saataneen käyttöön vuoden 1998 alkuun mennessä.

Arja Helin, Marjukka Mäkelä

Psyykkisistä syistä johtuvan työkyvyttömyyden tausta-analyysi sairausvakuutuksen B-lausunnoista

KYS:n yleissairaalapsykiatrian yksikön aineistosta selvitettiin, miten miesten ja naisten psyykkistä työkyvyttömyyttä kuvataan sairausvakuutuksen B-lausunnoissa ja mitkä tekijät vaikuttavat eläkemuodon valintaan. Vuosilta 1985-86 ja 1994-95 kerätyn aineiston 249 potilaalla yleisimmät psykiatriset diagnoosit olivat vakava masennustila tai muu masennusdiagnoosi ja persoonallisuushäiriö. Yleisimmin mainitut oireet olivat sukupuolesta riippumatta masentuneisuus ja ahdistuneisuus. Lähes puolella mainittiin myös jokin somaattinen diagnoosi. Taustamuuttujista korostuivat miehillä yksin tai lapsuuden perheen kanssa asuminen, alkoholin liikakäyttö, työpaikan yllättävä menettäminen sekä ihmissuhde- ja taloudelliset ongelmat. Naisilla puolestaan matalan sosiaaliryhmän ammattiasema, parisuhdevaikeudet ja perheenjäsenen, erityisesti oman lapsen, sairastuminen tai kuolema olivat yhteydessä psyykkiseen työkyvyttömyyteen. Suositeltavan eläkemuodon valintaa selitti itsenäisesti ainoastaan potilaan ikä.

Kirsi Honkalampi