Lihansyöjäbakteeri - mediaepidemia

On lohdullista, että arvostetun Lancetin toimittajan näkemys kohutusta "tappaja-" tai "syöjästreptokokki"-epidemiasta on täsmälleen sama kuin meikäläisten asiantuntijoiden. Raportoitu epidemia on pitkälti joukkoviestimien luoma. Vaikeita A-streptokokin aiheuttamia taudinkuvia on ollut aikaisemminkin; niistä ei vain ole puhuttu. Muutamista brittiläisistä lööpeistä lähti lumivyöryn lailla liikkeelle mediamylly.

Nikotiini lääkkeenä

Vanhastaan tiedetään, että haavaista paksunsuolen tulehdusta sairastavat potilaat tupakoivat harvoin ja että tautiin sairastutaan useammin tupakoinnin lopettamisen jälkeen kuin muuten. On siis mahdollista että tupakointiin liittyy koliitilta suojaava vaikutus. Ettei tämä suoja-aine vain olisi nikotiini?

HIV-tilanne maailmassa

Vuoden 1993 aikana kaksi miljoonaa ihmistä sai HIV-tartunnan. HIV-pandemian alusta lähtien maailmassa on arvioitu olleen yhteensä 15 miljoonaa infektoitunutta, joista miljoona on lapsia.

Monilääkehoito avain lepran eliminoimiseen maailmasta

Vaikkei ulkopuolisia infektiolähteitä voidakaan täysin sulkea pois, lepraa on pidetty yksinomaan ihmisen tautina. Siksi WHO käynnisti vuonna 1991 ohjelman lepran eliminoimiseksi maailmasta monilääkehoidolla.

Vanhusten karmeat kylpykokemukset

Leedsissä toimivassa geriatrisessa sairaalassa havahduttiin huomaamaan, millainen loukku kylpyamme voi olla vanhukselle. Niinpä sairaalassa haastateltiin viikon aikaan 147 potilaalta kylpyammekokemuksia.

Uutta tietoa midatsolaamin yhteisvaikutuksista kalsiuminestäjien ja sienilääkkeiden kanssa

Helsingin yliopiston kliinisen farmakologian laitoksella on tutkittu kahden kalsiuminestäjän (diltiatseemi ja verapamiili) sekä kahden suun kautta otettavan sienilääkkeen (itrakonatsoli ja ketokonatsoli) yhteisvaikutuksia midatsolaamin kanssa. Unilääkkeen pitoisuus kasvoi kummassakin tutkimuksessa siinä määrin, että näiden aineiden yhteiskäyttöä tulee välttää.

Pertti Neuvonen, Klaus Olkkola, Timo Klaukka

Avo- ja laitoshoidon rajanvetokiistaa selvitellään

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen myötä on syntynyt kiistaa siitä, mikä on avohoitoa ja mikä laitoshoitoa. Kun tavoitteena on ollut kunnallisen laitoshoidon vähentäminen, asiakkaita on siirretty avohoitoon ja ns. välimuotoisiin palveluratkaisuihin, mm. palveluasuntoihin ja yksityisiin palvelukoteihin. Kuntien ja Kelan välille on kuitenkin syntynyt erimielisyyttä välimuotoista palvelua käyttävän henkilön oikeudesta sairausvakuutusetuuksiin, kuten lääkekorvauksiin. Kela on joillakin paikkakunnilla tulkinnut palvelukoteihin siirretyt asiakkaat laitospotilaiksi ja evännyt heiltä sairausvakuutusetuudet.

Perinatologiassa potilaana yhä useammin sikiö

Suomen tämän vuoden suurin kansainvälinen tieteellinen kongressi, European Congress of Perinatal Medicine, pidettiin kesäkuun alkupäivinä. Se kokosi Helsinkiin lähes 1 600 osanottajaa yli 60 maasta.

Terveystarkastuksia vähennetty ja työttömien ehkäiseviä palveluja lisätty kunnissa

Terveyttä edistävä ryhmätoiminta ja kampanjointi on useissa kunnissa tämän vuoden aikana vilkastunut, kun taas terveystarkastuksia on vähennetty, ilmenee sosiaali- ja terveysministeriön keväällä teettämästä selvityksestä.

Mikrobiologian tutkimusten tasoporrastus vaatii suunnitelmallisuutta

Mikrobiologisista tutkimuksista tulisi saada potilaan kannalta suurin mahdollinen hyöty mahdollisimman taloudellisesti. Tutkimusten tasoporrastuksen tarkoituksenmukainen toteuttaminen tämän periaatteen mukaisesti edellyttää, että ensin määritellään, mitä tavoitteita ja vaatimuksia tutkimukselle ja sen suorittamiselle halutaan asettaa. Tavoitteita määriteltäessä on otettava huomioon myös kustannusvaikutukset. Hoidon porrastus ja laboratoriotutkimusten tasoporrastus eivät sinänsä ole uusia asioita, mutta niiden toteuttaminen nykyisissä oloissa antaa aihetta tilannearvioon. Artikkelissa hahmotellaan, miten mikrobiologisten tutkimusten tasoporrastusta tulisi lähestyä, jotta päästäisiin parhaaseen mahdolliseen tulokseen nimenomaan potilasta ajatellen.

Rauno Mäntyjärvi, Tarja Ojanen