Mammografiaan perustuva rintasyövän seulonta Suomessa - kahdeksan vuoden tuloksia

Suomessa aloitettiin vuonna 1987 ensimmäisenä maailmassa mammografiaan perustuva valtakunnallinen rintasyöpäseulonta. Mammografia on osoittautunut hyvin toistettavaksi tutkimusmenetelmäksi varhaisen rintasyövän löytämisessä. Seulontatutkimukseen on jo lähetetty yli miljoona kutsua. Kutsun saaneet ovat osallistuneet seulontaan aktiivisemmin kuin missään muussa maassa: vuosittain kuvauksiin on osallistunut 89 % kutsutuista. Tähänastiset tulokset osoittavat, että odotettavissa on rintasyöpäkuolleisuuden pieneneminen. Kuntien ns. säästöohjelmien vuoksi seulonnasta on kuitenkin karsittu ikäluokkia. Seulonta ei nykyään tavoita edes puolta riski-iässä olevista naisista, joten sitä olisi laajennettava huomattavasti.

Martti Pamilo, Peter B. Dean, Osmo Räsänen, Jaakko Koskela

Selän kuvantamistutkimukset

Ainakin joka toisella suomalaisella on jossain elämänsä vaiheessa selkäongelmia. Useimmiten selkävaivat ovat ohimeneviä eikä niiden selvittelyssä tarvita erikoistutkimuksia tai operatiivisia hoitotoimenpiteitä. Kuvantamistutkimukset ovat aiheellisia silloin, kun selkäkipu uusiutuu, pitkittyy tai kroonistuu. Myös leikkaushoitoa harkittaessa kliininen diagnoosi varmistetaan radiologian menetelmin. Paras selkäsairauksien tutkimusmenetelmä on magneettikuvaus, ja voidaankin kysyä, eikö olisi aika asettaa se selkäpotilaiden ensisijaiseksi kuvantamistutkimukseksi.

Martti Kormano, Esa Kotilainen

Röntgendiagnostiikan turvallisuus

Perinteinen röntgen- ja läpivalaisudiagnostiikka, isotooppitutkimukset sekä nykyisin myös tietokonetomografia ja toimenpideradiologia altistavat potilaan ja osittain myös tutkimuksen suorittajat ionisoivalle säteilylle. Monipuolistuvista röntgendiagnostisista palveluista huolimatta tutkimuksia pitäisi suorittaa vain, jos niistä arvioidaan olevan hyötyä potilaan hoidolle, silloinkin mahdollisimman pientä säteilyannosta käyttäen. Sekä kliinikkojen että röntgenosaston henkilökunnan on otettava huomioon nämä seikat ja seurattava alan kehitystä.

Tapio Vehmas, Ritva Havukainen, Olavi Pukkila

Digitaalitekniikan aikakausi

Radiologiassa ollaan siirtymässä tietokoneella tuotettuun ja myös tietokoneelta tarkasteltavaan kuvaan. Maailmalla on jo useita lähes filmittömiä sairaaloita, ja yhä suurempi osa suomalaisissakin sairaaloissa tuotetuista kuvista on digitaalisia. Monet uudet kuvantamismenetelmät eivät olisi ilman tietokoneita edes mahdollisia. Radiologian uusi aikakausi, digitaalitekniikka, tarjoaa monia mahdollisuuksia ja haasteita.

Jarmo Reponen, Osmo Tervonen, Kalevi Kiviniitty, Antero Koivula, Ilkka Suramo

Onko radiologinen tutkimus hintansa arvoinen?

Radiologian teknologian investointi- ja käyttökustannukset ovat suuret. Kuitenkin niiden osuus sairaalan kokonaiskustannuksista on vain 4 %:n luokkaa. Uudenaikaisen kuvantamisen diagnostinen suorituskyky on niin hyvä, että radiologiset tutkimukset ovat kustannus-vaikuttavuudeltaan useimmiten edullisia. Lisää vaikuttavuustutkimuksia kuitenkin tarvitaan.

Carl-Gustaf Standertskjöld-Nordenstam, Mauno Konttinen, Harri Sintonen

Radiologikoulutus eurokuntoon

Radiologien erikoiskoulutus on Suomessa hyvin järjestetty: on neljän vuoden monipuolinen radiologian käytännön oppijakso ja hyvät oppikirjat, käydään kansallisissa ja kansainvälisissä jatkokoulutustilaisuuksissa ja koulutuksen päätteeksi on kansallinen erikoistumiskuulustelu. Mutta onko koulutus meillä silti kunnossa, onko se eurokunnossa - ja mitä on eurokunto? Euroopan radiologiyhdistyksen suositukset pyrkivät määrittelemään eurokunnon tason ja tavoitteet.

Carl-Gustaf Standertskjöld-Nordenstam, Martti Kormano

Reumatutkimus 1: Siklosporiini ja metotreksaatti vaikeassa nivelreumassa

Vaikka solunsalpaajat, ja etenkin metotreksaatti, ovat tervetullut lisä nivelreuman hoitoon, eivät kaikki potilaat saa riittävästi apua näistäkään lääkkeistä. Yhdysvaltalais-kanadalaisena yhteistyönä on selvitetty, miten vaikeaa nivelreumaa sairastavat potilaat hyötyvät metotreksaatin ja siklosporiinin yhdistelmästä.

Reumatutkimus 2: Varhainen pitkäaikaissteroidihoito vähentää niveltuhoa

Nelisenkymmentä vuotta sitten, kun kortikosteroidit tulivat käyttöön nivelreuman hoidossa, kuviteltiin taudin hoito-ongelmien ratkenneen. Toisin kävi, sillä reumaatikon pitkäaikainen steroidihoito on varsinainen tehon ja haitan välillä heiluva Damokleen miekka. Joka tapauksessa pitkäaikaista systeemistä steroidihoitoa käyttää eri tutkimusten mukaan 15-25 % potilaista.

Epstein-Barrin virusta nenänielukarsinooman esiasteissakin

Epstein-Barrin viruksen (EBV) DNA:ta, RNA:ta ja proteiineja voidaan todeta nenänielukarsinoomien lähes kaikista soluista. Virusta onkin pidetty nenänielukarsinooman mahdollisena aiheuttajana. Teoria saisi vahvistusta, jos EBV:n läsnäolo voitaisiin todeta jo nenänielukarsinooman esiasteissa, mutta esiasteita ei vain ole kovinkaan helppo löytää. Uutterat tutkijat kävivät läpi peräti 5 326 biopsianäytettä, ja löysivät niiden joukosta 11 nenänielunäytettä, joissa oli joko dysplasia tai carcinoma in situ mutta ei varsinaista invasoivaa karsinoomaa.

Hyökkäys tiedettä kohtaan

Arvostetuin lääketieteen kliinisen alan julkaisusarja, New England Journal of Medicine, puuttuu pääkirjoituksessaan vakavaan asiaan. Sikäläisen kansanterveyslaitoksen Centers for Disease Control and Preventionin (CDC) tapaturmien tutkimuskeskukset halutaan lopettaa. Raha ei tässä näyttele suurta osaa, vaan asepolitiikka.