78245 osumaa

Internet-palvelut FiMnetissä

Kansainvälinen, alkujaan yliopisto- ja tutkijamaailman piiristä alkanut Internet-verkko on jatkuvasti voimakkaasti esillä tiedotusvälineissä. Sen laajenemisvauhti on valtava ja sen kautta saatava informaatiomäärä kasvaa räjähdysmäisesti. Internet koostuu suuresta joukosta tietokoneita, jotka on kytketty toisiinsa. Kukaan ei ylläpidä Internet-verkkoa keskitetysti. FiMnet-verkko puolestaan on pääasiassa Telen ylläpitämän valikkopalvelun, TeleSammon palveluista rakennettu palveluverkko. FiMnet tarjoaa mahdollisuuksia Internet-verkon palveluiden käyttöön.

Lauri Parikka

Täsmennys artikkeliin: "Äkillinen polvilumpion sijoiltaanmeno - diagnoosi ja hoito"

Esitämme täsmennyksen Suomen Lääkärilehdessä 22-23/94 ilmestyneeseen Heikki Mäenpään ja Matti U. K. Lehdon polvilumpion sijoiltaanmenoa käsitelleeseen kirjoitukseen. Artikkelin Tulokset- ja Suositus-osissa viitattiin toistaiseksi julkaisemattomaan suomalaiseen satunnaistettuun tutkimukseen, jossa verrataan leikkaushoidon ja konservatiivisen hoidon vaikutuksia polvilumpion sijoiltaanmenon paranemiseen. Helsinkiläinen tutkimusryhmä (Risto Nikku, Yrjänä Nietosvaara, Pentti Kallio ja Kari Aalto) haluaa nyt korostaa, että kirjoituksessa esitetyt kyseistä tutkimusta koskevat tulokset perustuvat toistaiseksi noin 50-60 %:n kattavuuteen koko tutkimusaineistosta, jonka takia artikkelissa esitettyjä tuloksia ei voida vielä pitää luotettavina. Tutkimustulokset on haluttu tarkoituksellisesti pitää toistaiseksi julkaisemattomina, jotta saatuja havaintoja voitaisiin tutkimuksen kokonaan valmistuttua luotettavasti hyödyntää tämän hyvin tavallisen, mutta edelleen hoidollisesti hyvin haastavan vamman kohdalla.

Heikki Mäenpää, Matti U.K. Lehto, Risto Nikku, Yrjänä Nietosvaara, Pentti Kallio, Kari Aalto

Basalioomankin hoidossa tarvitaan syöpäkirurgia

Kollega Suhonen kirjoittaa Lääkärilehdessä 24/94 innostuneesti nestetyppijäädytyksestä basaliooman hoidon hyvänä vaihtoehtona. Peräänkuulutetun ihokirurgin tilalle basaliooman hoidossa tarvitaan kuitenkin mielestämme syöpäkirurgia, jonka periaatteena on, aivan kuin sodassakin, hyökätä vihollisen kimppuun joka suunnalta ja kaikin voimin tarkoituksena tuhota vihollinen, tässä tapauksessa viimeistä solua myöten. Valitettavasti syöpäkirurgiassa harvoin tällaista tilaisuutta on, mutta basalioomasta kyseenollen näin päästään toimimaan.

Matti Pakkanen, Martti Raussi

Terveyskäyttäytymis-tutkimuksen on oltava poikkitieteellistä

Olin kesäkuussa ns. COST-toimintaan (B 4) kuuluvassa "Täydentävän lääketieteen tutkimus - Eurooppalainen näkökulma" -kongressissa Lontoossa. COST tarkoittaa Euroopan Unionin tieteen ja tekniikan koordinointielintä. Järjestävä yhteisö oli Täydentävän lääketieteen Kuninkaallinen neuvosto eli RCCM. Kongressissa oli edustajia 11 maasta (Tanska, Italia, Sveitsi, Norja, Englanti, Saksa, Slovenia, USA, Unkari, Espanja, Suomi).

Visioton tilanne?

Kun Suomen terveydenhuollon historiaa aikanaan kirjoitetaan, 1970-80-luku tultaneen kuvaamaan muutosten aikana. Kansanterveyslain säätäminen on ajanjakson selvä virstanpylväs, työterveyshuollon lainsäädäntö luotiin ja sairaalajärjestelmäämme uudistettiin. Kansakunta panosti voimavaroja perusterveydenhuollon järjestämiseen. Uudistuksien toteutusta vauhditti laaja julkinen keskustelu terveydenhuollostamme. Aikaan kuuluivat myös erilaiset poliittiset ja epäpoliittiset kansanliikkeet, jotka ajoivat asioita eteenpäin ja pitivät yllä kansalaiskeskustelua.

Pasi Penttinen, Taito Pekkarinen

Saknas visionerna?

Då hälso- och sjukvårdens historia i Finland någon gång blir skriven kommer 1970- och 1980-talet antagligen att framstå som för-ändringens tid. Folkhälsolagen var en milstolpe, företagshälsovården blev lagfäst och sjukhusorganisationen förnyades. Stora resurser satsades också på primärvården. En bred offentlig debatt om hälsopolitiken påskyndade reformerna. Den här perioden kännetecknades också av att politiska och opolitiska medborgarorganisationer kämpade för olika hälso- och sjukvårdsfrågor och höll debatten i gång.

Pasi Penttinen, Taito Pekkarinen

Kohdun koko ja sen ontelon kaikukuvauslöydös normaalin synnytyksen jälkeen Auttaako kaikukuvaus synnytyksen jälkeisen residuan toteamisessa?

Kohtuontelon löydökset ovat synnytyksen jälkeisinä päivinä moninaisia, ilmenee tutkimuksessa, joka tehtiin emätinanturilla normaalisti synnyttäneille naisille. Ontelo voi sisältää eriasteisesti kaikutiivistä kudosta, nestettä tai kaasua tai olla ohut ja rakomainen. Kohdun mittaaminen on yhtä helppoa emättimen kautta kuin vatsanpeitteiden läpi, mutta ontelon sisällöstä saa paremman kuvan emätinanturin avulla. Koska normaalissakin kohdussa näkyy synnytyksen jälkeen "sisältöä", löydöstä ei pidä luulla synnytyksessä kohtuun jääneiksi istukan tai kalvojen osiksi. Residua diagnosoidaan kliinisen kuvan perusteella ja kaikukuvaus täydentää kliinisen tutkimuksen tuloksia.

Terhi Saisto, Anna Sariola, Maija Haukkamaa

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat