Huumausainepolitiikan erot ja yhtäläisyydet Pohjoismaissa ..REF Discussing Drugs and Control Policy, Comparative Studies on Four Nordic Countries, P.Hakkarainen, L. Lauritsen & C. Tigerstedt. NAD Publication NO 31, 1996. Sivuja 219. Hinta 30 mk.

Kun huumausaineongelma vaikeutui 1960-luvulla, Pohjoismaiden poliisi-, tulli-, sosiaali- ja terveysviranomaiset hakeutuivat läheiseen yhteistyöhön, joka jatkuu edelleen. Myös parlamentaarikot syttyivät ja Pohjoismaiden Neuvosto esitti 1971 yhteistä valvontapolitiikkaa sekä lainsäädännön harmonisointia. Arvioitava kirja on osa tätä yhteistyöprojektia, vertaileva analyysi ja täydentävä tutkimus lähinnä Norjan, Ruotsin, Suomen ja Tanskan valvontapolitiikasta.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Työpaikkojen pappa- ja mammaratsia kriminalisoitava!

Fyysinen ja henkinen väkivalta ovat raa'istuneet ja löytäneet tiensä kodeista, koulusta ja kaduilta myös kaikenlaisille työpaikoille.

Pisara

Kuka määrää lääkkeet?

Viime kesänä sosiaali- ja terveysministeriö sekä apteekkiväki käynnistivät ajoittain helteiseksikin käyneen keskustelun suomalaisesta lääkkeenmääräämiskäytännöstä. Näyttää siltä, että lääkekulujen säästöä pitäisi löytää enemmänkin lääkärien reseptikäytännön muuttamisesta kuin esimerkiksi apteekkimaksujen poistamisesta.

Juhani Nuutinen

Portinvartijoita à la Uusimaa

Uudenmaan erikoissairaanhoidossa on viime aikoina nostettu julkiseen keskusteluun näkökohtia, joiden tuulettaminen laajemminkin on perusteltu. Ensimmäinen yleisen mielenkiinnon heräämisen aiheuttanut päätös tehtiin syksyn alussa Keravalla, jossa kaupunginhallitus ilmoitti, että se sitoutuu maksamaan vain sellaisten ei-kiireellistä hoitoa vaativien keravalaispotilaiden hoidon HYKS:ssä, jotka ovat tulleet sinne Keravan oman terveyskeskuksen lähetteellä. Päätöksellä haluttiin vähentää HYKS:n käyttöä rajaamalla yksityislääkärien lähettämät potilaat Keravan maksusitoumusten ulkopuolelle. Päätös johti järjestelyyn, jossa mahdollisen yksityislääkärin kirjoittaman lähetteen vastaanottava HYKS:n lääkäri selvittelee yhdessä Keravan vastuuylilääkärin kanssa, tulisiko potilas lopulta hoitaa HYKS:ssä vai jossakin muualla. Vaikka keskustelu tästä Keravan tapauksesta onkin jo kutakuinkin loppunut, on huomattava, että sen myötä maahamme syntyi yksi erikoissairaanhoitoon ohjaamisen ns. portinvartijamalli.

Taito Pekkarinen

Tunneloitava keskuslaskimokatetri hemodialyysin veritienä

Riittävä verenvirtaus saavutetaan hemodialyysihoidossa tavallisesti arteriovenoosisen fistelin tai keinosuonista tehdyn siirteen avulla. Äkillisen munuaisten vajaatoiminnan tai pysyvän veritien toimintahäiriön yhteydessä käytetään vena subclaviaan tai vena jugularikseen asennettua keskuslaskimokatetria. Keskuslaskimokatetreihin liittyviä ongelmia, varsinkin infektioita, on pyritty vähentämään kehittämällä ihon alle tunneloitavia katetrimalleja, jotka on aluksi otettu käyttöön pitkäaikaisessa laskimoruokinnassa ja solunsaalpaajahoidossa. Kuopion yliopistollisessa sairaalassa tunneloitavia keskuslaskimokatetreja on käytetty hemodialyysihoidossa vuodesta 1991. Viiden vuoden kokemukset puoltavat tätä käytäntöä silloin, kun toimivaa pysyvää veritietä ei voida rakentaa.

Marja Miettinen, Hannu Kokki, Erkki Lampainen, Risto Ikäheimo

Keuhkohuuhtelunäytteen ja keuhkokudoksen asbestimääritykset asbestisairauksien diagnostiikassa

Vaikka asbestin käyttö on Suomessa jo loppunut, ilmenee asbestisairauksia vielä 2000-luvulla. Niiden diagnostiikassa ja ammattitaudiksi toteamisessa keskeistä on asbestialtistumisen voimakkuuden arviointi. Huolellisesti selvitetyn anamneesin lisäksi voidaan altistumista arvioida keuhko- ja keuhkohuuhtelunäytteen asbestipitoisuusmäärityksillä. Erityisesti niistä on apua altistumisen selvittämisessä ammattialoilla, joissa altistumisen voimakkuus vaihtelee paljon ja sitä on anamnestisesti vaikea selvittää. Pitoisuusmäärityksiin liittyy menetelmistä, eri asbestilajeista ja yksilöllisistä tekijöistä johtuvaa vaihtelua, jonka vuoksi tuloksia tulee tarkastella lähinnä suuruusluokittain ja yhdessä huolellisesti selvitetyn altistumisanamneesin kanssa. Suurikaan pitoisuus ei sellaisenaan merkitse kliinisen sairauden olemassaoloa, mutta viittaa väestön yleistä altistumistasoa voimakkaampaan altistumiseen.

Antti Karjalainen, Pentti Tukiainen

Uudet masennuslääkkeet vanhusten hoidossa

Serotoniiniselektiiviset masennuslääkkeet ovat tutkimusten valossa tehokkaita vanhusten depression hoidossa. Ne ovat selvästi paremmin siedettyjä kuin vanhemmat valmisteet, vaikka hyvin iäkkäiden ja somaattisesti sairaiden potilaiden hoidosta tutkimustieto onkin vielä vähäistä. Serotoniiniselektiivisten masennuslääkkeiden olennaiset erot ovat niiden farmakokinetiikassa ja yhteisvaikutusten mahdollisuudessa, ja nämä tulee ottaa huomioon vanhuksia hoidettaessa. Myös serotoniiniselektiivisiä masennuslääkkeitä käytettäessä hoito aloitetaan pienillä annoksilla ja annosta suurennetaan hitaammin kuin nuoremmilla potilailla. Näin voidaan minimoida hoidon alkuvaiheessa ilmenevä levottomuus ja ruoansulatuskanavaperäiset sivuvaikutukset. Uusimmat, entistä laajemman neurokemiallisen vaikutuskirjon masennuslääkkeet vaikuttavat myös lupaavilta vanhusten depression hoidossa, mutta tutkimustietoa niistä on toistaiseksi niukasti.

Esa Leinonen

Turun keski-ikäisen väestön sairastuvuus ja kuolleisuus sydäninfarktiin vuosina 1972-1992

Sepelvaltimotautikohtaukset ja niiden aiheuttamat kuolemantapaukset vähenivät 70- ja 80-luvuilla Turun keski-ikäisessä väestössä, kuten koko Suomessa ja muissa WHO:n MONICA-tutkimuksen väestöissä. Sydäninfarktin ilmaantuvuus pieneni Turussa miehillä 55 % ja naisilla 62 %, miesten sydäninfarktikuolleisuus 66 % ja naisten 81 %.

Pirjo Immonen-Räihä, Matti Arstila, Jaakko Tuomilehto, Anu Mononen, Tapio Vuorenmaa, Jorma Torppa, Ilmo Parvinen

Allergiaa paratertiäärisestä butyylikatekolista (PTBC)

Paratertiääristä butyylikatekolia (PTBC) käytetään mm. kumi-, maali- ja polttoaineteollisuudessa. Allergeenina se on harvinainen. Vuosina 1974-95 Työterveyslaitoksen ammatti-ihotautien poliklinikassa tutkittiin kahdeksan potilasta, jotka olivat herkistyneet PTBC:lle. Heistä vain kaksi altistui työssään PTBC:lle. Heillä todettiin lappukokeissa allergiset reaktiot myös paratertiääriselle butyylifenoliformaldehydihartsille ja paratertiääriselle butyylifenolille. Neljä potilaista herkistyi PTBC:lle lapputestin seurauksena. PTBC osoittautui melko voimakkaaksi aktiiviherkistymisen aiheuttajaksi. Tämän vuoksi Työterveyslaitoksessa käytettävän lapputestiaineen PTBC-pitoisuutta on vähennetty 1 %:sta 0,25 %:iin. Aktiiviherkistymisvaaran vähentämiseksi PTBC:n lapputestauksissa suositellaan yleisesti käytettäväksi aiempaa pienempää testiainepitoisuutta.

Minna Kostiainen, Tuula Estlander, Riitta Jolanki, Lasse Kanerva

Miniantikoagulaatiosta ei hyötyä infarktin jälkeen

Infarktin yhteydessä ja sepelvaltimotautipotilailla hyytymistekijä VII:n aktiivisuus on lisääntynyt. Tilannetta voidaan korjata varfariinilla ilman, että tämä vielä lisäisi vuotoja. Tällä perusteella voisi ajatella, että pieni annos varfariinia voisi olla eduksi iskeemisten sairauksien sekundaariehkäisyssä infarktin jälkeen - vaan ei. CARS-tutkimuksessa selvitettiin tämä asia.

Robert Paul