Lääkärityöttömyys huippulukemissa

Lääkärien työttömyysluvut ovat kevään kuluessa tulleet aavistuksen verran alas tammikuisesta huipusta. Kun 31.1. työvoimatoimistojen kirjoissa oli 674 työttömäksi työnhakijaksi ilmoittautunutta lääkäriä, huhtikuun lopussa oli samassa tilanteessa hiukan toistasataa lääkäriä vähemmän, eli 567. Avoimia työpaikkoja oli työvoimatoimistoihin ilmoitettu huhtikuussa 41; luku oli kasvanut kolmen kuukauden takaisesta seitsemällä.

Pohjolan pahin lääkärityöttömyys Suomessa

Suomessa on selvästi enemmän työttömiä lääkäreitä kuin muissa Pohjoismaissa, ilmenee pohjoismaisten lääkäriliittojen yhteisestä tilastoesitteestä Läkarfakta 1994. Vuoden alussa Suomessa oli 615 työtöntä lääkäriä, Ruotsissa 568, Tanskassa 100, Norjassa 17 ja Islannissa ei yhtään. Norja on Pohjoismaista ainoa, jonka syrjäseuduilla on vielä lääkäripulaa. Norjan avoimista työpaikoista löytyy tietoja paitsi lääkärilehdistä myös Suomen työvoimatoimistoista.

Sosiaalimenojen muutokset jyrkkiä 90-luvulla

Suomen valtion terveydenhuoltomenot pienenivät vuonna 1992 reaalisesti 4 % edellisen vuoden tasosta, kun taas työttömyysmenot kasvoivat 67 %. Sosiaalimenojen yhteissumma, 175,2 miljardia markkaa, oli reaalisesti 7,4 % suurempi kuin vuonna 1991; osuus bruttokansantuotteesta oli 36,8 % ja runsaat neljä prosenttiyksikköä suurempi kuin edellisenä vuonna. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisu Sosiaaliturva Suomessa 1992 sisältää tilastoja sosiaalimenoista ja niiden rahoituksesta vuosina 1980-92.

Työterveyshuollon korvauksista muutosesitys

Helmikuun alkupuolella työterveyshuollon maksu- ja korvausjärjestelmän kehittämisvaihtoehdoista muistionsa jättäneen työryhmän ehdotukset ovat edenneet nopeasti eduskuntakäsittelyyn. Muistion vastaanottanut ministeri Jorma Huuhtanen asetti tavoitteeksi, että uusi korvausjärjestelmä saadaan käyttöön ensi vuoden alusta. Hallituksen esitys työterveyshuollon korvausten muuttamisesta annettiin eduskunnalle 27. toukokuuta.

LYV-toimikunta vetosi Jorma Huuhtaseen

WHO on kysynyt Haagin kansainvälisen oikeusistuimen mielipidettä ydinaseiden käytön laillisuudesta. Aloitteentekijöitä asiassa ovat Lääkärit Ydinsotaa Vastaan -liike ja muut kansainväliset rauhanjärjestöt, jotka pyrkivät saamaan ydinaseiden käytön julistetuksi laittomaksi. Haagin kansainvälinen oikeusistuin on pyytänyt 10.6.94 mennessä eri maiden viranomaisia ilmaisemaan näkemyksensä siitä, onko ydinaseiden käyttö oikeudellinen ja terveydellinen kysymys.

Terveydenhuollon tuoteturvallisuus

STAKES perusti tuoteturvallisuusyksikön vuoden 1993 alussa. Sen tehtävänä on valvoa terveydenhuollossa käytettävien laitteiden ja tarvikkeiden turvallisuutta niin potilaiden kuin käyttäjien kannalta. ETA-sopimuksen ja mahdollisen EU-jäsenyyden myötä Suomen lainsäädäntöä on muutettu ja tullaan muuttamaan. Laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista astui voimaan 1.1.94 ja siihen sisältyy direktiivi aktiivisista implantoitavista lääkinnällisistä laitteista. ETA-sopimuksen lisäpakettiin sisältyy direktiivi lääkinnällisistä laitteista, joka on kaikkia muita lääkintälaitteita ja -tarvikkeita koskeva ns. yleisdirektiivi. Tähän liittyvää lainmuutosta valmistellaan parhaillaan ja sen on määrä astua voimaan 1.1.95. Lisäksi on valmisteilla in vitro -diagnostiikan laitteita ja tarvikkeita koskeva direktiivi. Tuoteturvallisuusyksikkö on näissä asioissa valtuutettu viranomainen Suomessa. Sen tehtävien hoito edellyttää laaja-alaista ja monipuolista asiantuntemusta.

Lääkäreiden käsitykset vaihdevuosien jälkeisestä hormonihoidosta

Lääkäreiden suhtautumista vaihdevuosien jälkeiseen hormonihoitoon tutkittiin kyselyllä, jossa oli mukana gynekologeja, sisätautilääkäreitä, yleislääketieteen erikoislääkäreitä ja erikoistumattomia. Sekä yleinen asennoituminen että käsitykset hormonilääkkeiden käyttöaiheista, hoidon kestosta, hyödyistä ja haitoista vaihtelivat huomattavasti sekä lääkäriryhmien välillä että ryhmien sisällä. Myönteisimmin hormonihoitoihin suhtautuivat gynekologit. Pitkäkestoisen hormonihoidon hyödyistä ja haitoista tarvitaan lisää tutkimuksia, ennen kuin yhtenäiseen hoitokäytäntöön tähtääviä suosituksia voidaan antaa.

Elina Hemminki, Päivi Topo

Säteilyonnettomuuksiin varautuminen vaatii monen tahon yhteistyötä

Viranomaisten varautumissuunnittelu kattaa monia eri syistä johtuvia säteilyvaaratilanteita. Ydinvoimaloiden lisäksi vaaratilanteita voivat aiheuttaa muun muassa vääriin käsiin joutuneet ydinaseet, käytetyn ydinpolttoaineen kuljetus, satelliitit ja aluksissa olevat ydinaseet sekä ydinreaktorit. Varautumisessa ja mahdollisten vaaratilanteiden aikaisessa toiminnassa tarvitaan useiden viranomaisten yhteistoimintaa.

Janne Koivukoski

Terveydenhuollon uudistukset Venäjällä ja muissa Itä-Euroopan maissa

Terveydenhuollon uudistaminen on tämän hetken kuuma keskustelunaihe useimmissa Euroopan entisissä sosialistimaissa. Neuvostoliiton perestroikan tuulet levisivät myös terveydenhuoltojärjestelmään, ja laajamittainen uudistus alkoi vuonna 1988. 1980-luvun lopulla myös mm. Unkari, Puola, Bulgaria ja Tsekkoslovakia osoittivat halunsa terveydenhuollon uudistamiseen. Tavoitteena oli sosialistisen terveydenhuoltojärjestelmän syrjäyttäminen ja korvaaminen uudella sairausvakuutusjärjestelmällä. Artikkelissa käsitellään vanhaa terveydenhuoltojärjestelmää, siihen ehdotettuja uudistuksia sekä Itä-Euroopan väestön terveydentilaa.

Vladimir Semenov

Toimintaa haittaava tuki- ja liikuntaelinsairaus 600 000 suomalaisella

Kansaneläkelaitoksen vuodesta 1972 viiden vuoden välein toistamien väestötutkimusten mukaan selkäsairauksia potevien määrä on pysynyt samana parinkymmenen vuoden aikana, jolta tietoja on käytettävissä. Selkäsärkyä on ilmoittanut viimeksi kuluneen kuukauden aikana kärsineensä vajaa puolet vastaajista. Lääkäri on todennut tai hoitanut selän kulumavikaa viimeksi kuluneen vuoden aikana joka viidenneltä. Nivelsäryistä on kärsinyt noin neljäsosa miehistä ja vajaa kolmannes naisista. Dosentti Erkki Vartiaisen mukaan näissäkään määrissä ei ole tapahtunut muutoksia viimeksi kuluneiden 20 vuoden aikana.