78245 osumaa

Kaikukardiografia infektiivisen endokardiitin diagnostiikassa ja hoidossa

Kaikukardiografia on olennainen osa infektiivistä endokardiittia sairastavan potilaan tutkimusta ja hoitoa. Koska teknologinen kehitys on lisännyt menetelmän kykyä erottaa muutoksia sydämessä, on pelkkä sydämensisäinen ylimääräinen kaiku menettänyt merkitystään taudin vaikeusasteen mittarina. Erotuskyvyltään tarkempi ruokatorven kautta tehtävä kaikututkimus on parantanut endokardiitin diagnostiikkaa ja hoitoa. Infektiivisen endokardiitin merkittävät komplikaatiot ovat septinen embolisaatio, läppien ja niiden tukirakenteiden tuhoutuminen sekä absessimuodostus. Kaikukardiografiasta voidaan määrittää vegetaation koko, levinneisyys, liikkuvuus ja rakenne, jotka kaikki ovat komplikaatioita ennustavia tekijöitä.

Kaj Groundstroem
Lehti 22-23: Katsausartikkeli 22-23/1994 Kommentteja

Äkillinen polvilumpion sijoiltaanmeno - diagnoosi ja hoito

Polvilumpion sijoiltaanmenot ovat tavallisimmin nuorten ihmisten liikuntaharrastuksissa syntyneitä vammoja. Diagnostiikan perustana on vammautumismekanismin selvittäminen huolellisella potilaan haastattelulla sekä kliininen tutkimus ja natiiviröntgenkuvaus. Lisätutkimuksena tulee kyseeseen lähinnä artroskopia. Käsitykset hoitovalinnoista ovat vaihdelleet. Viimeaikaisten havaintojen perusteella pääsääntöiseksi hoidoksi suositellaan immobilisaatiota ja tehokasta kuntoutusta. Leikkaushoito tulee kyseeseen lähinnä silloin, kun natiiviröntgenkuvauksessa näkyy osteokondraalisia irtokappaleita. Tällöin voidaan irtokappaleen kiinnityksen tai poiston lisäksi korjata myös patellan mediaalipuolen pehmytkudosrepeämä.

Heikki Mäenpää, Matti U.K. Lehto
Lehti 22-23: Katsausartikkeli 22-23/1994 Kommentteja

Tekonivelpotilaan työkyky

Nivelrappeuman takia tehty primaarinen tekolonkka tai -polvi ei käytännössä tee muuten terveestä potilaasta työkyvytöntä. Työkykyä arvioitassa on kliinisen tutkimuslöydöksen lisäksi otettava huomioon potilaan ikä, muut sairaudet, työn laatu ja mahdollisuus kuntouttaa potilas fyysisesti kevyempään työhön. Hyvin toimivalla tekonivelellä tulee toimeen useimmissa ammateissa. Fyysisesti raskaissa ammateissa, joissa vaaditaan tekonivelen hyvää liikelaajuutta, lihasvoimaa ja nivelen tukevuutta ja kivuttomuutta, eläkeratkaisu voi olla aiheellinen.

Veijo Vahvanen
Lehti 22-23: Katsausartikkeli 22-23/1994 Kommentteja

Miten suhtautua aggressiivisuuden biologisiin selitysmalleihin ja hoitotapoihin?

Biologisten interventioiden käyttö aggressiivisuuden hoidossa ei ole ongelmatonta. Kuka määrittelee epäadekvaatin aggressiivisuuden rajat? Mihin kaikkeen vaikutetaan, kun halutaan vaikuttaa vain aggressiivisuuteen? Keihin toimenpiteet kohdistetaan, ja millä oikeudella? Miten päin toimii biologisen ominaisuuden ja psyykkisen häiriön välinen kausaaliyhteys? Kirjoituksessa pohditaan mm. näitä kysymyksiä psykologian näkökulmasta.

Kirsti Lagerspetz
Lehti 22-23: Katsausartikkeli 22-23/1994 Kommentteja

Sepelvaltimotaudin riskitekijät eri sosiaaliryhmien lapsilla ja nuorilla

Aikuisilla sepelvaltimotauti on yleisin alimmassa sosiaaliryhmässä, samoin sen riskitekijät. Myös lapsilla ja nuorilla on tutkimuksissa todettu sosiaaliryhmittäisiä eroja sepelvaltimotaudin riskitekijätasoissa. Vanhempien sosioekonomisen aseman heijastumista lasten ja nuorten aikuisten sepelvaltimotaudin riskitekijöiden yleisyyteen selvitettiin laajan monikeskustutkimuksen aineistosta vuodelta 1986. Seerumin lipiditasoihin liittyvät riskitekijät olivat erityisen yleisiä maanviljelijäperheiden lapsilla. Alimman sosiaaliluokan vaikutus näkyi selvimmin 18-24-vuotiaiden tyttöjen ryhmässä. Myös lasten ja nuorten tupakointitavoissa oli selviä eroja sosiaaliryhmittäin: ylimpään sosiaaliryhmään kuuluvien ja maanviljelijä-äitien tyttäret tupakoivat vähiten, isän malli näkyi selvimmin alimman sosiaaliluokan 9-15-vuotiaiden poikien tupakoinnin yleisyydessä. Sosiaaliryhmittäisten erojen perusteella on mahdollista pyrkiä kohdistamaan oikeansuuntaista terveyskasvatusta ja -valistusta sitä eniten tarvitseville ryhmille.

Marketta Kähkönen, Jorma Viikari
Lehti 22-23: lääketieteellinen alkuperäistutkimus 22-23/1994 Kommentteja

Leprabasilli esiin muinaisista luista

Lontoolaiset tutkijat osoittivat leprabasillin DNA:ta geenimonistuksella Johannes Kastajan luostarin perustuksista esiin kaivetussa ruumiissa. Paikka on Jordan-virran rannalla, ja siellä Johannes Kastajan sanotaan kastaneen Jeesuksen. Seutu on muutoinkin historiallista, sillä samassa paikassa persialaiset teurastivat kristittyjä vuonna 614. Haudasta löydettyjen puuosien perusteella ruumiin ikä ajoitettiin vuoteen 600 (+- 50 vuotta).

Lehti 22-23: Lääketieteen maailmasta 22-23/1994 Kommentteja

Monoklonaalinen vasta-aine kolorektaalikarsinooman lisähoitona

Syövän hoitoyritykset monoklonaalisilla vasta-aineilla ovat tuottaneet toistaiseksi usein vain laihanlaisia tuloksia. Teoreettisesti hyvä tulos on helpommin saavutettavissa, jos hävitettävä syöpäsolumäärä on vähäinen. Saksalaiset kollegat infusoivat monoklonaalisia vasta-aineita potilaisiin, joilta oli radikaalisti leikattu paikallisiin imusolmukkeisiin levinnyt, mutta muuten metastasoimaton kolorektaalisyöpä (Dukesin aste C) siinä toivossa, että vasta-aine aktivoisi potilaan immunologisen järjestelmän hävittämään mahdolliset mikrometastaasit. Vasta-aine oli tuotettu myös normaaleissa epiteelisoluissa esiintyvää 17-1A antigeenia vastaan, joka on solun pinnassa esiintyvä, toiminnalliselta merkitykseltään tuntematon glykoproteiini.

Lehti 22-23: Lääketieteen maailmasta 22-23/1994 Kommentteja

Etusivulla juuri nyt

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat