Kliinistä lastenepileptologiaa parhaimmillaan

Jean Aicardi, ranskalaistunut italialainen lastenneurologi ja lastenepileptologi on maailman huippunimiä varsinkin kliinisen epileptologian alalla. Hän on ahkera tutkija, kirjoittaja ja esitelmöijä, joka jatkaa edelleen eläkkeellä ollessaan aktiivista toimintaansa. Tunnettu on mm. hänen äskettäin ilmestynyt lastenneurologian oppikirjansa.

Matti Sillanpää

Tarpeellinen oppikirja vanhusten mielenterveysongelmista

Mielenterveysongelmat ovat iäkkäässä väestössä melko yleisiä. Silti niiden tunnistamiseen ja hoidon kehittämiseen ei ole kiinnitetty kovin paljon huomiota siitäkään huolimatta, että sekä vanhusten että mielenterveyshäiriöistä kärsivien vanhusten määrä on kasvanut parina viime vuosikymmenenä. Poikkeuksena on dementoituneiden ja ehkä myös depressiopotilaiden hoito, joita on muutamilla paikkakunnilla ripeästi kehitelty. Pelättävissä on, että julkisia palveluja lama-aikana vähennetään erityisesti niiltä ryhmiltä, jotka eivät kykene puolustamaan etujaan.

Toimittanut Timo Klaukka

Perustietoa ja käytännön ohjeita laktoosi-intoleranssin hoitoon

Laktoosi-intoleranssista ei ole aikaisemmin julkaistu suomen kielellä kattavaa kirjaa. Asiantuntijatyöryhmän kirja on tarkoitettu ensisijaisesti laktoosi-intoleranteille ja heidän perheenjäsenilleen, mutta myös terveydenhuollon, joukkoruokailun, teollisuuden, neuvonnan ja opetuksen piirissä työskenteleville sekä yleensä asiasta kiinnostuneille.

Timo Pitkäjärvi

Terveydenhuollon teknologian arviointi

Terveydenhuollon teknologia käsittää kaikki terveydenhuollossa käytettävät ehkäisevät, diagnostiikan, hoidon ja kuntoutuksen menetelmät ja keinot. Ne on ymmärrettävä laajasti toimintatapojen ja työkalujen kirjona, joka ulottuu kliinisestä päättelystä ja terveydenhuollon rakenteista aina monimutkaisimpiin kuvantamislaitteisiin asti.

Vesa Vaaranen, Kari-Pekka Martimo

Thomas Dover ja oopiumi

Suomalaisessakin farmakopeassa oli aina vuonna 1956 ilmestyneeseen VII laitokseen asti kaksi englantilaisen Thomas Doverin mukaan nimettyä farmaseuttista valmistetta, pulvis ipecacuanhae opiatus eli Doverin pulveri sekä tabulettae ipecacuanhae opiatae eli Doverin tabletit. Näiden valmisteiden alkujuuret juontuvat tapahtumiin noin 250 vuotta aikaisemmin.

Väestöpolitiikkaan panostettava kehitysyhteistyössä

Maapallon väestö kasvaa noin 90 miljoonalla ihmisellä vuodessa ja kuuden miljardin asukkaan rajan arvioidaan ylittyvän ennen vuotta 2000. Ellei syntyvyys alene, maailman väkiluku kaksinkertaistuu edelleen vuoteen 2050 mennessä. Väestöräjähdys uhkaa tehdä tyhjiksi ponnistelut kehitysmaiden auttamiseksi ja maapallon ympäristön pelastamiseksi. Vaikka ongelman vakavuus tunnustetaan, käytetään teollisuusmaiden yhteenlasketusta kehitysavusta vain yksi prosentti perhesuunnitteluohjelmien toteuttamiseen.

Utvecklingssamarbetet bör inriktas på befolkningspolitik

Jordens befolkning ökar med cirka 90 miljoner människor om året och uppskattningsvis kommer siffran sex miljarder invånare att överskridas före år 2000. Om nativiteten inte minskar, sker en ytterligare fördubbling av befolkningen fram till år 2050. Befolkningsexplosionen hotar att omintetgöra strävandena att bistå utvecklingsländerna och att rädda miljön på vår jord. Man är förvisso medveten om problemets omfattning, men ändå avsätts endast en procent av industriländernas sammantagna utvecklingsbistånd för åtgärder som gäller familjeplanering.

Värttinäluun tyyppimurtuman polikliininen hoito

Värttinäluun tyyppimurtumaksi kutsuttu ranteen seudun vamma on murtumista yleisimpiä, ja sen hoidon pääpiirteiden hallitsemisen tulisi kuulua jokaisen päivystystyötä tekevän yleislääkärin valmiuksiin. Tämä edellyttää murtuman hoitolinjaperiaatteiden, repositio-otteiden, jatkohoidon ja komplikaatioiden riittävää tuntemusta.

Ole Böstman, Jyrki Kankare

Työikäisen väestön hengitystieinfektioiden yleisyys, lääkärissäkäynnit ja sairauspoissaolot

Hengitystieinfektiot ovat keskeinen terveydenhuollon kuormittaja ja sairauspoissaolojen syy. Arvioitaessa hengitystieinfektioita lisäävien tekijöiden ehkäisystä saatavaa kustannushyötyä tarvitaan hyvä arvio hengitystieinfektioiden yleisyydestä. Kuopion läänissä selvitettiin postikyselyllä aikuisten hengitystieinfektioiden yleisyyttä, lääkärissäkäyntejä ja sairauslomia. Keskimäärin raportoitiin 1,5 infektiota ja 0,5 hengitystieinfektioihin liittyvää lääkärissäkäyntiä vuodessa. Naisilla hengitystieinfektioita, lääkärissäkäyntejä ja poissaoloja oli selvästi enemmän kuin miehillä. Sairastuvuus väheni iän myötä ja pidemmälle koulutetut sairastivat ja kävivät vastaanotolla useammin kuin vähemmän koulutetut. Tupakoivilla naisilla oli enemmän hengitystieinfektioita kuin tupakoimattomilla.

Ilkka Pirhonen, Tuula Husman, Juha Pekkanen

Saavatko suomalaiset sopivasti jodia?

Suomalaisten jodin saannin todettiin 1970-luvulla olevan suosituksiin nähden jopa runsasta. Tässä tutkimuksessa määritettiin keskeisten jodilähteiden, maidon ja kananmunan, jodipitoisuus 1990-luvun vaihteessa sekä selvitettiin joditetun suolan nykyistä käyttötasoa. Maidon jodipitoisuus ei ollut muuttunut 1970-lukuun verrattuna, kananmunien pitoisuus taas oli laskenut selvästi. Joditetun suolan käyttö on vähentynyt lähes puoleen 15 viime vuoden aikana. Tulosten perusteella suomalaiset saavat jodia keskimäärin 0,26 mg/vrk talvella ja 0,15 mg/vrk kesällä - saanti vastaa siis paremmin suosituksia kuin 15 vuotta sitten. Suurimpana syynä jodin saannin laskuun on sekä maidon että joditetun ruokasuolan kulutuksen vähentyminen. Suomalaiset saavat nyt jodia sopivasti eikä tarvetta ruokasuolan jodituskäytännön muutoksiin ole.

Päivi Ekholm, Janne Viksten, Auli Suojanen, Pertti Varo