Suomalaisen amyloidoosin tautimekanismi selviämässä

Suomalainen amyloidoosi (McKusick 105120; Meretojan tauti) on suomalaiseen tautiperintöön kuuluva sairaus, jossa potilaiden kudoksiin kertyy gelsoliini-valkuaisen kappaleita vaikealiukoisena amyloidina. Gelsoliini on useimmissa elimistön soluissa syntetisoitava, aktiinia muokkaava fysiologinen proteiini, jota esiintyy sekä soluissa että solujen ulkopuolella. Suomalainen amyloiditauti ilmenee 20-35 vuoden iässä sarveiskalvorappeumana sekä myöhemmin hermoston, etenkin kasvohermon, vauriona ja erilaisin iho-oirein.

Tiina Paunio

Tutkimuksia lihasvamman paranemisesta

Poikkijuovainen lihassolu kykenee regeneroitumaan hämmästyttävän hyvin. Regeneraatiossa ns. satelliittisolut aktivoituvat ja niistä muodostuu uusien lihassyiden kantasoluja, myoblasteja. Satelliittisolut ovat kypsän, monitumaisen lihassolun ulkopuolella, mutta saman tyvikalvon alla sijaitsevia primitiivisiä ja yksitumaisia kantasoluja, jotka ovat jääneet lihaksen kehityksen yhteydessä reserviin "uinuvana" mutta aktivoitumiskykyisinä solupopulaationa.

Jussi Rantanen

Toksoplasmainfektiot raskaana olevilla naisilla

Alkueläin Toxoplasma gondii on yleinen nisäkkäiden, myös ihmisen, parasiitti. Toksoplasman pääisäntänä luonnossa ovat kissaeläimet, joitten ohutsuolen epiteelisoluissa se lisääntyy suvullisesti. Kissan ulosteesta maaperään joutuvat toksoplasman ookystat voivat infektoida muita nisäkkäitä (myös ihmisen), joitten kudoksiin muodostuu ns. kudoskystoja infektion seurauksena. Kystojen sisällä organismit voivat säilyä elinkykyisinä koko isännän eliniän ajan. Toksoplasmainfektion voi saada myös kudoskystoja sisältävästä, huonosti kypsennetystä lihasta.

Maija Lappalainen

Kuluttajaliitto vertaili lääkäriasemien laboratoriohintoja

Suomen Kuluttajaliitto on vertaillut yksityisten palvelujen tuottajien laboratorio- ja röntgentutkimusten hintoja Helsingissä. Syyskuussa tehdyssä tutkimuksessa selvitettiin, mikä on kuluttajan maksama loppuhinta näistä tutkimuksista sen jälkeen, kun hinnasta on vähennetty sairausvakuutuskorvaus. Vertailu julkistettiin liiton Kuluttajauutiset-lehdessä.

MRSA:n torjunnasta valta-kunnallinen ohje

Sosiaali- ja terveysministeriön pyynnöstä koottu asiantuntijatyöryhmä on antanut ohjeen metisilliinille resistenttien Staphylococcus aureusten (MRSA) torjunnasta sairaaloissa. Kansanterveyslaitoksen kokoaman ryhmän puheenjohtajana toimi erikoistutkija Jaana Vuopio-Varkila, ja suositus on julkaistu Kansanterveyslaitoksen julkaisusarjassa. Suosituksessa annetaan käytännön ohjeet MRSA-tartunnan tunnistamisesta, toteamisesta ja ehkäisystä sekä infektioiden ja kantajuuden hoidosta.

Uudesta seuranta-järjestelmästä tietoa sukupuolitautien torjunnan tueksi

Suomessa todettiin viime vuonna 8 609 klamydia-, 520 tippuri-, 70 HIV- ja 69 kuppatartuntaa. Tartuntatauti-ilmoituksista saadaan perustiedot sukupuolitautien määristä, mutta tarkempia tietoja mm. potilaiden riskikäyttäytymisestä on kaivattu erityisesti torjuntatyön tarpeisiin. Tätä varten käynnistettiin tämän vuoden alussa sukupuolitautien anturikeskusjärjestelmä.

TEO:lle lisää sananvaltaa kriminaalipotilaan hoitopaikan valinnassa

Sosiaali- ja terveysministeriö haluaa antaa Terveydenhuollon oikeusturvakeskukselle, TEO:lle, enemmän valtaa päättää kriminaalipotilaiden hoitopaikoista. Rikoksen tehneitä mutta syyntakeettomina tuomitsematta jätettyjä eli ns. kriminaalipotilaita hoidetaan nykyään yhä useammin kunnallisissa sairaaloissa, joissa ei kuitenkaan aina ole riittäviä edellytyksiä näiden potilaiden hoitoon.

Sosioekonomiset terveyserot kulkevat yli sukupolvien

Terveyttä vahingoittavat, uusintavat ja ylläpitävät tekijät kohtaavat eri tavalla eri sosiaaliryhmiin kuuluvat ihmiset niin elämänkaaren aikana kuin jo ennen syntymää. Sosiaaliryhmittäiset terveyserot syntyvät monien eri tekijöiden yhteisvaikutuksesta ja kulkevat sukupolvesta toiseen.

Arja Rimpelä

Kohdunpoistoissa sosioekonomisia eroja

Suomessa poistetaan vuosittain noin 10 000 naiselta kohtu, lähes 90 prosentilla se poistetaan hyvänlaatuisesta syystä. Vain joka kymmenes leikkaus tehdään genitaali- alueen syövän vuoksi.

Riitta Luoto, Ilmo Keskimäki, Antti Reunanen

Virologinen epidemiatilanne

Syksyn ensimmäinen influenssa A -tapaus on varmennettu Turun yliopiston virusopin laitoksella. Potilas on 7-vuotias tyttö Pohjois-Suomesta. Influenssaa on ollut liikkeellä jonkin verran jo muuallakin Euroopassa, mutta vain yksittäistapauksina ja Englannissa kouluepidemioina.

Marjaana Kleemola