Antibioottihoito ei väsytä

Ranskalaiset tutkijat selvittivät kaksoissokkoistetulla cross-over-tutkimuksella ikuisesti kiistanalaista kysymystä: väsyttääkö antibioottihoito vai ei.

Huomio: Oikea misoprostoliannos on 0,2 mg x 4

Mikä paholainen lienee ollut liikkeellä, kun referaattipalstalla numerossa 35/93 (10.12.1993) sivulla 3496 väitin misoprostolin hoitoannokseksi 0,4 mg x 4. Tämä on täsmälleen kaksi kertaa niin paljon kuin suositeltu maksimiannos ja se annos, jota referoimassani tutkimuksessa (Ann Intern Med 1993;119:257-262) käytettiin. Tutkimuksessa käytettiin siis annosta 0,2 mg x 4.

Tuntuvia eroja pohjoismaiden mikrobilääkekulutuksessa

Suomessa myytiin mikrobilääkkeitä vuonna 1992 noin 550 miljoonan markan arvosta eli noin sadalla markalla asukasta kohti. Yhdessä Islannin kanssa olemme Pohjoismaista olleet pitkään mikrobilääkekulutuksen kärjessä. Antibioottivalinnat ovat kovin erilaisia eri maissa. Tanskan kulutustaso ja -malli toisivat Suomelle tuntuvat säästöt.

Timo Klaukka, Pentti Huovinen

Baroreseptorihäiriö verenpainetaudin syynä

Kaulalla olevat baroreseptorimme ovat keskeisiä nappuloita verenpaineen säätelyssä. Kun sydämestä lähtevien suurten verisuonten pulleusaste muuttuu verenpaineen mukana, baroreseptorit ottavat kiltisti kaikki viestit vastaan ja välittävät signaalit edelleen glossopharyngeushermolle (sehän oli IX aivohermo, eikös vain?). Vaikka glossopharyngeuksella on muutakin tekemistä - sanoohan sen jo nimikin - se kuljettaa baroreseptorisignaalit ydinjatkokseen, jossa verenpaineen sentraalisen säätelyn päämaja on.

Nuorten aikuisten tupakointi 1978-1993

Nuoret tytöt ovat saavuttaneet pojat päivittäisen tupakoinnin yleisyydessä 1990-luvun alussa. Pojat kuitenkin tupakoidessaan polttavat tyttöjä enemmän. 25-29-vuotiaiden miesten ja naisten tupakointi on vähentynyt 1970-luvun lopulta 1990-luvun alkuun tultaessa. Koulutusryhmien väliset tupakointierot ovat selvät: mitä vähemmän koulutusta nuorella on, sitä todennäköisemmin hän tupakoi. Nuorten keskuudessa koulutusryhmien tupakointierot ovat suuremmat kuin aikuisten keskuudessa.

Ossi Rahkonen, Satu Helakorpi, Mari-Anna Berg Pekka Puska

Työhön liittyvät tarkastukset tartuntataudin leviämisen estämiseksi muuttuvat

Sosiaali- ja terveysministeriön uusi ohje muuttaa työhön liittyviä tarkastuksia, jotka tehdään tartuntataudin leviämisen estämiseksi. Pääperiaatteiltaan entisenkaltainen ohje tuo tarkastuksiin lisää joustavuutta.

Matti Jahkola, Pekka Pakkala, Timo Rostila, Eero Tala

Lääkärien liikkuvuus Englannin, EY-maiden ja muiden maiden välillä - Entä Suomi?

Terveydenhuoltohenkilöstön liikkuvuus Suomesta ETA-maihin ja näistä maista Suomeen ETA-sopimuksen ja mahdollisen EY:hyn liittymisen jälkeen on aiheuttanut monenlaisia arvailuja. Suoranaisena uhkakuvana keskusteluissa on usein esitetty, että ammatin harjoittamista koskevien esteiden poistuttua Suomesta siirtyy runsaasti hyvin koulutettua väkeä ulkomaille. Muiden maiden muuttolukujen valossa näyttää siltä, että uhkaa on liioiteltu.

Juha Karvonen

Lääketieteen etiikkaa itänaapurissa

Muutaman vuoden takaiset yhteiskunnalliset muutokset entisissä sosialistisissa maissa ovat vaikuttaneet kaikilla elämänaloilla. Juuri mikään ei ole niin kuin ennen. Myös lääketieteen etiikassa on tapahtunut avautuminen länteen, ja esimerkiksi monilla alan läntisillä tutkimuslaitoksilla ja seuroilla on kiinteää yhteistyötä Itä-Euroopan maiden kanssa.

Pekka Louhiala

Lääkäriliiton valtuuskunnan kokous 10.-11.12. Björn Eklund puheenjohtajaksi

Lääkäriliiton uudeksi puheenjohtajaksi vuodeksi 1994 valittiin HYKS:n elinsiirtoyksikössä toimiva erikoislääkäri Björn Eklund. Toisena varapuheenjohtajana jatkaa terveyskeskuksen johtava lääkäri Juha Metso Lappeenrannasta ja toiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin terveyskeskuslääkäri Kati Myllymäki Mikkelistä. Viisi vuotta liittoa johtanut dos. Kale Juva sai pitkästä puheenjohtajakaudestaan lämpimät kiitokset valtuuskunnalta.

Lääkäriliiton valtuuskunnan julkilausuma: Väestön terveyspalvelut turvattava

Lääkäriliitto on vakavasti huolestunut suomalaisen terveydenhuollon tilasta ja tulevaisuudesta. Juuri julkistetun tutkimuksen mukaan lama ja pitkäaikaistyöttömyys ovat merkittävästi lisänneet psyykkistä pahoinvointia koko väestössä. Samaan aikaan on säästötoimia kohdennettu terveydenhuoltoon sattumanvaraisesti kokonaisuutta miettimättä. Hoitoonpääsyn alueelliset erot ovat korostuneet.