Laadunvarmistus - hyvä tapa kehittää lääkärintyötä

Terveydenhuollon laadunvarmistus on 1990-luvun aikana noussut Suomessakin keskeiseksi keskustelunaiheeksi (1,2,3). Tähän ovat vaikuttaneet kansainväliset esimerkit, lääketieteellisen tiedon nopea lisääntyminen, terveydenhuollon säästötoimenpiteet ja priorisointikeskustelu sekä lisääntyvä kilpailu terveydenhuollon palvelutarjonnassa. Laatuajattelu on tullut terveydenhuoltoon osin teollisuuden puolelta, jossa laatujärjestelmien kehittämisellä ja laatujohtamisella on pitemmät perinteet. Yhteiskunnan muutosten vuoksi terveydenhuollossa tarvitaan rakenteiden nopeaa ja perusteellista uudelleen arviointia. Kunnilla on vastuu terveyspalvelujen järjestämisestä asukkailleen, ja potilailla on potilaan oikeuksista annetun lain mukaan oikeus hyvään hoitoon (4). Näiden velvollisuuksien ja oikeuksien toteutumiseksi tarvitaan laadukasta palvelutasoa.

Hannu Halila, Esko Kumpusalo, Kari Mattila, Irma Virjo, Liisa Neittaanmäki, Santero Kujala, Riitta Luhtala, Harri Hyppölä, Mauri Isokoski

Tukkuhinnat määräaikaisiksi Lääkekustannusten kasvua yritetään hillitä lailla

Lääkekustannusten kasvun hillitsemiseksi on annettu lakiesitys, jonka mukaan lääkkeiden tukkuhinnat muutettaisiin määräaikaisiksi ensi vuoden alusta. Lääkkeen tukkuhintaa voidaan nykyään muuttaa vain valmistajan anomuksesta, joten käytännössä tukkuhintoja on pelkästään korotettu. Kun kohtuullinen tukkuhinta arvioitaisiin määräajoin uudelleen, lääkkeelle voitaisiin vahvistaa myös aiempaa halvempi hinta.

Lääkärin kiire

Terveydenhuollon työpaikalla järjestettiin työssä jaksamista ja stressiä koskeva TYKY-tilaisuus. Lähes kaikki osallistuivat. Vain lääkärit eivät ehtineet.

Jarkko Ihalainen

NLY eteni valtuuskunnan vaaleissa

Vuosiksi 1998-2000 valitussa Lääkäriliiton valtuuskunnassa on kaikkiaan 25 NLY:n, 11 perusterveydenhuollon vaalirenkaan sekä 24 erikois-, sairaala- ja yksityislääkärien vaalirenkaan edustajaa. Nuorten lääkärien vaalirengas lisäsi paikkalukuaan viidellä, sairaalalääkärit menettivät kolme ja perusterveydenhuollon vaalirengas kaksi paikkaa edelliseen valtuuskuntaan verrattuna.

Ääniharavat vaalituloksesta: Yhteistyö lääkärien palkkojen parantamiseksi jatkuu

Lääkärilehti pyysi vaalituloksista tuoreeltaan kommentteja vaalirenkaiden eniten ääniä saaneilta edustajilta. Nuoret lääkärit saivat valtuuskuntaan viisi lisäpaikkaa, sairaalalääkärit menettivät kolme ja perusterveydenhuollon lääkärit kaksi paikkaa. Kaikissa lääkäriryhmissä uskotaan yhteistyön toimivan ja liiton aktiivisuuden palkkapolitiikassa vahvistuvan tulevalla valtuuskuntakaudella.

Marit Henriksson

Lääkäriliiton VES-seminaari: Nyt panostetaan peruspalkan nostoon!

Lääkäriliiton tavoitteita ja järjestöllisiä valmisteluja tälle neuvottelukierrokselle käsiteltiin liiton edunvalvontaelinten yhteisessä VES-seminaarissa 6.11.97. Kokoukseen saadut ennakkotiedot Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja Lääkäriliiton yhteisestä palkkatutkimuksesta viittaavat siihen, että sairaaloiden päivystyskorvauset ovat kehittyneet vuoden 1995 alusta lähtien varsin suotuisasti, kun taas säännöllisen työajan palkankorotukset ovat lääkäreillä jääneet hieman muuta kuntasektoria alemmiksi. Kokouksen johtopäätös oli, että lääkärien peruspalkan nostaminen on nousemassa aiempaakin selvemmin liiton ehdottomaksi päätavoitteeksi tällä neuvottelukierroksella.

Marit Henriksson

Palkkaliukumat olleet pieniä

Palkat ovat nousseet tänä vuonna maltillisesti. Merkittäviä palkkaliukumia ei ole odotettavissa myöskään lähitulevaisuudessa, arvioi tulopoliittinen selvitystoimikunta tuposeto. Ansioiden kehittymisen erojen eri sopimusaloilla arvioidaan jäävän aiempaa vähäisemmiksi vuosina 1996 ja 1997.

Akavan palkka- ja verotavoitteet vuosille 1998-99:

Akavan hallitus päätti 11.11.97 yksityiskohtaisista tulopoliittisista palkka- ja verotavoitteistaan. Ensimmäisen sopimusvuoden alusta Akava esittää 2 prosentin yleiskorotusta ja 0,9 prosentin järjestelyvaraa, josta tieto-taito-vastuu-lisän suuruus olisi 0,4 prosenttiyksikköä. Tavoitteet merkitsevät keskimäärin 2,9 prosentin palkkojen nousua ensi vuodelle.

Työnarviointi huolestuttaa valtion lääkäreitä

Valtion virastoissa ja laitoksissa parhaillaan valmisteilla olevat työn vaativuuden arviointiin perustuvat palkkausjärjestelmät eivät riittävästi ota huomioon lääkärin työn erityispiirteitä. Malleissa painotetaan liikaa työoloja, työn fyysistä kuormittavuutta ja alaisten määrää, jolloin lääkärin työn edellyttämä ammattitaito ja vastuu ei saa ansaitsemaansa painoarvoa, todettiin Lääkärikartellin valtionsektorin neuvottelutilaisuudessa 10.11.1997.

Marit Henriksson

Lomautus ja työttömyysturva

Muutaman vuoden tauon jälkeen kunnat ja kuntayhtymät ovat taas alkaneet tasapainottaa budjettiaan lomauttamalla henkilöstöään. Määrät ovat toistaiseksi huomattavasti pienempiä kuin 1990-luvun alussa. Useimmiten lomautuksista on hallinnollinen päätös, joka koskee kaikkia kunnan palveluksessa olevia. Lomautuspäivien lukumäärä on vahvistettu ja lomautuslistat kiertävät henkilöstön keskuudessa kuin lomalistat ikään.

Stina Lundström