Kroonisen toiminnallisen unettomuuden oirekuva ja hoito

Unettomuus on oire. Hoidon suunnittelussa on keskeistä unettomuutta synnyttävien ja ylläpitävien tekijöiden selvittäminen. Kroonista toiminnallista unettomuutta pidetään ehdollistuneena häiriönä, johon jotkut ihmiset ovat erityisen taipuvaisia ongelmia sisäistävän ja somaattiselle oireilulle altistavan persoonallisuuden sekä uni-valverytmin lievän häiriön vuoksi. Toiminnallista unettomuutta voidaan lievittää unirytmiä palauttavin ja vireystilaa tasaavin kognitiivis-behavioraalisin menetelmin. Unilääkkeiden käyttö kroonisen unettomuuden hoidossa edellyttää huolellista harkintaa.

Soili Kajaste

Kannattaako katkokävelypotilaan verisuonirekonstruktio

Katkokävelyoire on sinänsä vaaraton, joskin kiusallinen alaraajojen arterioskleroosin ilmentymä. Sitä voidaan hoitaa konservatiivisesti, toisin kuin kriittistä iskemiaa, joka uhkaa jalan elinkelpoisuutta. Kun potilaan työkyky tai yleensä selviytyminen päivittäisissä askareissa vaikeutuu, on aihetta harkita joko valtimorekonstruktiota tai radiologista interventiota oireiden lievittämiseksi. Näillä hoidoilla voidaan saavuttaa mittavaa sekä inhimillistä että taloudellista hyötyä.

Tarja Peräkylä, Mauri Lepäntalo, Olof Lindfors

Käsiin kohdistuva tärinä ja tärinälle altistuneiden seuranta työterveyshuollossa

Työkoneiden ja -laitteiden käytön arvioidaan aiheuttavan terveydellisesti merkittävää käsiin kohdistuvaa tärinää noin 50 000 suomalaiselle työntekijälle. EY:n direktiivien mukainen varoitusmerkintä haitallisesta tärinästä helpottaisi riskin tunnistamista meilläkin. Tärinän ominaisuuksia ei yleensä ole riittävästi huomioitu työterveyshuollossa - tärinän haitallisuuden arviointi on painottunut yksipuolisesti altistumisaikaan. Työntekijöiden tärinälle altistumista ja terveydentilaa on edelleenkin syytä seurata, jotta tärinävaurioita ei syntyisi.

Hannu Virokannas, Hannu Anttonen

Huttusen säästöehdotukset

Käsitellessään koulutuksen ja korkeakouluissa harjoitettavan tutkimuksen kehittämissuunnitelmaa vuosille 1991-1996 viime kesän alussa valtioneuvosto päätti, että lääketieteellisen koulutuksen resursseja vähennetään 20 % vuoteen 1998 mennessä. Päätöksen taustalla oli mm. lääkärityövoiman laskentatyöryhmä III:n muistio, jossa tiedekuntiin otettavien opiskelijoiden vuosittaiseksi määräksi rajattiin 350 uutta opiskelijaa ainakin vuoteen 1999 saakka. Kuopion yliopisto jätettiin näiden säästötoimenpiteiden ulkopuolelle, sen katsotaan menettäneen jo tarpeeksi hammaslääkärikoulutuksen lopettamisen mukana. Opetusministeriö nimesi 7.9.1993 Kansanterveyslaitoksen ylijohtajan Jussi Huttusen selvitysmieheksi valmistelemaan valtioneuvoston päätöksen toteuttamista. Ylijohtaja Huttusen työ valmistui vuodenvaihteessa, ja ehdotukset ovat tulleet nyttemmin julkisiksi.

Huttunens sparplan

Förra sommaren behandlade regeringen en utvecklingsplan för utbildningen och den forskning som bedrivs vid högskolorna och beslöt då, att anslagen för den medicinska utbildningen skall minskas med 20 procent fram till år 1998. Bakgrunden för beslutet var bl.a. förslaget från den senaste prognosgruppen för läkarutvecklingen att begränsa antagningen av nya läkarstuderande till 350 årligen fram till år 1999. Universitetet i Kuopio skall likväl inte beröras av nedskärningen eftersom det redan anses ha förlorat tillräckligt då tandläkar-utbildningen där slopades. I september utnämnde undervisningsministeriet Folkhälsoinstitutets överdirektör Jussi Huttunen till utredningsman med uppdrag att bereda frågan om hur regeringens sparbeslut skall verkställas. Huttunens sparplan blev färdig vid årsskiftet och hans promemoria har getts offentlighet.

Lääkevalvonta Eestissä

Eestin lääkevalvonnan kehittyminen sai alkunsa suurelta osin Tartossa toimineen pienen lääkäriryhmän aloitteesta vuonna 1989. Seuraavana vuonna perustettiin terveysministeriöön farmakologian ylilääkärin virka edistämään lääkkeiden rationaalista käyttöä. Pian kävi ilmi, ettei tähän tavoitteeseen päästäisi ilman koulutettua ja tehokkaasti toimivaa henkilökuntaa sekä koko lääkehuoltojärjestelmän uudelleenjärjestämistä.

Antioksidantit estivät syöpää Kiinassa

Runsaasti hedelmiä ja vihanneksia sisältävän ruokavalion ja sen sisältämien vitamiinien on arveltu vähentävän monien syöpien riskiä. Näihin syöpiin kuuluvat myös ruokatorven ja mahalaukun syövät, joita esiintyy erikoisen paljon Linxianin maakunnassa Kiinassa, missä ravinto sisältää niukasti tuoreita hedelmiä ja lihaa. Tutkiakseen ravinnon hivenaineiden vaikutusta kuolleisuuteen amerikkalaiset ja kiinalaiset tutkijat käynnistivät vuonna 1985 Linxianissa 29 584 aikuista käsittävän tutkimuksen, jossa asukkaiden ravintoa täydennettiin erilaisilla vitamiineilla ja hivenaineilla tai lumepillereillä viiden vuoden ajan.

Bakteriellit superantigeenit - Kawasakin taudin etiologia?

Kawasakin tauti on etiologialtaan tuntematon lasten immunologinen sairaus, joka pahimmillaan aiheuttaa kuoleman lähinnä sydänlihaksen verisuonivaurioiden kautta.

Kuubalainen epidemia

Viime vuonna kymmeniätuhansia kuubalaisia sairastui omituiseen tautiin. Oireisiin kuuluivat kuume, raajakivut ja painon lasku. Lisäksi potilaiden näkö heikkeni; diagnoosiksi asetettiin optinen neuriitti.

Vanhusten krooninen ummetus

Britanniassa tehtiin monikeskustutkimus, johon osallistui 77 ummetuksesta kärsivää vanhusta. Tutkimuksessa verrattiin laktuloosia ja toisaalta sennaglykosideja ja kuitua sisältävää valmistetta ristikkäissokkotutkimuksessa. Laktuloosin ja laktuloosiplasebon suositusannos oli 15 ml kahdesti päivässä, mutta jos vaste oli huono, sallittiin 60 ml päivässä. Senna-kuituyhdistelmä sisälsi 54 % ispaghulaa ja 12 % sennaa ja sitä annettiin alkuun 10 ml päivässä ja, jos vaste oli riittämätön, 10 ml x 2.