78245 osumaa

Ahdistunut ja masentunut potilas terveyspalvelujen suurkäyttäjänä

Varsin pieni kansalaisten vähemmistö käyttää suuren osan perusterveydenhuollon palveluista. Valtaosa näistä suurkäyttäjistä tulee vastaanotolle ruumiillisten vaivojen takia, mutta merkittävällä osalla on myös psykiatrinen häiriö. Tätä runsaasti menoja aiheuttavaa ryhmää on toistaiseksi tutkittu vähän. Artikkelissa luodaan katsaus terveyspalvelujen suurkäyttäjäpotilaita koskeviin tutkimuksiin ja pureudutaan erityisesti heidän psykiatriseen oireiluunsa.

Hasse Karlsson

Depotmuotoinen fluori osteoporoosilääkkeenä

Vaikka fluoridi voi stimuloida osteoblastien kasvua ja uudisluun muodostumista, on fluori ollut huonohkossa maineessa osteoporoosilääkkeenä, koska sen on kuvattu aiheuttaneen ikäviä haittavaikutuksia, mm. mahavuotoja ja mikromurtumia. Fluoroosikin voi kehittyä; sillä tarkoitetaan huonosti rasitusta kestävää ja huonosti mineralisoitunutta luuta. Fluorisuoloilla tehdyissä lumekontrolloiduissa tutkimuksissa fluori ei ole edes osoittautunut tehokkaaksi.

Uusi menetelmä sepsiksen nopeaan diagnostiikkaan

Pahanlaatuisten veritautien (akuutit ja krooniset leukemiat, lymfoomat ja multippeli myelooma) ennuste on tehostuneiden hoitojen ansiosta parantunut Suomessa oleellisesti. Hyvää hoitotulosta uhkaavat kuitenkin infektiot, jotka ovat edelleen merkittävä diagnostinen ja hoito-ongelma ja verisyöpäpotilaiden yleisin kuolinsyy. Infektiotapahtumien määrä ei ole kymmenen viime vuoden aikana vähentynyt, infektioita aiheuttavien bakteerien kirjo vain on muuttunut. Sepsis on erityisen tärkeä kliininen ongelma verisyöpäpotilaiden hoidossa.

Esa Rintala

Miten keski-ikäinen nainen kokee terveydentilansa?

Kaikkialla länsimaissa naiset elävät miehiä pidempään. Kuitenkin he käyttävät terveyspalveluja enemmän kuin miehet. Eliniän pidetessä vanheneva ja iän myötä myös raihnaistuva naisjoukko suurenee. Tarvitaan monitieteistä tutkimustietoa terveyteen yhteydessä olevista tekijöistä. Vain sitä kautta, että otetaan huomioon myös ne olosuhteet, missä ihmiset elävät, on mahdollista edistää terveyttä ja ehkäistä sairauksia.

Raili Peltonen

Prostaglandiini E1 impotenssin diagnostiikassa

Impotenssin tärkeimmät riskitekijät ovat valtimokovettumatauti, verenpainetauti, korkea kolesteroli, sokeritauti, tupakointi ja yli 50 vuoden ikä. Kliiniseen diagnostiikkaan on kehitetty menetelmiä, joilla voidaan arvioida psyykkisten ja verenkiertotekijöiden merkitystä. Hermoston ja paisuvaiskudoksen vanhenemiseen liittyviä muutoksia ei käytännössä edelleenkään pystytä tutkimaan. Vaskulaarisen impotenssin diagnostiikassa ei ole aikaisemmin riittävästi kiinnitetty huomiota siihen, että verenkiertoa koskevat tutkimukset olisi tehtävä maksimaalisen sileälihasrelaksaation aikana, sillä vain näin voidaan simuloida normaalin erektion hemodynaamisia olosuhteita.

Harry Nisén

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat