78147 osumaa

Tutkimus, koulutus, tiedotus ja terve järki työkaluiksi sisäilman terveyshaittojen poistamiseen

Sisäilmaston epäpuhtauksia koskevaa tietoa tulee lisätä lääkärien perus- sekä jatkokoulutuksessa. Erikoislääkärikoulutuksen uudistuksessa tulee säilyttää allergologian ja ympäristöterveydenhuollon erikoisalat. Muun muassa näitä keinoja ylilääkärit Tari Haahtela ja Kari Reijula ehdottavat avuksi sisäilman terveysongelmien nykyistä parempaan hallintaan.

Eeva Pekari

Ruotsalaisraportti neurolepteistä

Ruotsalainen asiantuntijaryhmä on arvioinut neuroleptien hyötyjä, haittoja ja kustannuksia noin 2 000 artikkelin ja muun julkaisun perusteella. Neuroleptit ovat edelleen ylivoimainen hoitokeino skitsofreniaan, erityisesti muihin hoitomuotoihin yhdistettynä. Noin kolmasosa skitsofreniaa sairastavista tulee neuroleptihoidolla oireettomaksi ja kolmasosan tila paranee. Neuroleptien haittavaikutukset vaikeuttavat kuitenkin käyttöä, ja etenkin vanhuksille näitä lääkkeitä annetaan osin perusteettomasti. Uudet ja kehitteillä olevat neuroleptit ovat lupaavia, mutta niiden todellisten etujen arviointi vanhempiin neurolepteihin verrattuna vaatii vielä lisäkokemuksia ja -tutkimuksia.

Risto Roine, Kristian Lampe

Suomalainen asiantuntijakommentti

Ruotsalaisilla on pitkä perinne neuroleptien vaikutusten tutkimisessa. Göteborgissa selvitettiin jo 1960-luvulla dopamiinin merkitys neuroleptien vaikutuksessa. Neurolepteillä hoidettujen potilaiden yksilölliseen maksametaboliaan ja pitoisuuksien vaihteluihin plasmassa liittyvät tutkimukset Tukholmassa, samoin kuin PET-tutkimukset ovat vaikuttaneet paljon käytännön lääkehoitoon, ja osaltaan johtaneet mm. suurien neuroleptiannosten välttämiseen. Myös ruotsalaisen asiantuntijaryhmän julkaisema tuore raportti osoittautuu ajankohtaiseksi ja tärkeäksi neuroleptien järkevän käyttöön ohjaavaksi dokumentiksi, johon käytännön lääkärin tulee tutustua.

Erkka Syvälahti

Neuroleptien kustannukset kasvussa

Vuonna 1996 sai Suomessa sairausvakuutuksesta korvausta psykoosilääkkeiden (N05A) käytöstä avohoidossa noin 119 000 henkilöä. Ryhmä koostuu lähes yksinomaan neurolepteistä. Vastaavat luvut olivat 126 000 vuonna 1994 ja 127 000 vuonna 1995, eli käyttäjämäärä kääntyi viime vuonna ainakin tilapäiseen laskuun. Korvausten perusteena olleet kustannukset - eli näiden lääkkeiden kokonaishinta ennen korvauksen maksamista - ovat silti edelleen kasvussa: vuonna 1994 ne olivat 83 miljoonaa markkaa, vuotta myöhemmin 95 miljoonaa ja vuonna 1996 summa oli 107 miljoonaa markkaa. Kahdessa vuodessa kustannukset siis kasvoivat noin 30 %.

Timo Klaukka

Hallituksen kokous 16.10.97: Sopimusneuvottelut etenevät

Lääkäriliiton hallitus totesi lokakuun puolivälissä pidetyssä kokouksessaan neuvottelutilanteen kääntyneen hieman valoisammaksi kuin alkusyksystä näytti. Neuvottelut Kunnallisen työmarkkinalaitoksen kanssa ovat käynnistyneet rakentavassa hengessä ja Akava on sisällyttänyt keskeisiin tulopoliittisiin tavoitteisiinsa lääkärien palkkarakenne- ja työaikauudistuksen toteuttamisen. Lääkäriliiton tavoitteena on saada tällä neuvottelukierrokselle tuntuva tasokorotus lääkärien perustyöajan ansioihin ja liitto voi sitoutua sopimukseen vasta, kun tämä tavoite on saavutettu.

Marit Henriksson

Styrelsenytt den 16 oktober Avtalsförhandlingarna går framåt

Då styrelsen sammanträdde i medlet av oktober kunde den konstatera att förhandlingsläget ljusnat något sedan början av hösten. Konstruktiva förhandlingar har inletts med Kommunala arbetsmarknadsverket och Akava har tagit upp läkarnas lönestruktur- och arbetstidsreform i sina avtalsmål. Läkarförbundets mål är att i denna avtalsrunda få igenom en kännbar nivåförhöjning av läkarnas grundlöner och förbundet kan binda sig vid ett avtal först då detta mål har nåtts.

Lääkäriliiton tavoitteista neuvotellaan

Neuvottelut Kunnallisen työmarkkinalaitoksen kanssa sairaalalääkärien palkkarakenneuudistuksesta saatiin viimein lokakuun alussa käyntiin ja neuvottelujen pohjana on Lääkäriliitossa laadittu hahmotelma sairaalalääkärien uudeksi virkaehtosopimukseksi. Lääkäriliiton tavoitteena on sairaalalääkärien peruspalkan tuntuva korotus ja palkkauksen painopisteen siirtäminen päivystyksestä perustyöaikaan. Seuraavassa esitellään liiton tavoitteleman sopimusmallin pääpiirteet. Samalla kun neuvottelut etenevät, jatketaan palkkatavoitteiden hiomista liiton hallituksessa ja edunvalvontavaliokunnassa.

Marit Henriksson

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat