Perhekeskeinen skitsofrenian hoito

Turun skitsofreniaprojektin puitteissa on yli kahdenkymmenen vuoden ajan kehitetty skitsofrenian psykoterapeuttista hoitoa, 1980-luvun aikana erityisesti perhekeskeistä hoitoa ja perhetera- piaa. Väitöskirjassa on koottu yhteen perhekeskeisestä työstä saatuja kokemuksia vuosien 1981-91 väliseltä ajalta. Työhön kuuluu osana seurantatutkimus, jossa on verrattu kahden eri aikana hoidetun, ensi kertaa skitsofreniaryhmän psykoosin takia Turussa hoitoon tulleen, potilasryhmän viisivuotishoitotulosta. Aikaisempi 53 potilaan ryhmä on kerätty vuosina 1976-77, jälkimmäinen perhekeskeisesti hoidettu 28 potilaan ryhmä vuosina 1983-84. Kyseisenä ajankohtana sovellettiin kriisi-interventio tyyppistä perheterapiaa.

Nilkan nyrjähdyksiin suhtauduttava vakavasti

Tässä kliinisessä tutkimuksessa nilkan ulkosivun nivelsiderepeämien diagnostiikasta ja hoidosta selvitettiin akuuttien nivelsidevammojen diagnoosimenetelmien luotettavuutta, akuuttien vammojen konservatiivisen (kipsi-immobilisaatio) ja operatiivisen hoidon pitkäaikaistuloksia sekä nilkan kroonisen instabiliteetin leikkaushoidon pitkäaikaistuloksia.

Pigmenttiglaukooma varsin hyvänlaatuinen silmäsairaus

Tutkimuksiin osallistui yhteensä 42 pigmenttiglaukoomaa sairastavaa potilasta, joiden keski-ikä oli 40,4 vuotta ja heidän keskimääräinen refraktionsa -3,5 D. Lisäksi mukana oli yhdeksän henkilöä, joilla oli pigmenttidispersio-syndrooma ilman glaukoomaa, joiden ikä vaihteli 21:stä 48:aan vuoteen. Heidän refraktionsa oli +0,37 D:sta -4,75 D:iin.

Opioidianalgesia ilman hengityslamaa ja ummetusta

Opioidien kipua poistavaan vaikutukseen on väistämättä liittynyt sivuvaikutuksia, mm. hengityksen lamaantuminen, ummetus ja riippuvuuden kehittyminen. Selvittämällä eri opioidireseptorien (myy, delta, k) kautta välittyviä vaikutuksia voidaan pyrkiä kehittämään spesifisemmin kipua poistavia, vähemmän sivuvaikutuksia omaavia opioidilääkkeitä.

Tietokonetomografiatutkimukset Suomessa

Tietokonetomografia-tutkimuksessa potilas altistuu huomattavasti suuremmalle säteilyannokselle kuin perinteisessä röntgenkuvauksessa. Vaikka tietokonetomografioiden osuus kaikista röntgentutkimuksista on edelleen pieni, laitteiden yleistymisen myötä niiden merkitys säteilylähteenä on kasvanut huomattavaksi. Suomessa 23 sairaalan tietokonetomografiatutkimuksista tehdyssä selvityksessä kävi ilmi, että tutkimustekniikka vaihtelee huomattavastikin ja sen myötä myös potilaan saama säteilyannos. Tutkimustekniikan optimointiin on selvästi aihetta, varsinkin kun säteilyn aiheuttama syöpäriski on tuoreissa arvioissa määritelty entistä suuremmaksi.

Antti Servomaa, Matti Heikkilä

Terveydenhuollon tilastot tarpeen tapaturmien ehkäisyssä

Tapaturmien ennaltaehkäisy on yksi tapa säästää terveydenhuollon niukkoja resursseja. Jotta tapaturmia voitaisiin ehkäistä, tarvitaan nykyistä parempia tapaturmatilastoja ja tutkimusta. Käyttökelpoisten tilastojen kokoaminen vaatii aktiivisuutta myös terveydenhuollon henkilökunnalta.

Mauno Pihlaja

Raskauden keskeytykset vähenevät edelleen

Raskauden keskeytykset ovat vähentyneet Suomessa puoleen parissakymmenessä vuodessa. Vuonna 1991 tehtiin noin 11 750 keskeytystä eli lähes puolet vähemmän kuin keskeytysten huippuvuonna 1973. Kaikkien ikäryhmien aborttiluvut ovat Ruotsin, Norjan ja Tanskan lukuja alhaisemmat.

Hollannin komiteamietintö määrittelee terveydenhuollon perusturvan perusteita

Hollannissa terveyspolitiikan lähtökohta on, että kaikilla on oikeus tarpeelliseen terveydenhuoltoon. Tätä myös arvostetaan, mutta silti muutosta tarvitaan tarpeiden lisääntymisen ja resurssien niukkenemisen myötä. Kun lisäksi kansalaisten halukkuus maksaa palvelut kollektiivisesti on heikentynyt ja yhteiskunnassa on korostunut yksilön vastuun ajatus, on terveydenhuollon perusperiaatteiden arviointi nähty välttämättömäksi. Hollannin hallituksen asettama terveydenhuollon valintoja pohtinut komitea jätti raporttinsa marraskuussa 1991, ja sitä puidaan parlamentissa.

Professori Jorma Palo: Priorisointi on potilaan asialla

STAKESissa priorisointiprojektia vuoden alusta vetänyt tutkimusprofessori Jorma Palo on tyytyväinen, koska kaikkialla länsimaissa käynnissä oleva keskustelu terveydenhuollon valinnoista on onnistuttu tuomaan Suomeenkin, tosin vähän kankeasti. Vaikka arvoista puhutaan, niitä ei hevillä kerrota. Lääkärijärjestöt ovat ryhtyneet työhön määrittelemään erikoisalojen toimintojen tärkeysjärjestystä. Suuri huoli on kuitenkin, miten poliitikot saadaan mukaan. Sillä vaikka kaikki lääkärit liittoutuisivat asian taakse, poliitikot tekevät päätökset.

Terveyskeskukset toimivat vajaamiehityksellä - yli 100 lääkärinvirkaa lakkautettu ja 200 jäädytetty

Kaikki terveyskeskuslääkärin virat ovat nykyisin täynnä ja vähäisiin tarjolla oleviin vakansseihin on runsaasti pyrkijöitä. Lääkärinpalveluista on kuitenkin monissa terveyskeskuksissa puutetta, mutta nyt siitä syystä, että kunnat jättävät virkoja ja sijaisuuksia säästösyiden takia täyttämättä. Ongelmat ovat samat kuin lääkäripulan vuosina: työssäolevien lääkärien työpaine on kova ja potilaiden pääsy vastaanotolle viivästynyt.