Luonnonkumi-allergiaan liittyvät ristireaktiot

Luonnonkumiallergia on tunnettu lääketieteessä vasta vähän aikaa, ja sen tutkimus etenee nopeasti. Suomalaiset tutkijat ovat kärkituntumassa; täällä on taudista laajemmat ja monipuolisemmat epidemiologiset aineistot kuin missään muualla.

Uusi luettelo vaarallisista aineista

Sosiaali- ja terveysministeriö on antanut uuden luettelon vaarallisista aineista sekä uudet kemikaalien luokitusperusteet. Elokuun alussa voimaan tulleilla päätöksillä pannaan toimeen kemikaalien luokitusta ja merkitsemistä koskevat ETA-direktiivit.

Verenluovutuksesta lakiesitys

Veripalvelutoiminnasta aiotaan säätää lailla. Laissa pyritään määrittelemään selkeästi verenluovutuksen vastuusuhteet, valvonta sekä se, mikä taho luovutusta ohjaavia normeja ja ohjeita antaa. Lakiin ehdotetaan kirjattavaksi, että verta luovutetaan vapaaehtoisesti eikä luovuttamisesta makseta.

Vatsavaivojen diagnostiikka terveyskeskuksessa

Mahdollisuudet vatsavaivojen diagnostiikkaan näyttävät terveyskeskuksissa olevan, erityisesti varjoainekuvausten osalta, erinomaiset. Vuonna 1991 kaikki Keski-Suomen ja Kuopion läänien terveyskeskukset pystyivät tekemään tai ostamaan ventrikkeliröntgen- ja kolografiatutkimuksia. Ylävatsavaivojen selvittelyyn oli lisäksi käytettävissä gastroskopia lähes kolmasosassa terveyskeskuksista ja useat aikoivat lähiaikoina aloittaa nämä tutkimukset joko omana toimintana tai ostopalveluna. Ensisijaisena dyspepsiapotilaan tutkimusmenetelmänä käytettiin kuitenkin yleisesti kaikututkimusta. Tämä on voimavarojen tuhlausta, sillä useimmat ylävatsavaivojen elimelliset syyt voidaan todeta tähystyksellä, tai jos tätä ei ole saatavissa, ventrikkeliröntgenkuvauksella.

Jorma Takala, Markku Heikkinen

Vastatoimenpiteet uhkaavassa säteilytilanteessa

Uhkaavassa säteilytilanteessa vastatoimenpiteiden tavoitteena on, että säteilyn myöhäisvaikutukset pidetään kaikissa väestöryhmissä niin pieninä kuin käytännössä on järkevää. Lisäksi säteilytilanteessa on aina varmistuttava siitä, että kaikki säteilyn välittömät vakavat terveyshaitat estetään. Ennen vastatoimenpiteeseen ryhtymistä on punnittava, onko sillä saavutettava hyöty siihen liittyviä haittoja suurempi. Kun näin on, tulee toimenpiteen laatu, laajuus ja kesto valita siten, että toimenpiteellä saavutettava nettohyöty on mahdollisimman suuri. Välittömiä vakavia terveyshaittoja estävä toimenpide on lähes aina oikeutettu.

Raimo Mustonen

Lapset ja lääketieteellinen tutkimus

Aikuisilla tehtyjen lääketieteellisten tutkimusten perusteella ei useimmiten voi tehdä suoria johtopäätöksiä tulosten soveltumisesta lapsiin. Lapset sairastavat eri tauteja kuin aikuiset, heidän fysiologiansa poikkeaa monin tavoin aikuisista, ja joidenkin hoitomuotojen käyttö rajoittuu vain lapsipotilaisiin. Lapsiin kohdistuvaa tutkimusta siis selvästi tarvitaan.

Toimittanut Pekka Louhiala

Lääkärijärjestöjen koulutusrahasto - tuen perusteet ja apurahojen hakuohjeet

Suomen Lääkäriliitto, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim ja Finska Läkaresällskapet perustivat 19.5.94 yhteisen koulutusrahaston. Järjestöjen korkeimmat päättävät elimet olivat ennen tätä omilla tahoillaan päättäneet osallistumisesta tähän hankkeeseen.

RESIDENSSIPAIKAT TÄYTTYMÄSSÄ

Maaliskuun puolivälissä päätökseen saatu National Resident Matching Program osoitti, että erikoisalan vapaa valinta johtaa jokseenkin samoihin tuloksiin kuin mihin poliitikot ovat pyrkineet pakkokeinoillakin uhaten. Nimenomaan perushoidon aloilla, etenkin yleislääketieteessä, tulokset olivat toiveiden mukaiset.

Toimittanut Tuula Fabrizio

Magneettikuvausmenetelmät vakiinnuttaneet asemansa

Ensimmäinen automaattista tietojenkäsittelyä hyväksi käyttävä radiologinen menetelmä, tietokonetomografia (TT), otettiin kliiniseen käyttöön vuonna 1972. Hyvin pian tämän jälkeen kävi myös selväksi, että tieteellisistä kongresseista vähitellen tutuksi tullut ydinmagneettiseen resonanssiin perustuva kuvantamismenetelmä, magneettikuvaus (magnetic resonance imaging, MRI), on merkittävä uusi keksintö lääketieteellisessä radiologiassa. Myös sen kaksoisveli magneettinen resonanssispektri (MRS) tekee tuloaan lääketieteeseen.

Magnetröntgenmetoderna har befäst sin ställning

Den första radiologiska metoden som baserades på automatisk databehandling, datortomografi (CT), togs i kliniskt bruk år 1972. Inom kort visade det sig att en annan avbildningsmetod, baserad på kärnmagnetisk resonans och benämnd MR (magnetic resonance imaging, MRI), som efterhand blivit känd från vetenskapliga kongresser, är en uppfinning av stor betydelse för medicinsk radiologi. Den närbesläktade metoden resonansspektri, MRS, introduceras som bäst i klinisk praxis.