Tatuoinnin infektiovaarat

Tiesitkö, että 1960-luvun alussa 12 % englantilaisista ja 6,3 % ruotsalaisista miehistä oli hankkinut itselleen tatuoinnin. Yhdysvalloista on tuoreempaakin aineistoa: 9 % miehistä ja 1 % naisista oli tatuoitu vuonna 1983. Lisäksi naisten osuuden on väitetty jopa nelinkertaistuneen viimeisten 20 vuoden aikana.

Lääkkeissä säästäminen toimipiste- ja lääkärikohtaista

Lääkekustannukset ja -korvaukset ovat kasvaneet 90-luvulla nopeasti, ja tarve pienentää niitä on todettu useassa yhteydessä. Lama ja potilaiden rahapula puhuvat saman asian puolesta. Onko avohoidon lääkekuluja sitten onnistuttu pienentämään? Jo suppea soittokierros kuntiin paljastaa, että suhtautuminen lääkekuluihin vaihtelee paitsi kunnittain, myös toimipiste- ja lääkärikohtaisesti.

Toimittaneet Timo Klaukka, Pekka Eränkö, Pirkko Paakkari

Geenisiirrotko uupuvan sydämen avuksi?

Mitä kauemmin sydämen vajaatoiminta kestää, sitä hankalammaksi tahtoo myös lääkehoito käydä. Vaste uusiinkin lääkkeisiin jää usein huonoksi. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että vajaatoimintaisessa sydämessä on normaaliin sydämeen nähden noin 50 % vähemmän beeta-adrenergisiä reseptoreita (N Engl J Med 1982;307:205). Onko tällaisella beetareseptorien vajaamiehityksellä sitten merkitystä elävässä elämässä?

Sikiökautisen ravitsemustilan ja aikuisiän sairauksien väliset yhteydet

Brittitutkijat ovat eräissä väestöryhmissä todenneet, että pieni syntymäpaino suhteessa gestaatioikään ja pieni paino yhden vuoden iässä, vastasyntyneen lapsen pieni pään tai mahan ympärysmitta ja suuri istukan paino suhteessa lapsen painoon ovat tekijöitä, jotka suurentavat tilastollista vaaraa sairastua aikuisiässä sydän- ja verisuonitauteihin ja diabetekseen. Professori Barkerin nimellä kulkevan teorian mukaan sikiökautisen ravitsemustilan häiriöt voivat ohjelmoitua pysyviksi maksan, haiman tai lihasten aineenvaihdunnan muutoksiksi. Nämä voidaan todeta tarkoilla tutkimuksilla jo lapsuudessa tai varhain aikuisiässä ja ne johtavat iän myötä sairastumiseen. Yksi tutkijaryhmä on kirjoitellut asiasta ahkerasti usean vuoden aikana. Muualta on toistaiseksi vain vähän vastaavia havaintoja.

Antti Aro

Lääketieteellisiin tiedekuntiin 350 uutta opiskelijaa

Uusia lääketieteen opiskelijoita otetaan ensi lukuvuodeksi 37 vähemmän kuin viime syksynä. Tiedekuntien päätöksistä koostuva yhteismäärä 350 on sama kuin laskentatyöryhmä III suositteli mietinnössään.

Göteborgia uhkaa syyte sairaalan liiasta työpaineesta

Göteborgin kaupunki sai ammattientarkastajalta määräyksen keventää välittömästi Göteborgin Östra sjukhusetin lääkärien työpainetta, kerrotaan 11. toukokuuta ilmestyneessä Läkartidningenissa (19/94). Muussa tapauksessa asiasta nostetaan syyte.

Akavalaisten työura pätkittyy

Kolmannes alle 30-vuotiaista akavalaisista miehistä ja yli puolet samanikäisistä naisista työskentelee nykyisin määräaikaisissa tai tilapäisissä työsuhteissa, ilmenee vastavalmistuneesta Akavan työmarkkinatutkimuksesta. Vanhempien akateemisesti koulutettujen henkilöiden keskuudessa tilapäiset työsuhteet ovat kuitenkin vielä harvinaisia.

Ammattitaudit vähenivät

Työterveyslaitoksen työperäisten sairauksien rekisteriin ilmoitettiin viime vuonna kaikkiaan 7 006 ammattitautia eli 13 % vähemmän kuin vuonna 1992. Talouslama ja työllisten määrän vähentyminen eivät Työterveyslaitoksen arvion mukaan yksinään selitä lukumäärän laskua; myös tautien suhteellinen määrä pieneni 37:stä 34:ään 10 000:ta työllistä kohti. Tiedot käyvät ilmi tuoreesta vuoden 1993 ammattitautitilastosta.

Pohjoismaat kehittävät tapa-turmaluokitusta

Tähän mennessä poliisin tietoon ja tilastoihin ovat tulleet vain syytteeseen johtaneista pahoinpitelyistä seuranneet vammat. Sairaaloissa ja terveyskeskuksissa hoidetaan kuitenkin huomattavasti enemmän väkivaltatapauksia, esimerkiksi perheväkivallan uhreja.

Astmaa ja BPD:tä sairastaville lapsille kuuluvat Kelan etuudet

Kun lapsen hoitotukea koskeneessa Kelan seurantatutkimuksessa selvitettiin myös kuntoutukseen ja erityiskorvattaviin lääkkeisiin liittyviä asioita, kävi ilmi, että lasten B- ja C -lääkärinlausunnot ovat usein puutteellisia. Onkin syytä tähdentää, että astmadiagnoosin ja johtopäätösten lisäksi lausunnossa on kuvattava myös sairauden ja sen hoidon lapsen omaisille aiheuttamaa rasitusta. Apuna tässä voidaan käyttää astman luokittelua lievään, keskivaikeaan ja vaikeaan. Jos lääkärin lapsen sairaudesta antamissa tiedoissa ilmenee epäselvyyksiä tai ristiriitaisuutta, Kela voi tarkistaa mm. säännöllisen lääkityksen tarpeesta kertovat lääkeostot omista rekistereistään. Kirjoitus pyrkii toimimaan ohjeena, jonka avulla lääkärinlausuntojen tasoa voidaan korottaa ja Kelan yhtenäinen päätöksentekolinja vakiinnuttaa. Lääkärilehdessä tullaan julkaisemaan vastaavanlaisia kirjoituksia muistakin lasten pitkäaikaissairauksista.