Perhetyöprojekti auttaa väliinputoajia

Suomen Mielenterveysseura on aloittamassa pääkaupunkiseudulla kolmivuotista Perhetyön projektia, joka vie työntekijät koteihin: tarkoitus on tarjota kodeissa maksutta lyhytkestoista kriisiapua. Työmuodolla pyritään tavoittamaan ne perheet, jotka ovat syystä tai toisesta jääneet sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen ulkopuolelle.

Koti- ja vapaa-ajan tapaturmat lisääntyneet

Samaan aikaan kun liikenne- ja työtapaturmat ovat vähentyneet, on koti- ja vapaa-ajan turmien määrä kasvanut. Koti- ja vapaa-ajan tapaturmien osuus kaikista tapaturmista oli viime vuonna 62 prosenttia, kun se viisi vuotta aiemmin oli 53 prosenttia. Luvut löytyvät sosiaali- ja terveysministeriön tuoreesta julkaisusta, joka käsittelee vuosina 1980-93 Suomessa sattuneita tapaturmia.

30 vuotta elintensiirtoja Suomessa

Tänä vuonna tulee kuluneeksi 30 vuotta elintensiirtojen käynnistymisestä Suomessa. Ensimmäiseksi aloitettiin munuaisensiirrot, ja niitä on tehty maassamme kaikkiaan 2 961. Maksansiirtoja alettiin tehdä vuonna 1982 ja niitä on tehty 180. Sydämensiirtoja on tehty 174, keuhkonsiirtoja 25, sydämen- ja keuhkonsiirtoja 6.

39 000 kruunun tikku

Amerikkalaisperheen isä, tai pikemmin vakuutuslaitos, sai 39 000 kruunun laskun, kun hänen 14-vuotiasta poikaansa oli hoidettu sormeen menneen tikun takia. Laskun oli tehnyt Tukholman Söder-sjukhuset, jossa tikku oli poistettu polikliinisesti. Hoitoselosteeseen oli tehty koodausvirhe, ja tietokone laski sen perusteella loppusumman liian suureksi. Mutta oikea summa oli sekin huikea: 12 500 kruunua.

Sepelvaltimotaudin invasiivisen tutkimuksen ja hoidon tarve, toteuttamismahdollisuudet ja laadun seuranta

Suomessa tehtiin vuonna 1993 noin 3 700 sepelvaltimoiden ohitusleikkausta ja 1 400 pallolaajennusta. Nykytiedon valossa arvioidaan vuosittain tarvittavan vähintään 4 500- 5 000 ohitusleikkausta ja 3 000-4 000 pallolaajennusta, mikä vastaisi hyvää pohjoismaista ja keskieurooppalaista tasoa. Tämän toiminnan vuotuiset kokonaiskustannukset ovat noin 450 miljoonaa markkaa. Taloudellisuuteen ja hyvään laatuun päästään parhaiten, kun toiminta keskitetään tehokkaisiin ja isoihin keskuksiin, joissa on valmiudet monipuolisiin invasiivisiin toimenpiteisiin. Toiminta vaatii myös laadun arviointia ja seurantaa. STAKES on kehittämässä rekisteriä, jolla pystytään seuraamaan sydämeen kohdistuvien toimenpiteiden määrää, tuloksia ja niihin liittyviä komplikaatioita ja siten arvioimaan kustannus-hyötysuhdetta.

Ulla Idänpään-Heikkilä, Mikko Katila, Martti Kekomäki, Stakesin Sydän- Ja Verisuonitautien Asiantuntijaryhmä

Väärää tietoa, vääriä päätöksiä Kustannukset, kustannuslaskenta, hinnat ja hinnoittelu sairaaloissa

Sairaalapalvelujen nykyinen hinnoittelukäytäntö on kaukana aiheuttamisperiaatteen mukaisesta kustannusvastaavuudesta.

Eero Linnakko

Kuvantamismenetelmien kehityksen vaikutus meningeooman diagnosoinnin kustannuksiin

Lääketieteellisen kuvantamisen tekniikka on kehittynyt viime vuosina voimakkaasti. Tämä on merkinnyt yhä parempia mahdollisuuksia kuvata sekä anatomisia että fysiologisia ilmiöitä, ja näin diagnostiikka on täsmentynyt, helpottunut ja nopeutunut. Teknologia vaatii kuitenkin huomattavia investointeja, ja uusien laitteiden hankintakustannukset ovat suuria. Toisaalta parantunut diagnostiikka tuo myös rahassa mitattavaa lisäarvoa: tutkimukset voidaan useimmiten tehdä polikliinisesti, tautiprosessit todetaan varhemmin ja toimenpiteet voidaan suunnitella ja toteuttaa tehokkaammin. Radiologisten tutkimuskäytäntöjen vaikuttavuutta onkin arvioitava laajakatseisesti; on otettava huomioon sekä lääketieteelliset että taloudelliset näkökohdat. Tätä arviointia on suoritettu HYKS:n Radiologian klinikassa. Ensimmäiseksi esimerkiksi otettiin erään aivokasvaimen, meningeooman, diagnostiikan kehitys.

Juha Kotikangas, Jouni Laurila, Antti Servo, C-G Standertskjöld-Nordenstam

Lääkäriliitto vastustaa ay-jäsenmaksujen verovähennysoikeuden poistamista

Lääkäriliiton hallitus otti 25.8. kantaa Esko Ahon hallituksen aikomuksiin leikata ammattiliittojen jäsenmaksujen verovähennysoikeuksia sekä supistaa kuntien valtionosuuksia ensi vuonna. Molemmat esitykset herättivät voimakasta arvostelua liiton hallituksessa.

Suomen Lääkäriliiton suositus terveydenhuollon hallinnon järjestämisestä ja lääkärien virkarakenteista

Suomen terveydenhuolto on kokenut suuria muutoksia erityisesti 1990-luvulla. Kansanterveyslain (1972) myötä terveyskeskusjärjestelmä kehittyi hitaasti ja vakaasti ja saatiin valmiiksi 1980-luvun loppupuolella. Samanaikaisesti terveyskeskusjärjestelmän luomisen kanssa järjesteltiin pala palalta myös erikoissairaanhoitoa uudelleen 1980-luvun aikana. Uudelleenjärjestelyjen ja kehittämisen seurauksena lakkautettiin tai siirrettiin muihin tehtäviin mm. entiset tuberkuloosisairaalat ja toteutettiin mielisairaanhoidon puolella ylimääräisen laitoskapasiteetin purku ja aloitettiin avohoitojärjestelmien kehittäminen.

Lisää lääkettäkö - Miten terveydenhuoltoa voidaan johtaa?

Ensiaskeleeni nykyisellä urallani astuin kompuroiden ja törmäämällä traumaattiseen kokemukseen. Toimin erään sairaalan keskushallinnossa harjoittelijana. Melko nopeasti havaitsin että keskushallinto ja varsinainen sairaalatoiminta elivät toisistaan erillään - hyvin erilaisissa maailmoissa. Keskushallinnon oli tarkoitus johtaa kliinisiä toimintayksiköitä. Yllättäen huomasin että keskushallinnon vaikutus kliiniseen toimintaan näytti jäävän jokseenkin vähäiseksi.