Poskiystävän akne

Antibiootti on mahtava lääke osaavan lääkärin käsissä. Potilas paranee ja joskus jopa palaa ihan tuonelan porteilta. Harmi vain, että näin mainioilla lääkkeillä on potilaan ulkopuolelle ulottuvia sivuvaikutuksia, jotka heijastuvat mikrobiekologiaan. Antibioottien aiheuttama selektiopaine lisää nimittäin resistenttien mikrobien osuutta ympäristössämme ja seurauksena on uhkakuva tappajabakteereista, joihin mikään ei enää tehoa.

Heikki Arvilommi

Mitä on syövän kronoterapia?

Monet elimistön toiminnot seuraavat vuorokausirytmiä. Niinpä esimerkiksi luuytimessä, iholla sekä suun ja rektumin limakalvoilla DNA-synteesinopeus vähenee alle puoleen klo 24:n ja 4:n välillä päiväsaikaiseen verrattuna. Samoin esimerkiksi erään fluorourasiilia metaboloivan entsyymin, dehydropyrimidiinidehydrogenaasin, aktiivisuus monosyyteissä lisääntyy keskiyön paikkeilla 40 %. Näin ollen ei ehkä olekaan samantekevää, mihin vuorokauden aikaan potilaisiin infusoidaan solunsalpaajia ja millaisella nopeudella. Kronoterapiassa solunsalpaajia annetaan ohjelmoitavan pumpun kautta laskimoon vaihtelevalla nopeudella eri vuorokauden aikoina toksisuuden vähentämiseksi ja tehon parantamiseksi.

Heikki Joensuu

Lisätodisteita vasta-ainehoidon tehosta Crohnin taudissa

Kerroin alkuvuodesta englantilaisesta tutkimuksesta, jossa tuumorinekroositekijä alfaan (TNF-alfa) kohdistuneita vasta-aineita antamalla saatiin melko pitkäkestoinen helpotus Crohnin tautia sairastavien potilaiden ileiittiin. Nyt samaista vasta-ainetta on kokeiltu laajemmassa potilasaineistossa, joka kerättiin sekä Pohjois-Amerikasta että monista Euroopan maista. Mukaan saatiin kaikkiaan 108 potilasta, joilla oli keskivaikea tai vaikea tauti, jossa muuhun hoitoon ei saatu vastetta.

Matti Viljanen

Venäjän kansanterveyden romahdus

Entisen Neuvostoliiton aikana Pariisin ja Moskovan välille syntyi tiivis yhteistyö epidemiologien kesken, joka on antanut arvokasta tietoa Venäjän kansan terveydestä ja sairauksista. Sikäläinen kuolemansyytilasto on ilmeisen luotettava, ja yhteistyöryhmä on sen pohjalta analysoinut, millaisia elinennustemuutoksia Venäjällä on tapahtunut vuosina 1984-94.

Robert Paul

Kun lihapala joutuu hengitysteihin - osaatko Heimlichin otteen?

Jokaisen lääkärin tulisi osata Heimlichin ote, jolla vierasesine voidaan poistaa ylähengitysteistä silloin, kun potilas on hengenvaarassa.

Tapio Tervo

Verivalmisteisiin uudet etiketit

Marraskuun alussa 1997 Suomen Punaisen Ristin Veripalvelu ottaa käyttöön uudet verivalmisteiden etiketit. Veriryhmien väritunnisteet poistuvat ja potilasasiakirjoihin liitettävät tarraosat muuttuvat mitoiltaan pienemmiksi. Muutos tuo etikettiin aiempaa enemmän tietoa. Samalla muutetaan hieman verivalmisteiden Rh-veriryhmämerkintöjä. Hoitavan lääkärin kannalta muutoksen merkitys on pieni, mutta verikeskuksissa toimivien on kiinnitettävä huomiota uusiin käytäntöihin.

Jarkko Ihalainen

Piilokiveksisyyden hoidon pitkäaikaistulokset

Laskeutumattomat kivekset ovat yksi tavallisimmista leikkaushoidon aiheista pikkupojilla. Tärkeimpinä piilokiveksisyyden myöhäisongelmina on pidetty lapsettomuutta sekä kivessyöpää.

Seppo Taskinen

Lasten toistuvan päänsäryn ja migreenin lääkehoito

Päänsärky on yleisin lasten toistuvan kivun aiheuttaja. Migreeni on yleisin akuutin toistuvan päänsäryn syy. Migreenistä kärsii 3-10 % lapsista ja nuorista. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää lääkkeiden tehoa lasten migreenikohtausten hoidossa.

Mirja L. Hämäläinen

Inhibiini- ja aktiviinialayksikkögeenien ilmentymisen säätely ihmisen munasarjan granuloosasoluissa

Inhibiinit ovat munasarjan granuloosasolujen tuottamia glykoproteinihormoneja. Inhibiinit eristettiin munarakkulanesteestä 1980-luvulla niiden follikkelia stimuloivan hormonin (FSH) eritystä inhiboivan vaikutuksen perusteella. Rakenteellisesti inhibiinien tiedetään koostuvan alfa- ja beeta-alayksiköistä (alfa-beetaA, inhibiini A sekä alfa-beetaB, inhibiini B). Inhibiinien eristyksen yhteydessä löydettiin yllättäen myös beeta-alayksikköjen dimeerejä, aktiviineja, jotka puolestaan lisäsivät FSH:n eritystä (beetaA-beetaA, beetaA-beetaB ja beetaB-beetaB ts. aktiviinit A, AB ja B).

Marja Erämaa

Tahdosta riippumattoman hermoston toimintaan vaikuttavien aineiden sijainnin vertailu

Väitöskirjatyöni tarkoituksena on ollut verrata tahdosta riippumattoman hermoston toimintaan vaikuttavien aineiden sijaintia toisiinsa hermosolmukkeissa; paikoissa, joissa viesti siirtyy hermosolulta toiselle ja joissa tämän viestin sisältöön voidaan vaikuttaa. Koska monetkaan tahdosta riippumattoman hermoston toimintaan vaikuttavien aineiden vaikutukset eivät ole vielä selvillä, mutta näiden aineiden pitoisuuksiin elimistössä vaikutetaan jo erilaisten lääkkeiden avulla (mm. monet masennuslääkkeet, osa migreeni- ia epilepsialääkkeistä), on näiden aineiden keskinäinen sijainti syytä selvittää pohjana niiden yhteisvaikutusten ymmärtämiselle esimerkiksi lääkkeiden sivuvaikutuksina. Tutkimuksessa on myös mukana hermoston toimintaan vaikuttavia aineita, joita on jo aiemmin osoitettu olevan keskushermostossa, mutta joiden sijainti lantion ja vatsan alueen hermosolmukkeissa on ensimmäistä kertaa osoitettu tässä tutkimuksessa.

Tuula Karhula