Onko ikääntyvällä ihmisellä erityistarpeita ravintonsa suhteen?

Monipuolinen ja riittävä ravinto on toimintakyvyn säilymisen perusedellytys. Asia kannattaa pitää mielessä erityisesti kun hoidetaan iäkkäitä potilaita, joilla on sairauksiin ja elämäntilanteisiin liittyviä ravitsemuksellisia riskitekijöitä.

Raimo Sulkava

EHEC:n esiintymistä suomalaisessa karjassa seurataan

E coli 0157:H7 -bakteerin erittymiseen ja yleisyyteen liittyvät tekijät ovat vielä varsin tuntemattomia, osastopäällikkö Tuula Honkanen-Buzalski Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitoksesta kuvasi EHEC-tutkimuksen nykytilaa syksyn eläinlääkäripäiviin liittyneessä tiedotustilaisuudessa.

Nolo loppu kansanterveys-kertomukselle?

Vasta kerran eduskunnalle annettu kansanterveyskertomus uhkaa kutistua painoarvoltaan oleellisesti vähäisemmäksi, neljän vuoden välein annettavaksi sosiaali- ja terveyskertomukseksi. Eduskunnassa on käsiteltävänä hallituksen esitys, jossa ehdotetaan, että kahden vuoden välein annettava kansanterveyskertomus korvataan hallituksen toimenpidekertomuksen oheisaineistona annettavalla sosiaali- ja terveyskertomuksella.

Virossa voimaan uusi säteilylaki

Virossa tuli 16.5.97 voimaan uusi ajanmukainen säteilylaki, joka sisältää uusimmat säteilysuojausnäkemykset ICRP 60 mukaisesti. Lain tavoitteissa on esitetty säteilytoiminnan hyväksyttävyyden periaatteet: mm. oikeutus, optimointi ja yksilönsuojaperiaatteet. Edelleen laissa on esitetty säteilytoiminnalle, säteilyaltistukselle, säteilylähteille ja radioaktiivisille jätteille asetetut vaatimukset. Lain mukaan säteilysuojelusta vastaava viranomainen on Tallinnassa sijaitseva Viron säteilysuojauskeskus (The Estonian Radiation Protection Centre), joka on ympäristöministeriön alainen laitos. Säteilysuojauskysymykset hoidetaan keskitetysti samassa laitoksessa.

Antti Servomaa

Työpaikan henkilöstö-supistukset lisäsivät työntekijöiden sairauspoissaoloja

Laman aikana henkilöstön vähentäminen on ollut yleinen säästökeino, mutta osan säästöistä on vienyt jäljelle jääneiden työntekijöiden sairauspoissaolojen lisääntyminen. Näin todettiin Työterveyslaitoksen tutkijoiden Jussi Vahteran, Mika Kivimäen ja Jaana Pentin selvityksessä, jossa tarkasteltiin Raision kaupungin työntekijöiden sairauspoissaolojen kehitystä lamavuosina. Tutkimus julkaistiin Lancetissa 18.10.

Suun terveydenhuollon kustannuksissa ja tuottavuudessa suuria eroja terveyskeskusten välillä

Kunnallista suun terveydenhuoltoa on valtakunnan tasolla seurattu käyntitietojen avulla jo 1950-luvun lopulta lähtien. Ensimmäinen terveyskeskuksia koskeva selvitys, jossa käynti- ja kattavuustietojen lisäksi kerättiin myös hampaiden terveyttä koskevia tietoja, tehtiin vuonna 1976. Vuodesta 1982 vastaavanlaisia selvityksiä on julkaistu joka kolmas vuosi. Vuosittaisia tietoja terveyskeskusten hammashuollon asiakkaista ja käyntimääristä on koottu vuodesta 1985 ensin valtakunnalliseen sosiaali- ja terveydenhuollon kertomustietojärjestelmään (KETI) ja vuodesta 1994 Stakesin terveydenhuollon toimintatilastoon.

Pekka Utriainen, Eeva Widström, Seppo Helminen

Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyön kehittäminen

Perusterveydenhuolto on joutunut vastaamaan yhä suuremmasta määrästä suoritteita yhä pienemmin resurssein. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä on käynnistetty kuntaprofiili- ja hoitoketjuprojektit, joiden tarkoituksena on räätälöidä jokaisen kunnan ja potilasryhmän tarpeisiin sopiva yhteistyöverkko erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välille. Näin toivotaan saavutettavan mahdollisimman kattava ja päällekkäisyyksiä välttävä hoidonporrastus. Käytännön työvälineinä ovat hoitoketjukäsikirja, ajantasainen tiedonkulku, moniammatillinen yhteistyö ja suopeat asenteet.

Matti Nuutinen, Hannu Paajanen, Raimo Huotari, Maija-Liisa Seppänen, Lauri Nuutinen

Valtakunnallisten terveysrekistereiden käyttö laatutyössä Osa 1. Laatuindikaattorityötä maailmalla

Säännöllisesti kerättävistä tilastoista on terveydenhuollossa muutakin hyötyä kuin velvollisuuden täyttyminen viranomaisten suuntaan. Kertyvää tietoa voidaan mm. jalostaa yksinkertaisiksi tunnusluvuiksi, indikaattoreiksi, jotka antavat erilaista tietoa laitosten toiminnasta. Indikaattoreiden avulla voidaan myös verrata omaa yksikköä muihin vastaavaa työtä tekeviin yksiköihin. Näin voidaan saada eväitä omalle kehitystyölle. Indikaattorityössä Suomi ei kulje kehityksen eturintamassa. Siksi kansainvälisistä kokemuksista oppiminen on tärkeätä.

Mikko Nenonen, Mika Gissler

Hawaijin julistus 20 vuotta 1997 - Psykiatrian etiikan perusta muuttumaton uusien haasteiden keskellä

Hawaijin julistuksessa annettiin yhtenäiset eettiset ohjeet Maailman psykiatriyhdistyksen jäsenille. Julistuksen hyväksymisen jälkeen on psykiatrista hoitoa koetellut monissa maissa kriisi, joka lyhytnäköisten säästötavoitteiden varjolla on vaurioittanut koko hoitojärjestelmää ja samalla hoidon tuloksia. Potilaan oikeutta saada tarvitsemaansa hoitoa on rajoitettu, jonka seurauksena he ovat joutuneet epäinhimillisen kohtelun uhreiksi.

Kari Pylkkänen, Camilla Renlund

Hedelmöityshoitoja koskevaa lakia yritetään rakentaa kompromissein

Hedelmöityshoitoja koskevaa lainsäädäntöä valmistellut työryhmä on monien sovitteluratkaisujen tietä saanut valmiiksi lähes yksimielisen ehdotuksen uudeksi laiksi. Lain valmistelutyö on ollut vireillä jo toistakymmentä vuotta. Yksi kiistellyimmistä kysymyksistä on luovutetuista sukusoluista syntyneen lapsen oikeus tietää luovuttajan henkilöllisyys. Valmistunut lakiehdotus ei takaa lapselle ehdotonta tiedonsaantioikeutta. Hedelmöityshoitojen saajiksi lakiehdotus rajaa avio- ja avoparit. Rajauksesta aiheutui ainoa mietintöön liittyvä eriävä mielipide: ylilääkäri Outi Hovatta Väestöliitosta katsoo, että myös yksinäisillä naisilla on oltava oikeus hedelmöityshoitoon. Muiden pohjoismaiden käytännöstä poiketen lakiehdotus sallisi sijaissynnyttäjän käytön erityistapauksissa.

Suvi Sariola