Kenen asialla kahdella pallilla istuja? Yksityissektori ja julkinen terveydenhuolto muutospaineessa

Kuntien kiinnostus kilpailuttaa terveydenhuoltopalvelujen tuottajia on vaikeuttanut julkisen terveydenhuollon virkatyön ja yksityislääkäritoiminnan yhteensovittamista. Esteellisyys- ja sivutyösäännöksiä tulkitaan entistä tarkemmin, ja ongelmatapauksia on käsitelty oikeusistuimissa. Yksityisen ja julkisen sektorin uudenlaisessa kilpailutilanteessa, jossa kilpailu potilaista kiihtyy, julkisen terveydenhuollon virassa toimiva lääkäri joutuu kiusalliseen asemaan työskennellessään virka-ajan jälkeen yksityisellä lääkäriasemalla. Yksityisen lääkäriaseman taloudellinen menestys voi nimittäin olla pitkältikin riippuvainen kunnan kiinnostuksesta ostaa juuri hänen työpanoksensa - jommassakummassa roolissa.

Unto Vuopala

Voiko lääkärin työtä oppia yliopiston ulkopuolella? Opiskelijoiden arvio Tampereen tiedekunnan satelliittikoulutuksesta

Tampereen yliopiston lääketieteellinen tiedekunta siirsi syksystä 1991 alkaen osan lääkäreiden perusopetuksesta yliopistokaupungin ulkopuolelle sairaalaan ja terveyskeskuksiin. Monilla tahoilla satelliittikoulutukseen suhtauduttiin epäillen. Opiskelijain arvioiden perusteella ratkaisu on kuitenkin ollut hyvä. Käytännön opintojaksot ovat lisänneet opiskelumotivaatiota, kuva sairaalan ja avohoidon yhteistyöstä on selkiintynyt. Myös käytännön järjestelyt ovat sujuneet hyvin.

Kari Eskola, Irma Virjo

Vaalimainonta Lääkärilehdessä

Suomen Lääkäriliiton valtuuskunnan vaali järjestetään loka-marraskuussa, jolloin liiton jäsenet valitsevat valtuuskuntaan jäsenet vuosiksi 1995-97. Lääkärilehti tarjoaa vaalirenkaille, vaaliliitoille ja valitsijayhdistyksille mahdollisuuden esitellä vaaliohjelmiaan seuraavin pelisäännöin:

Vuorovaikutusopetus ja varhainen ammattiin perehtyminen lääkärikoulutuksessa - nykytilanne ja tavoitteet

Lääkärikoulutuksen uudistaminen on ollut esillä 1970-luvun alusta lähtien. Potilas-lääkärisuhteesta ja vuorovaikutusopetuksen tarpeesta lääkärikoulutuksessa on kuitenkin oltu kiinnostuneita ennen kaikkea tiedekuntien ulkopuolella. Viime vuosina ovat kansainväliset suuntaukset sekä Suomessa korkeakouluihin ja lääkärien ammattikuntaan kohdistuneet taloudelliset paineet tuoneet nämä laatuvaatimukset entistä enemmän mukaan myös lääketieteelliseen koulutukseen ja tutkimukseen.

LISÄESTEITÄ UUDISTUSTEN TIELLE

Terveydenhuollon uudistussuunnitelmien toteuttamisen tielle näyttää kasaantuvan yhä enemmän esteitä. Niistä vähäisimpiä eivät ole eräiden ohjelman toteutumisen kannalta tärkeiden avainhenkilöiden henkilökohtaiset ongelmat. Ongelmien piiri ulottuu jo presidentistä kongressin Ways and Means -komitean puheenjohtajaan, jota pidettiin eräänä uudistusohjelman vahvimmista tukipylväistä: Dan Rostenkowski joutui eroamaan varojen väärinkäytöstä syytettynä. Rostenkowski ehti olla komitean johdossa 13 ja kongressin jäsenenä 35 vuotta, ja hänen uransa näyttää saaneen surullisen lopun juuri, kun presidentti olisi hänen apuaan tarvinnut.

Toimittanut Tuula Fabrizio

Lääkäri ja maallikko medikalisaation paineissa

Medikalisaatiolla tarkoitetaan lääketiedeinstituution kasvua ja elämäntapahtumien sekä poikkeavuuden lääketieteellistämistä. Prosessi pitää huolen siitä, etteivät terveyskysymykset unohdu. Kirjoittajan mukaan medikalisaatio takaa, että lääkärikunnan asema suhteessa yhteiskuntaan korostuu ja lääketiede pysyy tiukasti julkisuuden valokeilassa. Prosessi aiheuttaa kuitenkin myös uhkia: terveysasioilla syyllistäminen ja pelon herättäminen on medikalisoituneessa yhteiskunnassa helppoa. Kun kamppailu terveyden hyväksi on jokapäiväistä, "vääränlainen" käyttäytyminen käy harvinaiseksi ja arvoilmapiiri voi koventua.

Raimo Tuomainen

FiMnet-palsta antaa vinkkejä informaatiojärjestelmien käyttöön

Telemaattiset palvelut kehittyvät huimaa vauhtia. Lääkärilehden uusi FiMnet-palsta auttaa pysymään vauhdissa mukana: palstalla kerrotaan palvelujen kehityksestä ja annetaan käyttövinkkejä.

Proteiinien kätilöt

Ennen luultiin, että valkuaisaineet laskostuvat itsestään ribosomissa tapahtuneen ketjun synteesin jälkeen. Nyt tiedämme, että laskostumiseen tarvitaan useita avustajia.

Erkki Karjalainen

Väkivaltaongelmien hoitamisessa tarvitaan sekä psykologisia että biologisia menetelmiä

Professori Kirsti Lagerspetz on ansiokkaassa katsauksessaan (SLL 24/1994) aggressiivisuudesta sekä sen psykologisesta, geneettisestä ja muusta biologisesta taustasta esittänyt myös monitahoista arvostelua nimenomaan biologisiin hoito- ja ehkäisykeinojen käyttöön liittyvistä haitoista. Kun jo 40 vuoden ajan olen työssäni joutunut harjoittamaan väkivaltaisesti käyttäytyvien psyykkisten sairaiden hoidossa paitsi psyykkisiä myös biologisia menetelmiä, esittäisin muutaman huomautuksen käytännön näkökulmasta.

Kuolleen ennuste

Joskus yksinkertaistenkin asioitten sisäistäminen näyttää kovin ongelmalliselta. Octopus käsittelee äskeisessä tämän lehden numerossa (Suom Lääkäril 1994;49:2081) käsitettä "persistent vegetative state" ja siinä yhteydessä toteaa myös, että aivokuollut ei selviydy pitkähköä aikaa (inte klarar sig en längre tid) ilman respiraattoria. Tästä voidaan päätellä Octopuksen luulevan aivokuolleen selviävän respiraattorihoidolla pitkähkön ajan ja ilman respiraattoriakin lyhyehkön ajan. Kuolleen selviytyminen on kuitenkin teologinen kysymys eikä ole mitään lääketieteellistä näyttöä, että esim. taivaaseen pääseminen olisi riippuvainen resripaattorihoidosta. Ainoan suomalaisen kuolemanmääritelmänhän mukaan "henkilö on kuollut silloin, kun aivokudos on tuhoutunut niin, että elintärkeät aivotoiminnot ovat peruuttamattomasti sammuneet riippumatta siitä, onko sydämen toiminta pysähtynyt vai ei." (Lääkintöhallitus, Yleiskirje 1508, 24.3.1971.)