Rytmihäiriöiden hoito sisäisellä defibrillaattorilla

Sisäinen defibrillaattori on nykyään yleisesti hyväksytty hengenvaarallisten rytmihäiriöiden hoitoon. Sitä käytetään, kun kammiotakykardiaa tai kammiovärinän uusimisvaaraa ei voida poistaa parantavilla hoidoilla ja lääkehoitoa ei voida pitää luotettavana. Laite pysäyttää takykardiakohtauksen tahdistuksella tai kardioversiolla ja kammiovärinän defibrilloivalla iskulla. Lähes sadalla suomalaisella potilaalla on jo sisäinen defibrillaattori, ja niitä asennetaan jatkuvasti lisää. Yliopistosairaalat vastaavat potilaiden seurannasta, mutta heidän hoitoaan on tunnettava myös muualla terveydenhuollossa.

Lauri Toivonen

Suomalaisvalaistusta skitsofrenian biologiaan

On viitteitä siitä, että skitsofreniapotilailla on aivojen dopamiiniaineenvaihdunnan häiriö, mutta suoraa näyttöä ei tähän asti ole ollut mahdollista saada. Positroniemissiotomografian (PET) myötä tilanne on muuttunut: Tällä menetelmällä voidaan selvittää monenlaisten radioaktiivisesti leimattujen biologisten aineiden kulkeutumista ja kertymistä elimistössä.

Weberin testi ilman äänirautaa?

Ernst Heinrich Weber esitti vuonna 1825 perustelut nimeään kantavalle testille, jossa selvitetään keskelle päätä tai otsaa sijoitetulla ääniraudalla, lateralisoituuko ääni jompaankumpaan korvaan. Lateralisaatio seuraa, jos korvassa on konduktiivinen kuulovika, eli useimmiten äänen johtuvuutta parantava nestekertymä, kuten märkäisessä välikorvatulehduksessa.

Viinan ja rintasyöpävaaran suhde: suora vai J-käyrä?

Alkoholin runsaan käytön on arveltu olevan yhteydessä keskimääräistä suurempaan vaaraan sairastua rintasyöpään, mutta eri tutkimuksissa tulokset ovat vaihdelleet, ja niinpä yhteyttä on pidetty melko heikkona. Niin ikään ei ole ollut tietoa siitä, lisääntyykö sairastumisvaara lineaarisesti lisääntyvän alkoholinkäytön myötä vai voisiko kyseessä olla esimerkiksi ns. J-käyrä kuten sepelvaltimotaudissa.

Punatautipaukustako mullistava rokote?

Viime vuosien ällistyttävin asia rokotteiden kehittelyssä on ollut pelkän DNA:n käyttäminen rokotteena. Eläimiin ruiskutettu viruksen DNA saa aikaan immuunivasteen viruksen proteiineille ja myös suojaa myöhemmältä infektiolta. Sen täytyy merkitä sitä, että eläimen solut ottavat sisäänsä vieraan DNA:n ja rakentavat sen koodaamaa proteiinia. Elimistön omat solut siis saadaan ryhtymään rokotevalmistajiksi tuottamaan proteiinia, joka toimii kuten ruiskutettu rokote.

Koputtavalle (pneumokokille) avataan

Bakteerit, myös potentiaaliset patogeenit, elävät haittaa aiheuttamatta isäntänsä limakalvoilla. Esimerkiksi pneumokokkeja löytyy nenänielusta lähes neljällä kymmenestä. Joskus ne kuitenkin aiheuttavat henkeä uhkaavan invasiivisen infektion. Miksi?

Magnesiumsulfaatti tehoaa raskausmyrkytykseen

Eklampsia vaanii edelleen, vaikka raskaana olevien naisten verenpaineseuranta on kattava. Raskauden loppupuolella nouseva verenpaine ja turvotukset edellyttävät valppautta. Pre-eklampsiavaiheessa on annettu magnesiumsulfaattia jo vuosikymmeniä eklampsian estämiseksi, mutta tämän aineen todellista merkitystä ei ole vahvistettu kliinisissä tutkimuksissa. Koska eklampsian kardinaalioire ovat kouristukset, verrattiin pre-eklampsiassa annettavan magnesiumsulfaatin ja fenytoiinin tehoa eklampsian ehkäisyssä.

EU:n lääkevalmistekomitea arvioi ehkäisytablettien turvallisuutta

Viime aikojen kohu ns. uuden polven ehkäisytablettien vaaroista on ollut hämmentävä, koska tutkimustuloksia, joiden ennakkotiedoista se nousi, ei ole vielä julkaistu. Euroopan Unionin lääkevalmistekomitea ja sen asiantuntijaryhmä tutustuivat kolmeen vielä julkaisemattomaan epidemiologiseen tutkimukseen, ja komitea päätyi niiden pohjalta toteamaan, ettei desogestreeli- tai gestodeenivalmisteita ole aihetta vetää markkinoilta.

Erkki Palva

Leukemia kiveksessä

Akuutti lymfoblastinen leukemia (ALL) on lasten yleisin syöpämuoto, johon sairastuu Suomessa vuosittain noin 40 lasta. Sytostaattihoitojen tehostumisen myötä ALL:n ennuste on parantunut viime vuosikymmeninä ja potilaista on nykyään viisi vuotta sairastumisen jälkeen elossa lähes 80 %. Hoidon kehittyessä ja leukemialapsipotilaiden eliniän pidentyessä todettiin 70- ja 80-luvulla, että poikien ennuste on tyttöjä huonompi. Varsinkin taudin uusiutuminen myöhään, vuosien kuluttua hoidon päättymisestä, on pojilla tavallisempaa kuin tytöillä. Eräs poikien ennustetta huonontava tekijä on ALL:n uusiutuminen kiveksessä eli kivesrelapsin syntyminen. Kives on luuytimen ja keskushermoston jälkeen kolmanneksi yleisin elin, jossa ALL uusii pojilla. Kivesrelapsi ilmenee tavallisesti 2,5-3 vuoden kuluttua ALL:aan sairastumisesta. Kivesrelapsi todetaan noin 4-6 %:lla sairastuneista pojista, mutta aikuisena ALL:aan sairastuneilla se on erittäin harvinainen.

Kirsi Jahnukainen

Näkökyky ja silmäsairaudet vanhuksilla

Huono näkö voi olla vanhuksella este kotona selviytymiseen ja siten johtaa laitoshoidon tarpeeseen. Vanhusten osuus väestössä lisääntyy koko ajan, ja toisaalta mahdollisuuksia yhteiskunnan tuottamiin palveluihin on aina vähemmän taloudellisten voimavarojen huvetessa.

Hirvelä Heli