78166 osumaa

Depressio-tutkimukseen EU-rahoitusta

STAKESin Mieli maasta! -projekti on mukana toteuttamassa kuuden Euroopan maan yhteistä depressiotutkimusta, johon EU:n Biomed 2 -tutkimusohjelma on myöntänyt yhteensä 3 miljoonan markan rahoituksen. Tutkimuksella on tarkoitus selvittää depression esiintyvyyttä kaupunki- ja maaseutuoloissa sekä depression ennustetta ja mm. ehkäisyohjelmien vaikutusta siihen, erityisesti varhaisen hoidon mahdollisuuksia. Tutkimuksessa vertaillaan myös masennuksen ilmenemistä eri maissa.

Venäjän työsuojelua uudistetaan suomalaisten johdolla

Suomen työministeriö on yhdessä Helsingin yliopiston Tietopalvelut Oy:n kanssa voittanut tarjouskilpailun Tacis-projektista, jolla on tarkoitus uudistaa työsuojelulainsäädäntöä ja tarkastusjärjestelmää sekä alan koulutusta Venäjällä. Uudistusta ryhtyy toteuttamaan kansainvälinen ryhmä suomalaisten johdolla. Tacis on Euroopan Unionin teknisen avun rahasto, jonka kautta EU avustaa mm. Venäjää. Nyt käynnistyvän projektin arvo on noin 9 miljoonaa markkaa.

Sikiön sydänäänten valvonta synnytyksessä

Sikiön elektronisesta valvonnasta on tullut eniten käytetty synnytystoimenpide Suomessa. Satunnaistettujen hoitokokeiden mukaan normaalisynnyttäjien sikiön sydänäänten jatkuvasta valvonnasta ei kuitenkaan ole lapsen terveydelle hyötyä. Sitä paitsi päähän kiinnitettävän valvontaelektrodin käyttöön liittyy infektion vaara. Silti syntymärekisteriä tutkittaessa kävi ilmi, että elektronista valvontaa käytettiin 89 %:ssa synnytyksistä. Teorian ja käytännön välillä on siis ristiriita, jonka syystä ei ole tietoa.

Erja Forssas, Elina Hemminki

Sairauslomien pituudet yleiskirurgisten leikkausten jälkeen

Suomalainen sairauslomakäytäntö kirurgisten toimenpiteiden jälkeen vaikuttaa varsin yhtenäiseltä: sairauslomaa määrätään keskimäärin 3-4 viikkoa. Tiettyjen leikkausten jälkeen sairausloma kuitenkin vaihtelee pituudeltaan yllättävän paljon, viikosta viiteen viikkoon ja kolmesta yhdeksään viikkoon. Ainakaan liian lyhyitä sairauslomia ei tunnuta määräävän. Sairausloman pituus määritellään turhan rutiininomaisesti. Yksilöllisellä harkinnalla voitaisiin saada aikaan merkittäviä säästöjä. Yleisimpien kirurgisten toimenpiteiden jälkeen määrätyn sairausloman pituutta selvitettiin Suomen kaikille kirurgisille yksiköille lähetetyllä kyselyllä.

Pentti Pasanen, Esko Alhava

Potilaiden perushoidon tarve hoidonporrastuksen kuvaajana

Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä on selvitetty terveyskeskussairaaloiden, vanhainkotien, valvotun kotisairaanhoidon ja kotipalvelun potilaiden perushoidon tarvetta yhden päivän poikkileikkauksina vuosina 1991-1994. Terveyskeskussairaaloiden potilaiden perushoidon tarve on vähentynyt, kun pitkäaikaisessa hoidossa olevien potilaiden osuus on vähentynyt. Vanhainkotien pitkäaikaisasukkaat ovat sen sijaan nykyään entistä raskaampia hoidettavia. Heidän osuutensa on säilynyt ennallaan. Hoidettavien lukumäärä työntekijää kohden on vanhainkodeissa paljon suurempi kuin terveyskeskussairaaloissa, joten työntekijää kohti laskettu perushoidon tarvekin on huomattavasti suurempi.

Marja-Leena Kärkkäinen, Pertti Karppi, Tapio Tervo

Sairaalahygienian erityispätevyys

Sairaalainfektio on suurin uhka potilaiden turvallisuudelle sairaaloissa. Suomessa vuosittain vähintään 50 000 potilasta saa sairaalainfektion ja infektioon kuolee 500 sellaista potilasta, jotka ilman infektiota olisivat selviytyneet kotiin. Potilasvahinkolain perusteella korvattavista vahingoista noin 40 % on sairaalainfektioita. Suomen Lääkäriliitto perusti syyskuussa 1994 sairaalahygienian erityispätevyyden ja sille on myös hyväksytty koulutusohjelma. Esityksen erityispätevyydestä tekivät Suomen Sairaalahygieniayhdistys ry ja Suomen Mikrobiologit -alaosasto, ja asiasta kuultiin myös Suomen Sisätautilääkärien yhdistystä ja Suomen Lastenlääkäriyhdistystä.

Jukka Lumio

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat