Terveyden psykologiasta yleistajuisesti ja asiantuntemuksella

Kun terveydestä ja sairaudesta puhuttaessa mainitaan sana "psykologia", monen mieleen nousee vastaväite: "Kyllä tämä on ihan oikea vaiva, ei tämä korvien välistä johdu", tai "Kyllä minä tiedän mitä teen, ei tässä psykologeja tarvita". Terveyden psykologian arvosteluna huudahdukset menevät ohi maalinsa.

Toimittanut Timo Klaukka

Verta, munuaisia ja sarveiskalvoja myynnissä

Saksassa 8 000 henkilöä odottaa munuaisensiirtoa, mutta Hollannissa Leidenissa sijaitseva Euro-transplant-säätiö kykenee välittämään maahan vain 2 000 munuaista. Jono on pitkä. Brasilian 15 000 dialyysipotilaasta 9 000 hyötyisi transplantaatiosta, mutta niitä tehdään maassa vain tuhat vuosittain. Intiassa on jo 70 000 munuaisleikkauksen tarve.

Toimittanut Timo Klaukka

Etuusnäpistelystä assosiaalisiin tulonsiirtoihin

Kelan apulaisylilääkäri osaa selittää tilastot. Mutta sairaita ei ole vain juustohöylätty. Hiiret ovat muuttuneet isoiksi rotiksi, jotka ovat pilanneet kokonaiset juustovarastot. Kun ei voi enää höylätä, hylätään.

Pisara

Potilasjärjestöt oikealla asialla

Neljä suurta potilasjärjestöä, Sydäntautiliitto, Keuhkovammaliitto, Reumaliitto ja Diabetesliitto sekä Lääketietokeskus ovat esittäneet julkisuudessa huolestumisensa sairausvakuutuksemme lääkekorvausten toistuvan huonontamisen aiheuttamista seuraamuksista. Järjestöt edustavat yhteensä noin miljoonaa suomalaista pitkäaikaissairasta.

Patientorganisationers agerande är berättigat

Fyra stora patientorganisationer, Hjärtsjukdomsförbundet, Lungskadeförbundet, Reumaförbundet i Finland och Diabetesförbundet samt Läkemedelsinformationscentralen har i offentligheten uttryckt sin oro för konsekvenserna av den fortlöpande försämringen av rätten till ersättning för läkemedel enligt sjukförsäkringslagen. Organisationerna representerar tillsammans omkring en miljon långtidssjuka finländare.

Nivelreuman ja sen lääkehoitojen aiheuttamat munuaistaudit

Munuaissairaudet ovat nivelreumapotilailla melko tavallisia. Reumaan liittyvän kliinisen munuaistaudin taustalla on joukko erilaisia kudosvaurioita, joista nykyisin ovat yleisimpiä amyloidoosi, lievä mesangiaalinen glomerulopatia sekä reuman lääkehoidon aiheuttamat munuaisvauriot. Morfologisia löydöksiä ei voida nivelreumapotilailla tarkasti ennakoida pelkästään kliinisten oireiden ja laboratoriolöydösten perusteella.

Heikki Helin, Markku Korpela

MBD:n diagnostiikka

MBD-ryhmänimikkeen (minimal brain dysfunction) alle mahtuu monenlaisia oireita, joiden vaikeusaste vaihtelee. Oireyhtymän diagnosointi ei ole yksinkertaista: neurologisten seikkojen lisäksi on otettava huomioon ympäristön ja psyykkisten tekijöiden osuus oireiden syntyyn. Diagnosoinnissa neuvolat, päivähoito ja kouluterveydenhuolto ovat avainasemassa. Erikoissairaanhoidon roolin tulisi olla täydentävä.

Matti Koivikko

MBD-lapsen kuntoutus

MBD-lapsen tukitoimien suunnittelu lähtee lapsen ongelmien huolellisesta kartoituksesta. Kuntoutuksen ja hoidon perusta on

Raija Korpela

Paklitakseli - lupaava uusi sytostaatti

Paklitakselia on käytetty Suomessa vajaan vuoden ajan lähinnä metastasoineen syövän hoidossa. Eniten lääkettä on tutkittu laajalle levinneen munasarjasyövän hoitona, Yhdysvalloissa se on nyt hyväksytty myös rintasyövän hoitomuodoksi. Paklitakselivalmiste sai äskettäin myyntiluvan Suomessa. Lääkkeellä on saatu lupaavia tuloksia potilaille, joille muut syöpälääkkeet eivät enää ole tehonneet.

Pentti Klefström, Pentti Gröhn

Narkolepsian hoito

Narkolepsia on potilaalle suurta haittaa aiheuttava uni-valverytmin häiriö, jossa on kaksi pääoiretta, poikkeava nukahtelu ja katapleksia. Se on melko harvinainen sairaus, mutta sen, samoin kuin muiden unihäiriöiden, diagnostiikka on vasta viime vuosikymmeninä tarkentunut. Narkolepsian hoito on haasteellista ja edellyttää kliinikolta kokemusta. Usein potilas tarvitsee useampia lääkkeitä. Suomessa narkolepsian hoidossa eniten käytettyjen lääkkeiden saatavuus on muuttunut, ja näin hoitolinjoja joudutaan jonkin verran tarkistamaan. Hoidossa on tärkeää painottaa myös muiden kuin lääkkeellisten keinojen merkitystä.

Christer Hublin