Raiskauksen ja raiskauksen ero

On miellyttävää, että Lääkärilehti osallistuu yleiseen keskusteluun yli tiukkojen ammattirajojen. Toisaalta lehden pääkirjoitussivulla esitetyt mielipiteet viestittyvät ulospäin lääkärikunnan yleisinä näkemyksinä. Haluan sanoutua irti Panu Hakolan ja Taito Pekkarisen höpinöistä pääkirjoituksessa 20.5. (SLL 15/94) seksuaalirikoslakia uudistavan työryhmän muutosehdotuksiin.

Vastine Juhani Seppäselle

Kiitämme kollega Juhani Seppästä vastineesta. Suomen Lääkärilehden ja erikoisesti sen pääkirjoitusten tärkeänä päämääränä on keskustelun herättäminen varsinkin asioissa, joista ollaan eri mieltä. Erimielisyyksiä ratkottaessa on parempi konkreettisesti aseiden sijasta käyttää sanan säilää; tosin sitäkin käyttäessä voi isku osua omaan nilkkaan. Keskustelussa olisi hyvä olla perillä myös sen varhaisemmista vaiheista. Seppäseltä näyttää jääneen lukematta paitsi seksuaalirikoslakiehdotus myös allekirjoittaneista ensimmäisen keskustelupalsta-artikkeli SLL:n vappunumerossa. Juuri seksuaalirikostyöryhmähän ehdotti seksuaalirikosten samanlaista rangaistavuutta, olipa uhrina nainen tai mies, kun taas mainitussa artikkelissa sivulla 1426 selvin sanoin osoitetaan, että naisen raiskaaminen on mm. raskausmahdollisuuden takia huomattavasti mieheen kohdistuvaa tekoa vakavampi ja sama kannanotto toistuu vielä sivulla 1431.

Pidetäänkö meitä tyhminä?

Tällainen kysymys tulee mieleen, kun on seurannut erityisesti verenpainelääkkeiden mainonnassa tapahtuneita rimanalituksia.

Diagnostisen radiologian Bosnia-Herzegovina ja ehdotus sopimisesta sopimiseksi

Tarve siirtää röntgenkuvia on ollut vuosikausia ilmeinen. Tyypillinen tilanne on esimerkiksi sellainen, missä keskussairaalan päivystävä lääkäri haluaa konsultoida yliopistosairaalan neurokirurgia pään tietokonetomografialla toteamastaan aivoverenvuodosta, onko se hoidettava konservatiivisesti vai mahdollisesti leikattava.

Gynen kirjaston "must"

Yleisin gynekologinen leikkaus, kohdunpoisto, ei sinänsä liiemmälti esittelyä kaipaa, mutta kun tekniikka, jolla toimenpide suoritetaan, on uusi, se ansaitsee tulla esitellyksi oikein kirjana. Endoskopia on mullistamassa perinteisiä kirurgisia hoitotapoja, myös kohdunpoistoa.

Toimittanut Timo Klaukka

Pieni kirja etiikasta

Teologeilla on ollut keskeinen osuus keskustelussa terveydenhuollon etiikasta monissa maissa, myös Suomessa. Martti Lindqvist oli pitkään oikeastaan ainoa ei-lääkäri, joka perusteellisemmin oli mukana pohtimassa alan ongelmia.

Toimittanut Timo Klaukka

55 vuotta lääkärinä Kiinassa

George Hatem matkusti yhdessä kuuluisaksi tulleen journalistin Edgar Shown kanssa Kiinaan, kun Mao Tse Tung oli toivonut Punaisten tukialueille luotettavaa länsimaista lehtimiestä välittämään maailmalle tietoa sekä lääkäriä auttamaan sairaanhoidon organisoinnissa.

Toimittanut Timo Klaukka

Alexis Carrel - fysiologi, kirurgi, sosiologi

Alexis Carrel syntyi vuonna 1873 Ranskassa lähellä Lyon'ia. Hän opiskeli lääketiedettä Lyon'in yliopistossa ja osoittautui jo silloin hyväksi kirurgisen tekniikan taitajaksi. Carrel valmistui lääkäriksi vuonna 1900 ja erikoistui kirurgiksi. Hän toimi luennoitsijana Lyon'in yliopistossa ja harrasti samalla kokeellista kirurgiaa tehden mm. munuaisten siirtoja kissoilla jo vuonna 1902. Carrel oli harras katolinen ja hänen kuvauksensa vaikeasti sairaan tytön ihmeparannuksesta toi hänelle myös vastustajia lääketieteellisissä piireissä.

Kohonneen verenpaineen ehkäisy ja hoito arvioitu uudelleen

Kohonneen verenpaineen ehkäisyn ja hoidon tehostamiseen tähtäävää työtä on tehty Suomessa jo lähes 20 vuoden ajan. Tämä työ sai alkunsa vuonna 1975 sosiaali- ja terveysministeriön asetettua verenpainetoimikunnan, jonka tehtävänä oli laatia suunnitelma kohonneen verenpaineen ehkäisyn, toteamisen ja hoidon periaatteita ja järjestämistä koskevaksi suositukseksi terveydenhuoltojärjestelmää varten. Toimikunnan asettamisen taustana oli se, että 1970-luvun alussa oli tullut käyttöön uusia lääkeaineryhmiä, ennen kaikkea diureetit ja beetasalpaajat, joiden avulla kohonneen verenpaineen alentaminen oli mahdollista ilman hankalia sivuvaikutuksia. Verenpainelääkkeet olivat tulleet 1970-luvun taitteessa erityiskorvattaviksi, ja niiden käyttö oli hyvin nopeasti lisääntymässä.

Omprövning av principerna för profylax och behandling av högt blodtryck

Arbete som syftar till effektivare profylax och behandling av högt blodtryck har utförts i Finland i närmare 20 år. Det inleddes år 1975 efter det att social- och hälsovårdsministeriet tillsatt en blodtryckskommitté med uppgift att planera principerna för profylax, diagnostik och behandling av personer med förhöjt blodtryck att ligga till grund för en rekommendation för hälso- och sjukvårdssystemet. Behovet av en kommitté kom sig av att nya läkemedelsgrupper, framför allt diuretika och betablockerare, lanserades i början av 1970-talet och gjorde det möjligt att uppnå blod-tryckssänkning utan besvärande biverkningar. Vid ingången av 1970-talet klassificerades hypertonimedel som s.k. specialersättningsgilla läkemedel och fick snabbt ökad användning.