Miten suomalainen lapsi voi

Suomalaisen lapsen asiat ovat hyvin, jos häntä verrataan suurimpaan osaan maailman lapsista. Tämä ei saa tarkoittaa sitä, että pohdiskelu lapsen asemasta voitaisiin lopettaa, sillä hyvinvointiakin on kovin monenlaista. Lapsuus on myös liian usein mielletty jonkinlaiseksi harjoitteluvaiheeksi "varsinaista" elämää varten, mikä on viimeksi tullut selvästi esiin keskustelussa koulun aloittamisiästä.

Toimittanut Timo Klaukka

Uusavuton

Hyvä ystäväni kollega Uula Aapa opiskeli lääkäriksi Oulussa, koskapa tämän pohjoisempia virallisia lääketieteellisiä tiedekuntia ei toistaiseksi ole. Valitettavasti. Tosin on olemassa eräs puolivirallinen: ns. POYS eli Posion yliopistollinen sairaala, mutta sinne pääsyvaatimukset ovat sen verran lujat ettei Pomokairan pojalla Uulalla ole sinne asiaa tässä elämässä.

SVENSK PRIORITERING:

Prioriteringen inom sjukvården har blivit ett allt större problem i hela den industrialiserade världen. Vi har medicinskt och biologiskt kunnande och tekniska kapacitet att göra undersökningar och utföra behandlingar till vilka de ekono-miska resurserna på långt när inte räcker. Man blir allt oftare tvungen att ta ställning till om en behandlingsmetod bör anses vara experimentell medicin, med heroiska insatser av och för patienter, eller om det man sysslar med verkligen har förutsättningar att bli en användbar behandlingsmetod.

Toimittanut Svante Stenman

DEL *.* on lumelääke

Myyt vanhan kovalevysi mikrokauppiaalle. Ennen myyntiä poistat tiedot levyltä. Kirjoitat DEL *.* ja vastaat varmistavaan kysymykseen kaikkien tiedostojen tuhoamisesta "Y". Kun käyt kaupassa seuraavana päivänä huomaat pikkupoikien leikkivän tiedoillasi. Mitä tapahtui?

Erkki Karjalainen

Ihan luonnollinen asia Keijakulttuuri kukkii

Riimittelyt, elämänviisaudet ja monenmoiset sukkeluudet ovat toilettiympäristön tunnusmerkkejä. "Ovi jota etsit" on löytynyt merkin avulla jo 1730-luvulla. Ja oikea vesivessa oli olemassa vielä aikaisemmin. Tavat kautta aikojen näkyvät ylen luonnollisina kuin myös häveliään salaisina pisuaarikulttuurissa. Se onkin vahvaa ruohonjuuritasoa, johon meillä kaikilla on tuntuma.

Voiko HIV tarttua elinten ja kudosten kautta Suomessa?

Suomessa HIV-tartuntojen määrä on kasvanut varsin hitaasti moniin länsimaihin verrattuna. Vuoden 1993 loppuun mennessä tartuntatautilain mukainen ilmoitus oli tehty 577 tapauksesta. Runsas sata tartunnan saanutta on kuollut ja osa on muuttanut maasta pois. Ilmeisesti vielä tänäänkin tartunnan kantajien määrä väestössämme on varsin alhainen. Tartunnan vaara ulkomailla saattaakin olla monin verroin suurempi.

Vastine Pirkko Ruopin artikkeliin Antihistamiinit allergisen nuhan hoidossa

Suomen Lääkärilehdessä 16/94 julkaistiin apulaisylilääkäri Pirkko Ruopin artikkeli, joka mielestäni kaipaa oikaisua.

Kommentti Timo Lahden vastineeseen

Kiitän LL Timo Lahtea vastineesta. Uusien antihistamiinien käyttöön liittyvät oleelliset seikat olen artikkelissani esittänyt niin kuin valmistajat tai heidän edustajansa ovat ne katsoneet aiheelliseksi saattaa lääkkeitä määräävien lääkärien tietoon Pharmaca Fennicassa. Vertailu ei ole mikään antihistamiinien "ranking-lista" eikä mitään valmistetta ole pyritty esittelyssä tietoisesti sortamaan tai suosimaan.

Vastaus Pekka Rajalan kirjoitukseen: "Pidetäänkö meitä tyhminä ?"

Suomen Lääkärilehdessä 18-19/94 otitte kantaa lääkemarkkinointiin, mainontaan ja lääke-esittelyyn. Koska nimesitte kirjoituksessa ACE-estäjistä ACCUPROn, jota Lääkefarmos markkinoi, katsomme aiheelliseksi esittää kantanamme seuraavaa:

Vappu Valkeisenmäki, Tapio Rautaoja

Asiallinen lääkemarkkinointi kaikkien etu

Lääkefarmoksen vastauksessa puheenvuorooni (SLL 18-19/94) kuvaillaan kauniisti, miten lääkemarkkinointi on kaikkien etu. Asiallinen lääkemarkkinointi on minunkin mielestäni kaikkien etu. Epäasiallinen lääkemarkkinointi nakertaa pohjan koko systeemiltä; tähän epäkohtaan halusin kirjoituksellani puuttua.