77364 osumaa

Var Paavo Nurmi dopad?

Inte nog med att svenskarna var mycket aktiva när det gällde att få Paavo Nurmi förklarad professionell, så att han inte kunde tävla i de Olympiska spelen 1932, utan den 13 december 1990 påstod Dagens Nyheter att Paavo Nurmi under sin aktiva karriär var dopad med testosteron. Först i februari 1991 fick jag tag på DN:s artikel och skrev ett genmäle, men detta blev aldrig publicerat. För att inte detta inlägg skall gå förlorat för eftervärlden ber jag att få publicera den opublicerade texten i Finlands Läkartidning som ett inlägg i den ständigt fortgående dopingdebatten.

Suomalainen oikeuslääketieteen oppikirja

Viimeaikaiset hallinnollisten rakenteiden uudelleenjärjestelyt ja lainmuutokset sekä tieteellinen ja laboratoriotekninen kehitys ovat johtaneet siihen, että uusi oikeuslääketieteen perusteisiin keskittyvä oppikirja on todella tarpeen. Kirjan ilmestymisajankohta on sikäli hyvä, että tällä hetkellä kehitysprosessissa oltaneen tietynlaisessa suvantovaiheessa. Kirja on tarkoitettu lääketieteen perusopetukseen mutta soveltuu myös poliiseille, oikeustieteen opiskelijoille, juristeille sekä hallinto- ja sosiaaliviranomaisille, sillä tekstissä on vältetty lääketieteellisen ammattisanaston liiallista käyttöä.

Toimittanut Timo Klaukka

Käytännön opas väriaistin häiriöiden diagnostiikkaan

Kirja on tiivis yleisesitys väriaistista ja sen häiriöistä. Se on suunnattu lähinnä silmälääkäreille, mutta kiinnostaa myös työterveyshuollossa ja ammatinvalinnanohjauksessa työskenteleviä lääkäreitä ja terveydenhoitajia. Kirjassa selostetaan lyhyesti värinäön teorioita sekä synnynnäisiä värinäön häiriöitä ja näiden periytymistä. Tiiviiseen tekstiin on saatu mahtumaan muutama hauska anekdootti.

Toimittanut Timo Klaukka

Ajanmukaista immunologian perustietoa

Tekijät ovat uusineet jo aiemmin hyvämaineisen immunologian oppikirjansa perusteellisesti. Tieto on tässä painoksessa vuoden 1991 lopun tasolla, eli painovaihe ei ole ollut ylettömän pitkä. Kaikkein uusinta tietoa puuttuu esimerkiksi sytokiineistä ja immuunisolujen pintamerkkiaineiden toiminnasta. Näillä alueilla tutkimus on edennyt kiivaasti jo tänä aikana. Näistä aiheista, samoin kuin HLA-antigeeneista, on kirjan loppuosassa kirjoitusajankohdan mukaiset tiedot hyvinä taulukkoina. Tämäkin riittää useimmille kirjan käyttäjille.

Toimittanut Timo Klaukka

Viestintäoppia lääkäreille

Jos eivät vielä muut lääkärit tai alan tutkijat niin ainakin kuopiolaiset transgeenistä lehmää tehneet ymmärtävät viestinnän arvon. Tämän kuuluisan lehmän piti lypsää jotakin hyvin kallisarvoista hormonimaitoa. Lehmäkokeen suunnitteluvaihe, lehmän syntyminen ja lopulta kokeen epäonnistuminen, kaikki ylittivät uutiskynnyksen. Viime joulun alla näimme taas uutisista (TV1), että uusi transgeeninen lehmä oli syntynyt. Loistava viestinnällinen saavutus, vaikkei mitään konkreettista saatukaan aikaan! Ja päättäjille jäi lopulta mieleen vain, että Kuopiossa - siellä vasta osataan! Etteikö viestintä muka kannata?

Toimittanut Timo Klaukka

Taloustulospainajainen

Ulkotautien kirurgiylilääkäri Leo T M Heino veti verhoa lisää työpöytänsä lampun päälle. Verhot peittivät ikkunat kokonaan ja ovi käytävään oli lukossa. Koskaan ei kuitenkaan voinut olla liian varovainen. Kuntien talouspartiot olivat ottaneet sairaalan jo alunperin silmätikukseen. Heinon edeltäjä ei ollut kyennyt tekemään selkoa, minkä vuoksi eräästä Paiskovirran potilaasta oli samana vuonna otettu senkka neljä kertaa ja oli saanut potkut. Ministeriön talousasiantuntijoista koostunut talousturvakeskus ei ollut selitykseen tyytyväinen ja seuraukset olivat kaikkien tiedossa.

In memoriam Maija-Liisa Koski 25.10.1922-6.12.1993

Mielessäni säilyy kuva Maija-Liisa Koskesta ihmisenä, jolla oli kyky luoda ympärilleen kodikkuuden ja anteliaisuuden ilmapiiri. Tässä turvallisessa ja innostavassa ympäristössä oli hyvä pohtia ja kehitellä ajatuksia ja ideoita. Maija-Liisa Koski on lasten mielenterveystyön uranuurtajia maassamme. Turun Yliopiston lastenpsykiatrian apulaisprofessorina hän kehitti merkittävästi lasten mielenterveystyötä. Maija-Liisa Koski oli yksi niistä, jotka olivat kehittämässä vastaperustettua lastenpsykiatrian erikoisalaa. Siinä hän toimi johdonmukaisesti. Hän aloitti lastenpsykiatrisen toimintansa jo 1950-luvulla. Seuraavalla vuosikymmenellä hän liitti työhönsä perhenäkökulman, joka tällä hetkellä on itsestäänselvyys. 1970-luvulla hän alkoi kouluttaa tulevia lastenpsykiatreja. Hän tutki lastenpsykiatrian tarvetta Suomessa ja kehitti erikoisalaansa. Maija-Liisa Koski ymmärsi syvällisesti ihmismielen toimintaa ja kehitystä. Hän oli hankkinut pitkän psykoterapiakoulutuksen osittain Suomessa osittain Rochesterissa (USA) jo ennen tuloaan Turun Yliopistollisen Keskussairaalan lastenklinikan lastenpsykiatriksi 1962. Kun lastenklinikan yhteyteen 1968 perustettiin lastenpsykiatrinen osastoyksikkö ja Maija-Liisa Koski tuli sen johtajaksi, kehitti hän siitä perehtyneisyytensä pohjalta vahvasti psykoterapeuttisesti suuntautuneen hoitoyksikön. - Kun lastenpsykiatria vankensi asemaansa akateemisena tieteenalana ja Turkuun perustettiin 1975 lastenpsykiatrian apulaisprofessorin virka, valittiin siihen Maija-Liisa Koski. Maija-Liisa Kosken keskeisimmät tutkimukset kohdistuivat lasten psykosomatiikkaan. Hän kirjoitti ja esitelmöi psykologisten tekijöiden merkityksestä lasten sokeritaudissa ja lasten ylipainoisuuden ongelmista kansainvälisillä foorumeilla. Hän käsitteli myös muita keskeisiä aiheita osallistuessaan oppikirjojen tekemiseen ja kiinnittäessään huomiota esim. lasten pahoinpitelyyn, nuorten itsemurhiin ja lapsiperheiden vaikeuksiin. Maija-Liisa Kosken väitöskirja 1969 lasten psykologisten selviämiskeinojen merkityksestä lasten sokeritaudissa ja sen hoidossa liittyy edellä mainittuun kiinnostusalueeseen. Hän oli perehtynyt erilaisiin lasten mielenterveyden hoidon käytäntöihin, lasten psykologiseen kehitykseen ja sopeutumiseen eri elämäntilanteisiin. Hän puolusti lasta tilanteissa, joissa lapsi olisi saattanut unohtua aikuisten jalkoihin. Työssään lasten hyväksi hän toimi monien työyhteisöjen asiantuntijana ja tukena sekä kehitti omaa lastenpsykiatrista osastoaan. Hän oli kiinnostunut työyhteisöistä ja niiden ongelmista ja pyrki etsimään keinoja ongelmien ymmärtämiseen ja ratkaisemiseen. Maija-Liisa Koski kannusti oppilaitaan ja työtovereitaan sekä kliinisessä että tieteellisessä työssä. Hän ohjasi ja arvioi monia väitöskirjoja. Hänen merkittävin antinsa oli kuitenkin ehkä siinä konsultaatio- ja työnohjaustoiminnassa, jossa hän viisaalla ja ymmärtäväisellä tavalla tuki ja ohjasi monia erilaisia mielenterveyden ja sosiaalialan työryhmiä. Ohjatessaan hän hienovaraisesti pysäytti toisen oleellisten kysymysten eteen, ja tuki tämän omaa ammatillista ja psyykkistä kehitystä. Hän pystyi paneutumaan sekä potilaisiinsa että ystäviinsä syvällisesti ja luomaan tunteen toisen ainutkertaisuudesta. Kun Maija-Liisa Koski kantoi huolta jostain asiasta tai ihmisestä, hän voimiaan säästämättä työskenteli näkemyksensä mukaisesti. Hän pohti myös naisen tilannetta ja osallistui naistutkimukseen. Monesti hänen kannanottonsa olivat epäsovinnaisia ja rohkeita, poiketen vallitsevista normeista. Kun hän sitten sairastui vaikeasti, hän oli valmis kohtaamaan kuoleman hyvin itsensä tuntevan, eheän ihmisen rohkeudella. Omien sanojensa mukaan hän oli valmis kuolemaan, koska hän oli saanut elää rikkaan elämän.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030