Islam ja lääkintäetiikka - käytännön näkökohtia

Islaminuskoisten määrä on viime vuosina lisääntynyt Suomessa nopeasti pääasiassa siirtolaisuuden ja pakolaisuuden myötä. Yhä useampi lääkäri joutuu työssään kohtaamaan muslimipotilaita, joiden elämänkäsitykseen saattaa liittyä suomalaiselle lääkärille tuntemattomia piirteitä.

Raimo Puustinen

Kansainvälisiä selkäuutisia

Selkätutkijoiden kansainvälisen seuran ISSLS:n tämänvuotisessa kokouksessa Seattlessa esitelmien aiheet kattoivat tärkeimmät tutkimusalueet monipuolisesti. Tutkimustulokset tuovat uutta näkemystä erityisesti spinaalistenoosin taustasta.

Näkövammaisen apuvälineet

Näkövamma merkitsisi melkoista toiminnan ja tiedonsaannin rajoitusta ilman nykyaikaisia monipuolisia apuvälineitä ja viestintäjärjestelmiä. Kuntoutuksella apuvälineineen voidaan olennaisesti parantaa heikkonäköisten ja sokeiden toimintakykyä niin päivittäisissä askareissa kuin opiskelussa, työnteossa ja harrastuksissakin. Tämä artikkeli käsittelee tavallisimpia näkövammaisten apuvälineitä ja toimintaa helpottavia menettelytapoja.

Sirkka-Liisa Rudanko

MIC-tietopankin käyttö FiMnetissä

MIC (Medicinska Informationscentralen) on KIBICIN (Karolinska institutets bibliotek och informationscentral) ylläpitämä tietopankki FiMnetissä. MIC-tietopankkiin pääsee nykyisin LP3:lla erittäin helposti. Kun tietokannat-painiketta on osoitettu, pääsee suoraan MIC vaihtoehdon valittuaan MIC-tietopankkiin eli Medlars-at-MIC. Perinteisiä tietokantoja MIC:ssa (Tukholmassa) on 13, ja Gatewayn kautta pääsee Bostonissa sijaitseviin 26 tietokantaan.

Dekkarit vilisevät superlääkäreitä ja lääketieteellisiä virheitä

Rikosromaaneja voi lukea tälläkin tavalla jännittäen: tuleeko eteen vain pieniä lääketieteellisiä virheitä vai kertooko kirjailija ihan mahdottomia juttuja. Tällaisella ammattisilmällä dekkareita on lukenut läjäpäin rikoskirjailija, oikeuslääketieteen professori ja nykyisin myös Clocksterin kellarisurmien päätutkija Bernard Knight Englannista.

Ke(i)tä KELA oikeastaan subventoi Lyhyt vierailu mikroekonomian ja vakuutustoiminnan maailmaan

Kollegat ovat havahtuneet keskustelemaan kiitettävän vilkkaasti terveydenhuollon prioriteeteista, siinä sivussa terveyssektorin rahoitusmuodoista. Hanasaaren kokouksen jälkeen mm. päätoimittaja Pekkarinen ojensi Kari Raiviota varomattomasta kielenkäytöstä. Raivio julkesi väittää, ettei juristeja, ekonomeja ja diplomi-insinöörejä subventoida KELAn kassasta. Asiaa suoraan sanomatta Raivio siis vihjasi, että lääkäreitä mahdollisesti subventoidaan (SLL 1993;48:3536-3537). Pekkarisen mielestä "ajatuksellinen ero lääkärin ja potilaan saaman subvention välillä on suuri".

Martti Kekomäki, Miika Linna

Palataan asian alkulähteille

STAKESin miehet perustelevat turhan fiinisti yksinkertaista asiaa. En varmasti ole ehtinyt lukemaan kaikkia niitä kirjoja, joita on tarvittu edellä olevan pohdiskelun kirjoittamiseksi, mutta sairausvakuutuslain olen sentään lukenut. Se alkaa seuraavasti:

Kollegoille Matti Pakkanen ja Martti Raussi

Kiitän kollegoja artikkelini innostamasta mielenkiinnosta jäädytyshoitoa kohtaan. Ihokirurgi-termi oli tarkoitukseen räätälöity, ja edelleen se mielestäni vastaa paremmin kuin "syöpäkirurgi" sitä taitokentän kuvausta, joka on tarpeen basaliooman leikkaushoidossa. Basalioomahan yleensä esiintyy ihossa, ja ihokirurgian erityispiirteet tunteva lääkäri tuntee myös basaliooman erityispiirteet. Syöpäkirurgi-termi tässä yhteydessä on markkinointihenkinen. Artikkelini ei pitänyt antaa kuvaa, että väheksyisin plastiikkakirurgien mahdollisuuksia basalioomien hoidossa. Ainakin tarkoitin aivan päinvastaista, mutta ota meistä savolaisista selvää.

Eläinkokeet lääketieteen opetuksessa

Juliana von Wendtin Säätiö ja Eläinsuojeluliitto Animalia ovat tehneet perusteellisen selvityksen koe-eläinten käytöstä korkeakouluopetuksessa Suomessa. Selvitys on keväällä 1993 lähetetty tiedoksi ja toimenpiteitä varten mm. opetusministeriöön, maa- ja metsätalousministeriöön, läänineläinlääkäreille ja biolääketieteellisten alojen professoreille.

Mitä kaikkea tehdäänkään "lääkärin valvonnassa"

Hyvät, pahat ja rumat -ohjelma (8.9.) halusi havainnollistaa lääkkeiden ja alkoholin yhteisvaikutusta. Siksi juontajat kertoivat nauttineensa ennen ohjelman alkua särkylääkkeitä ja alkoholia. Lähetyksen aikana molemmat toimittajat olivat tokkuraisia ja ohjelman ominaispiirteet, iskevyys ja nopeus, olivat tipotiessään. Toinen toimittajista tuli kykenemättömäksi jatkamaan juontamista. Toinen puhui sekavia, toisti saman kysymyksen kahdesti, unohteli mainoskatkojen paikat ja takelteli haastateltavien kanssa.