78166 osumaa

Koristekasvien aiheuttama allerginen kosketusihottuma

Työterveyslaitoksen ammatti-ihotautien poliklinikassa on 14 viime vuoden aikana diagnosoitu työperäinen koristekasveista johtuva allerginen kosketusihottuma 12 potilaalta. Potilaista yksitoista sai ihottuman joko liljakasveista tai mykerökukkaisista tai molemmista. Eniten ihottumia aiheuttivat liljakasveihin kuuluvat tulppaanit ja alstromeria. Viisi potilasta joutui vaihtamaan työpaikkaa, koska heillä oli useita allergioita tai he olivat voimakkaasti herkistyneitä eivätkä voineet työssään välttää allergeeneja.

Anne Lamminpää, Tuula Estlander, Riitta Jolanki, Lasse Kanerva

Tromboositaipumus

Hyytymisjärjestelmän perinnöllisistä häiriöistä saadaan nopeassa tahdissa uutta tietoa. Laskimotukokselle altistavien geenivirheiden, varsinkin APC-resistenssin äskettäin todettu yleisyys antaa entistä painavamman perusteen tutkia laskimotukospotilailta taudin perinnöllisyys ja etsiä ennalta ehkäisyä varten kyseisten geenivirheiden kantajia. E-pillerien käyttö, raskaus ja synnytys ovat naisilla voimakkaita altistavia tekijöitä, joiden yhteydessä tulisi tiedustella suvussa mahdollisesti esiintyvää laskimotukostaipumusta.

Vesa Rasi

Nuoret psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa

KYS:n psykiatrian klinikassa tehtiin toukokuussa 1993 tutkimus erikoissairaanhoidon potilaista, ja osana sitä selvitettiin psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa olevien 119 nuoren taustaa ja kliinisiä piirteitä. Potilaiden hoito oli kestänyt keskimäärin vuoden. Tulosten mukaan pojat olivat vakavammin häiriintyneitä kuin tytöt, heidän hoitoontulonsa oli viivästynyt pitempään ja heillä oli huonompi hoitomotivaatio. Myös poikien psykososiaalinen selviytyminen oli huonompaa. Masennus osoittautui yleisimmäksi psykiatriseksi diagnoosiksi. Tavallisin hoitomuoto oli yksilöpsykoterapia. Yli puolet potilaista ei käyttänyt psyykenlääkitystä. Noin 70 % nuorista oli tyytyväinen saamaansa avohoitoon. Hoitomyöntyvyys oli aineiston vanhemmilla nuorilla parempi kuin nuoremmilla. Puolet nuorista tunsi saaneensa hoidosta merkittävää apua ongelmiinsa.

Sirkka Peiponen, Heimo Viinamäki, Eila Laukkanen, Juha Jääskeläinen, Johannes Lehtonen

Ehkäisypillerit ja rintasyöpävaara

Ehkäisypillerien on arveltu lisäävän hieman rintasyöpään sairastumisen vaaraa, etenkin jos niitä käytetään pitkään ja nuorella iällä. Havaittu vaarasuhde on kuitenkin ollut pieni (alle 2), jos lisääntynyttä rintasyöpävaaraa on ylipäänsä tutkimuksissa havaittu. Ehkäisypillerit ovat kuitenkin olleet markkinoilla vasta muutaman vuosikymmenen ajan, ja nuorena pillereitä pitkään käyttäneitä on tutkimuksissa saattanut olla liian vähän, jotta päätelmät olisivat luotettavia.

Kivun lähteillä

Kipu on aina subjektiivinen tuntemus, jonka olemassaoloon ulkopuolisen on vain uskottava. Migreeniä poteva saa kyllä myötätuntoa ainakin kohtalotoverilta, mutta miten suhtaudutaan aavekivusta kärsivään, jonka kipu näyttää liittyvän olemattomaan, amputoinnissa menetettyyn raajaan tai elimeen. Miten olematon voi olla niin voimakkaasti? Yksi syy kipupotilaan kokemiin uskottavuusongelmiin lieneekin siinä, että kipua ei ole voitu mitata, eikä kivussa mukana olevien hermopiirien toimintaa tutkia objektiivisesti ihmisellä. Hiljattain on julkaistu useampia kipua koskevia tutkimuksia, joissa tutkimusmenetelminä on käytetty aivojen uusimpia kuvantamismenetelmiä, kuten positroniemissiotomografiaa (PET) ja magnetoenkefalografiaa (MEG).

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat