Hävittäjälentäjän työ rasittaa niskaa

Nykyaikaisten hävittäjälentokoneiden entistä parempi suorituskyky altistaa lentäjät kiihtyvyysvoimille, jotka saattavat ylittää ihmisen elimistön sietokyvyn. Ajankohtaiseksi ongelmaksi on muodostunut lennon aikana äkillisesti ilmaantuva niskakipu seuraamuksineen. Kivun aiheuttaa päästä jalkoihin suuntautuva kiihtyvyysvoimalle vastakkainen inertiavoima eli ns. +Gz-voima. Ongelman arvioidaan lisääntyvän entisestään, mikäli ennaltaehkäiseviä keinoja ei löydetä. Lievimmissä tapauksissa niskakivun syyksi arvellaan lihasvenähdys, mutta hankalimmissa tapauksissa syynä voi olla jopa leikkaushoitoa vaativa kaularangan nikamavälilevyn äkillinen pullistuma.

Pienten keskosten kehitysneurologinen profiili

Pohjoismaissa n. 4 % lapsista syntyy keskosina. Näistä hyvin ennenaikaisten (< 32 gestaatioviikkoa) lasten osuus on n. 1/3. Keskoskuolleisuutta on pidetty pitkään perinataalihoidon tason mittarina. Sen sijaan kehitysprofiili tai laajemmin kehitysneurologinen profiili antaa käsityksen sairastavuuden laaja-alaisuudesta, millä taas on merkitystä yksilön elämänlaadulle.

Elimistössä liukenevat luun kiinnitysvälineet

1960-luvulta alkaen on pyritty kehittämään metalleja elastisempia materiaaleja luun murtumien kiinnittämiseen. Luuta 10-kertaisesti jäykempi metalli aiheuttaa luun haurastumisen ja murtumariskin ellei kiinnitysvälineitä poisteta uusintaleikkauksessa. Poly-alfa-hydroksihapot ovat hydrolyyttisesti hajoavia polymeerejä, joista voidaan valmistaa selvästi metallia elastisempia luun kiinnitysvälineitä. 25 vuotta jatkuneen tutkimustyön aikana elimistössä liukenevat polyglykolihappo (PGA) ja poly-L-laktidihappo (PLLA) ovat osoittautuneet näistä lupaavimmiksi.

Hypoksiseen aivovaurioon liittyvät biokemialliset markkerit

Koomapotilaiden lopullisen selviämisen ennustamisen tarve on korostunut tehohoidon kehittymisen myötä. Pitkittyneellä koomalla sinänsä on usein huono prognoosi. Tämä näkyy selvästi myös seurattaessa niiden potilaiden neurologista toipumista, joille äkillisen sydän- ja verenkiertopysähdyksen jälkeen on hemodynamiikan palauduttua globaalisen aivoiskemian seurauksena kehittynyt hypoksinen aivovaurio. Vaikka kyseessä on yleinen kliininen tilanne, itse tapahtuman tutkiminen on sen dynaamisen luonteen vuoksi hankalaa ja nykyisin käytössä olevilla menetelmillä standardointivaikeuksien vuoksi ja myös eettisistä syistä ihmisellä vaikeaa.

Leukemiasolujen kasvutekijäreseptorigeenien kromosomiasemat ja ilmeneminen

Syöpään sairastuu vuosittain yli 17 000 suomalaista. Näistä noin 10 % edustaa hematologisia maligniteetteja. Näiden tautien syntymekanismit tunnetaan edelleen yksityiskohdiltaan huonosti.

Ravintotekijät ja tulpan muodostus - asiaa ja sen vapaampaa tulkintaa

Kunnon juhla-ateria voi lisätä veren hyytymisaltiutta riskitasolle asti. Kohtuullisuutta tulisikin harrastaa syömisessä myös joulun aikaan.

Matti Uusitupa

Inhalaatiohoitolaitteet hyötykäyttöön

Spira-laitteen kotiin saaneille astmapotilaille tehtiin kysely laitteen käytöstä ja hyödystä sairauden hoidossa. Tuloksista ilmeni muun ohessa, että joka viides inhalaatioannostelija oli ollut vähintään kyselyä edeltäneet puoli vuotta käyttämättömänä. Ne pyydettiin takaisin sairaalaan muita potilaita varten. Apuvälineiden käyttöä seuraamalla saavutetaan merkittäviä kuntoutusmenojen säästöjä.

Tari Haahtela, Kirsti Soini, Jussi Männistö

Mitä Suomi voisi oppia? Ruotsin terveydenhuolto tienhaarassa

Sekä Suomessa että Ruotsissa keskustellaan terveydenhuollon organisoinnista ja rahoituksesta, mutta etenemisjäjestys on erilainen. Ruotsissa lähdetään liikkeelle periaatteiden ja tavoitteiden määrittelystä, Suomessa tehtiin ensin valtionosuusuudistus, ja pelisäännöt ovat yhä epäselvät. Voitaisiinko Ruotsin tavasta ottaa oppia?

Klas Winell, Simo Kokko

Englannin terveydenhuollon uudistus I Englannin terveydenhuollon organisaatio ja vuoden 1991 uudistus

The British Council järjesti toukokuussa 1993 Birminghamissa kansainvälisen seminaarin Englannin terveydenhuollon uudistuksesta. Nyt alkavassa kolmiosaisessa kirjoitussarjassa esitellään Englannin terveydenhuollon organisaatiota ja brittiasiantuntijoiden arvioita uudistuksen vaikutuksista kahden vuoden kokemusten perusteella. Lisäksi pyritään Englannin kokemusten perusteella hahmottamaan, mitä voisimme oppia ja miten edetä valtionosuusuudistuksen luomassa uudessa tilanteessa. Sarja jatkuu Lääkärilehden seuraavissa numeroissa.

Mauno Konttinen

Terveyskeskusten ja keskussairaaloiden koulutusmäärärahat

Suomen Lääkäriliiton koulutusosasto on jo kymmenen vuoden ajan järjestelmällisesti seurannut terveydenhuollon laitosten koulutusmäärärahojen kehitystä. Tänä vuonna kerätyt tiedot vuosilta 1991 ja 1992 osoittavat ensimmäisen kerran laskevaa suuntausta.

Pirjo Kannisto