Vesirokon epidemiologia ja komplikaatiot

Serologiset tutkimukset osoittavat, että yhdysvaltalaisista 20-vuotiaista tai vanhemmista 92 % on sairastanut vesirokon; Suomessa vesirokko on jäänyt sairastamatta arvioiden mukaan vain 0,5-1 %:lta aikuisista. Lämpimämpien maiden asukkailla seroprevalenssi on yleensäkin selvästi huonompi kuin lauhkeiden maiden.

G-listan lääkkeiden hinnat

G-listalla tarkoitetaan Lääkelaitoksen laatimaa luetteloa lääkkeistä, joita apteekki voi vaihtaa lääkärin ja potilaan suostumuksella halvempaan rinnakkaisvalmisteeseen. Luettelossa mainittujen valmisteiden hintoja vertailtiin Lääkärilehdessä edellisen kerran noin vuosi sitten (SLL 32/94). Sen jälkeen vain muutaman valmisteen hinta on alentunut. Lisäksi joitakin kilpailevia valmisteita on poistunut markkinoilta ja myyntiin on tullut uusia valmisteita.

Timo Klaukka, Sinikka Rajaniemi

Ehkäisytablettien riskit puhuttavat

Hiljattain valmistui WHO:n koordinoima seitsemän vuotta kestänyt tutkimus, jossa ehkäisyvalmisteiden haittoja on tutkittu 17 maassa. Samaan aikaan on valmistunut kaksi muuta samaa aihepiiriä käsitellyttä tutkimusta, jotka antavat uutta tietoa ehkäisytabletteihin liittyvien laskimotukosten ja aivoverenkiertohäiriöiden yleisyydestä. Tutkimusten mukaan desogestreeliä tai gestodeeniä sisältävien valmisteiden käyttäjillä näyttäisi olevan noin kaksinkertainen riski saada laskimotukoksia kuin levonorgestreelia sisältäviä valmisteita käyttävillä. Toisaalta aivohalvausriskissä ei ollut eroja valmisteiden välillä. Alustavat tiedot näistä tutkimustuloksista tulivat julkisuuteen vaiheessa, jossa osa näistä tutkimuksista oli vasta jätetty julkaistaviksi, ja osassa tulosten tarkempi analysointi on vielä kesken.

Erkki Palva

Rokotusten kattavuus paranemaan päin

Maailman terveysjärjestön tuoreet tilastot osoittavat lasten rokotusten kattavuuden alkaneen taas parantua muutaman vuoden takaisen pudotuksen jälkeen. Järjestön tavoitteenahan on 90 %:n rokotuskattavuus vuoteen 2000 mennessä. Parhaimmillaan maailmanlaajuinen rokotustilanne oli vuonna 1990, ja viime vuonna päästiin jo lähes samaan, kun WHO:n rokotusohjelma raportoi monien rokotusten kokonaiskattavuudeksi 80 % tai enemmän. Tärkeä poikkeus on tuhkarokko, jota vastaan rokottaminen ei vielä ole kovinkaan kattavaa, vaikka sairauteen arvellaan kuolevan yli miljoonan lapsen vuosittain.

EU-maiden rokotusohjelmat vertailussa

Euroopan Unionin jäsenmaiden rokotusohjelmien vertailua esiteltiin uudessa tartuntatautitilannetta seuraavassa Eurosurveillance-lehdessä, jota on tarkoitus ensi vuoden alusta julkaista kerran kuussa. Lehteä koostavat jäsenmaiden vastaavien lehtien toimittajat; Suomesta on mukana Kansanterveys-lehden päätoimittaja Hanna Nohynek.

Maamiinat kiellettävä

Joka kuukausi tuhansia ihmisiä vammautuu tai kuolee maamiinojen räjähdyksen seurauksena. Suurin osa miinojen uhreista on siviilejä, usein lapsia. Maaperään arvioidaan olevan kätkettynä kaikkiaan noin 100 miljoonaa miinaa ja joka vuosi niiden määrä kasvaa 2-3 miljoonalla.

Tules-teko-palkinto professori Osmo Hänniselle

Kuopion yliopiston fysiologian professori Osmo Hänninen sai vuoden 1995 Tules-teko-palkinnon ansioistaan tuki- ja liikuntaelinsairauksia koskevan tutkimuksen edistämisessä. Palkinto annettiin lokakuussa kolmansilla Tules-päivillä.

Yli puolet valmistuvista lääkäreistä vailla työkokemusta

Työelämään tulevilla lääkäri-ikäluokilla on nykyisin melko vähän työkokemusta. Viimeisen lukuvuoden opiskelijoille tehdyn kyselyn mukaan puolet miehistä ja kolme neljäsosaa naisista ei ollut tehnyt vielä lainkaan lääkärintyötä. Opiskelijat uskoivat kuitenkin menestyvänsä hyvin työelämässä eikä kovinkaan moni katunut vakavasti ammatinvalintaansa.

Juha Heino, Pekka Virtanen, Hannu Halila, Riitta Luhtala

Päivystyskiista on iso kysymys

Lääkärit eivät jääneet syyskuussa syntyneen laajan tuloratkaisun ulkopuolelle sen takia, että liitto olisi vaatinut enemmän kuin muut. Lääkäriliitto olisi ollut valmis hyväksymään kuntatyönantajan tarjouksen, mutta päivystyskorvauksia koskeva kiista esti liiton sitoutumisen sopimukseen ja sen edellyttämään työrauhaan. Päivystyskorvausten uudistaminen on ollut pitkään Lääkäriliiton keskeinen tavoite, josta saatiin viime tammikuussa jo aikaan sopimus, mutta jonka Kunnallinen työmarkkinalaitos kuitenkin kesällä antamillaan tulkintaohjeilla pilasi.

Päivystyskiista kuohuttaa HYKS:ia

Kiista päivystyskorvauksista on suututtanut HYKS:n lääkärikunnan. Sairaalan hallitus päätti syyskuussa, että päivystyksen maksuperusteena käytetään kolmen viikon työjaksoa, päivystys siirretään alkamaan klo 15 tai 15.30 ja että raskaimmille erikoisaloille sovitut vapaapäivät eivät ole palkallisia. Lääkärit eivät hyväksy työnantajan tulkintaa uudesta päivystyssopimuksesta ja katsovat sen haittaavan sairaalan toimintaa, kertoo HYKS:n pääluottamusmies ja Lääkäriliiton hallituksen jäsen Martti Lalla.