Sähköistävää ja tarttuvaa tietoa aivotoiminnasta

Teos on ensimmäinen ihmisaivojen normaalia ja poikkeavaa sähköistä toimintaa eli elektrofysiologiaa käsittelevä suomenkielinen oppikirja. Sen 14 päälukua sisältävät 56 itsenäistä artikkelia. Nämä esittelevät keskushermoston sähköisten ja magneettisten ilmiöiden perusteiden ja EEG:n rekisteröintitekniikan lisäksi runsaasti käytännön sovellutuksia mm. seuraavissa ongelmissa: epilepsiat, aivojen tulehdustaudit, dementiat, progressiiviset aivotaudit, lääkkeet ja intoksikaatiot, aivovammat, oppimis- ja kehityshäiriöt, aivoverenkiertohäiriöt, aineenvaihdunnan häiriöt, aivokasvaimet ja psykiatriset sairaudet. Jokaisen artikkelin lopussa on ajankohtainen kirjallisuusluettelo. Kirjaan liittyy myös laaja kaksiportainen aakkosellinen asiahakemisto.

Matti Iivanainen

Asklepius Minervan kintereillä

Kirjoittavia lääkäreitä on varmasti ollut niin kauan kuin tämän nimisiä parantajiakin. Tunnetuimpia, vaikkakaan ei varmasti ensimmäisiä on Raamatun Luukas. Paavali päättää erään kirjeensä sanoin "Luukas, rakas lääkäri lähettää teille tervehdyksensä". 1500-luvun suuri romaanikirjailija Rabelais oli myös tunnettu lääkäri; hänen teostensa sisältämät yksityiskohtaiset kuvaukset ihmisen anatomiasta ja fysiologiasta ovat tästä vakuutena. Omaksi tavoitteekseen hän sanoi, että on parempi kirjoittaa naurusta kuin kyynelistä, sillä juuri nauruhan on ihmisen tunnusmerkki.

Mikko Niemi

Erikoislääkärikuulustelut 1996

Kuulustelu järjestetään samanaikaisesti jokaisella kuulustelupaikkakunnalla

Lääkärit apteekkareina

Vielä keskiajalla lääkärit joutuivat usein valmistamaan potilailleen määräämänsä lääkkeet, sillä erillinen apteekkarien ammattikunta syntyi monissa maissa vasta 1400-luvulla. Kiertelevillä välskäreillä oli tavallisesti mukanaan tarvittavia rohdoksia. Kaupunkipaikoissa yrttejä myivät myös maustekauppiaat.

Arno Forsius

Kummallista kuumeilua

Todella totinen mies oli hyvä ystäväni Veljmies Niirala ennenaikaan. Vaan eipä ole enää. Niiralasta on tullut oikein lupsakka seuramies, pidetty psykiatri, jonka vastaanotolle uskaltaa tulla vähän arempikin pakkoneurootikko ja kynnenpurija. Rempseän rennosti ottaa Veljmies nykyisin työpäivän jälkeisen illan, leppoisasti hymyssäsuin katselee kesäillan korkealla kumottavaa aurinkoa, verkkaisesti kulkee sinisenä kimmeltävän kotijärven rantaa.

WMA:n julistus potilaan oikeuksista

Maailman lääkäriliiton WMA:n 47:ssä yleiskokouksessa Balilla 4.-8.9.95 hyväksyttiin monivuotisen työn jälkeen Suomen Lääkäriliiton ehdotus julistukseksi potilaan oikeuksista. Teknisesti uudistuksella korvattiin huomattavasti rajoitetumpi, alunperin Lissabonissa vuonna 1981 annettu julistus, jonka otsikoksi tuli nyt "World Medical Association declaration of Lisbon on the rights of the patient". Julistus on kokonaisuudessaan tässä lehdessä sivuilla 3498-3499.

Markku Äärimaa

WMA:s deklaration om patientens rättigheter

Världsläkarförbundets 47 generalförsaming på Bali den 4-8 september antog efter flera års behandling Finlands Läkarförbunds förslag till deklaration om patientens rättigheter. Den nya deklarationen ersätter tekniskt sett den betydligt mer begränsade Lissabondeklarationen från år 1981 som nu fick rubriken "World Medical Association declaration of Lisbon on the rights of the patient". Deklarationen publiceras poå engelska i detta nummer på sidorna 3498-3499.

Miksi kuolleisuus sepelvaltimotautiin on suurempi Itä-Suomessa kuin Länsi-Suomessa?

Sepelvaltimotautikuolemat ovat osapuilleen 50 % yleisempiä Itä-Suomessa kuin lännessä. Tämä idän ja lännen ero on yhtä selvä erilaisissa väestön osaryhmissä, eikä se johdu itäsuomalaisten heikommasta sosioekonomisesta asemasta. Synnyinalue on asuinaluetta selvästi tärkeämpi sepelvaltimotaudin vaaratekijä. Synnyinalueiden välinen sepelvaltimotautikuolleisuudessa ilmenevä itä-länsi-ero aiheutunee pääosin joko lapsuuden elinoloihin liittyvistä tekijöistä tai geneettisistä eroista Itä- ja Länsi-Suomen väestöjen välillä. Asuinalueen vähäisempi vaikutus sepelvaltimotaudin yleisyyteen liittyy Itä-Suomessa etenkin aiemmin vallinneisiin epäterveellisiin ruokailu- ja tupakointitottumuksiin.

Seppo Koskinen

Varhaislapsuuden epilepsiat

Varhaislapsuuden epilepsiat ovat usein vaikeahoitoisia, ja niihin liittyy huomattava pysyvien kehityshäiriöiden vaara. Varhaista tarkkaa diagnoosia tarvitaan oikean hoidon suunnittelemiseksi. Hoitotulos on hyvä, kun kohtaukset jäävät pois ja lapsen kehitys edistyy. Jos kehitys pysähtyy, kohtauksia on epäiltävä, vaikka niitä ei olisi havaittukaan. Lääkehoidossa pyritään mahdollisuuksien mukaan yksilääkehoitoon. Tehokkaat annokset ovat usein suhteellisesti suurempia kuin vanhemmille epilepsiapotilaille käytettävät. Jos kohtauksia ei saada hallintaan lääkkeillä, kirurgisen hoidon aihe ja mahdollisuudet on arvioitava viimeistään puolen vuoden kuluttua kohtausten alkamisesta.

Eija Gaily, Marja-Liisa Granström

Ruoka-allergia tavallinen pikkulasten atooppisen ihottuman syy

Ensimmäisten elinkuukausien aikana ilmaantuva atooppinen ihottuma on hyvin usein vaikean ja laajan ruoka-allergian merkki. Allergia perusruoka-aineille on todennäköinen muillakin atooppista ihottumaa sairastavilla imeväisillä, joiden oireet jatkuvat paikallishoidosta huolimatta. Nämä potilaat tulisi ohjata viipymättä ruoka-allergiatesteihin. Hyvin suunnitellulla välttämisdieetillä oireet yleensä saadaan hallintaan ja suoliston puolustusjärjestelmä pääsee kehittymään.

Erika Isolauri, Kristiina Turjanmaa