Kansanlääkinnän kuvaus - kaksi tarkastelu- kulmaa

Takakannen mukaan "tämä kirja on tarkoitettu perehdyttämään lukijaa perinteiseen kansanomaiseen terveydenhoitoon eli kansanlääkintään. Teos sopii oppikirjaksi ja muuten alasta kiinnostuneiden luettavaksi." Teoksen kirjoittaja LL Antti Hernesniemi toimii Oulun yliopiston kansanterveystieteen ja yleislääketieteen laitoksessa. Hieman sivustatukeakin hänellä on ollut, koska luvut Henkiparannus ja Verenpysäytys on kirjoittanut FK, TK Olavi Räsänen.

Toimittanut Timo Klaukka

Laillistetut lääkärit

Loimaan aluesairaalan apulaislääkärin virkaan LL Päivi Selänne 1.8.93 lähtien (hakijoita 13).

Erikoislääkärin oikeudet

Marja Hannele Kapanen, psykiatria; Hannu Juhani Lähteenoja, yleislääketiede; Ilpo Juhani Rimpiläinen, kliininen neurofysiologia; Pauli Päiviö Rintahaka, anestesiologia

Väitelleitä

Lääkäri Tamara Tuuminen, Development of a combined diagnostic system for neonatal screening of phenylketonuria and congenitae hypothyroidism (terveydenhuolto), Helsingin yliopisto.

Kuolleita

Stig Erik Mathias Björk, Kare Kullervo Tierala, Magnus Victorzon.

Pienten sanojen todistamisen vaikeus

Erään kansainvälisen organisaation johto opetti uusille työntekijöilleen viestinnän fundamentteja. Annettiin tehtäväksi laatia raportti. Aluksi oppilaat kirjoittivat ummet lammet läjäpäin A-nelosia. Homma hyväksyttiin vasta kun oppilas kykeni rutistamaan oleellisen yhteen selkokieliseen sivuun.

10.6.1993 Mitä Helsingin vanhustutkimus opetti?

Vuonna 1989 käynnistynyt Helsingin vanhustutkimus, jossa tutkittiin satunnaisotannalla valittuja helsinkiläisiä 75-, 80- ja 85-vuotiaita henkilöitä, oli alku laajalle Etelä-Suomen vanhustutkimukselle. Tutkimuskokonaisuuteen on sittemmin liitetty kaikkien vantaalaisten 65-vuotiaiden ja turkulaisten 70-vuotiaiden sekä kaikkien suomalaisten yli satavuotiaiden tutkimukset. Keskushermoston normaalia vanhenemista on lisäksi tutkittu edustavalla 55-85-vuotiaiden aineistolla. Yhteistyössä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yksiköiden kanssa on selvitetty monipuolisesti vanhusväestön terveydentilaa, toimintakykyä ja palvelujen tarvetta. Perinteiseen kliiniseen tutkimukseen on yhdistetty uusia korkean teknologian menetelmiä. Esimerkiksi geeniteknologian ja aivojen magneettikuvauksen avulla on selvitetty normaalia ikääntymistä, sairauksien patogeneesiä ja diagnostiikkaa.

10.6.1993 Lärdomar för äldresjukvården

I Helsingfors påbörjades år 1989 en undersökning av ett slumpmässigt urval av stadens invånare i åldrarna 75, 80 och 85 år. Denna undersökning var inledningen till en bred åldringsundersökning i södra Finland. Till materialet har sedermera fogats undersökningar av alla 65-åringar i Vanda, 70-åringar i Åbo och av alla finländare som fyllt hundra år. Centrala nervsystemets normala åldrande har dessutom undersökts hos en representativ grupp 55-85-åringar. I samarbete med primärvården och specialsjukvården har de äldres hälsotillstånd, funktionsförmåga och servicebehov utretts mångsidigt. Avancerad teknik har kombinerats med vedertagen klinisk undersökningsmetodik. Med hjälp av t.ex. genteknologi och magnetröntgenundersökningar av hjärnan har man utrett det normala åldrandet samt olika sjukdomars uppkomst, utveckling och diagnostik.

10.6.1993 Väestövastuu ja omalääkärit

Väestövastuisen perusterveydenhuollon kokeilut (VPK) olivat jatkoa 1980-luvun perhe- ja omalääkärikokeiluille. VPK:n keskeisimpiä tavoitteita olivat lääkäripalvelujen saatavuuden ja jatkuvuuden parantaminen sekä eri ammattiryhmien yhteistyön kehittäminen. Kyse oli toimeenpanevasta kokeilusta, jossa pyrittiin tukemaan paikallisesti toimivien väestövastuisten toimintamallien suunnittelua. Terveyskeskusten, työpaikkaterveydenhuollon ja sosiaalitoimen yhteistyönä pyrittiin alueellisten palvelukokonaisuuksien muodostamiseen.

Ylävatsavaivojen tutkiminen

Ylävatsavaivojen eli dyspepsian etiologiaa pidetään yleensä hankalasti selvitettävänä. Dyspepsian käsitettä on viime vuosina pyritty tarkentamaan. Etenkin toiminnallisten ylävatsavaivojen oiretyyppien määrittely ja luonnehdinta on auttanut diagnosoimaan dyspepsian taustan järjestelmällisemmin. Anamneesin ja yksinkertaisten peruslaboratoriotutkimusten perusteella voi usein tehdä valinnan vaativimpien tutkimusten ja hoitokokeiluvaihtoehdon välillä.

Risto Julkunen