Lääkiksessä aloitti 387 opiskelijaa

Viime syksynä maamme viidessä lääketieteellisessä tiedekunnassa aloitti opintonsa yhteensä 387 opiskelijaa, mikä merkitsi selvää pudotusta edellisvuosien runsaan 500 opiskelijan sisäänottoihin verrattuna. Lääkärityövoiman laskentatyöryhmän samoin kuin Lääkäriliiton tavoite olisi ollut uusien opiskelijoiden määrän supistaminen 350:een.

Olemmeko vastuussa sairauksistamme?

Amerikkalaiset pohtivat pari vuotta sitten lääkärilehdessään, olisiko moraalisesti oikein siirtää alkoholistille maksa rattijuopon yliajamalta lapselta. Ajatus tuntuu kieltämättä puistattavalta. Alkoholilla elimistönsä tuhonnut hyötyy viattomalle lapselle tapahtuneesta onnettomuudesta, jonka on aiheuttanut toinen päihteiden väärinkäyttäjä. Eettiseltä kannalta ongelma on kuitenkin monimutkaisempi kuin, miltä se aluksi näyttää.

Sakari Karjalainen

Lääkärikoulutus ja laadunarviointi

Viime aikoina lääkärikoulutukseen on kohdistunut sekä määrällisiä supistamisvaateita että koulutuksen kehittämisvaateita. Lääkärintyön laatua tulee viimekädessä aina mitata sillä, missä määrin hänen toimintansa tuottaa potilaalle odotettua terveyshyötyä. Tästä seuraa, että lääkärikoulutuksen kehittämisessä tulisi tavoitteena olla valmistuvien lääkäreiden ja erikoistuvien lääkäreiden työn korkea laatu ja että lääketieteellisen koulutuksen laatua kannattaa arvioida valmistuneiden lääkäreiden toiminnan perusteella.

Toimittaneet Pertti Kekki, Marja Sihvonen, Katia Käyhkö

Lääkäri ja rattijuoppous

Poliisin tietoon tulee vuosittain noin 30 000 rattijuoppoustapausta. Lääkäri tekee poliisin virka-apupyynnön perusteella kliinisen humalatilatutkimuksen ja ottaa päihtymystilan selvittämiseksi verinäytteen. Kun epäillään huumeiden tai lääkkeiden käyttöä, otetaan asian toteamiseksi virtsanäyte. Arvioidaan, että kiinni jääneistä rattijuopoista 30-50 %:lla on päihdeongelma.

Kysely paljasti: Lääkärit halukkaita keskustelemaan rattijuoppoudesta vastaanotoillaan

Tampereen Lääkäripäivillä tiedusteltiin lääkärien valmiuksia ottaa potilaskeskusteluissaan esille rattijuopumukseen liittyvät vaarat. Kyselyn taustalla olivat liikenneraittiuskampanjaa toteuttavat Liikenneturva, Alko, sosiaali- ja terveysministeriö, lii-kenneministeriö ja poliisi.

Terveydenhoitoväki avainasemassa rattijuopumuksen ehkäisyssä

Tämänvuotisella liikenneraittiuskampanjalla "Vain dorka ajaa dokussa" pyritään julkisen keskustelun lisäksi löytämään keinoja alkoholiongelmaisten rattijuoppojen tavoittamiseksi. Arvioiden mukaan yli puolet rattijuopoista on alkoholin suurkuluttajia ja kolmanneksella on sairaudeksi luokiteltava päihdeongelma. Osuus kasvaa jatkuvasti.

Turvavyöt käyttöön myös taksin takapenkillä

Taksien liikenneonnettomuuksissa vammautuu vuosittain noin 180 henkilöä. Turvavyötä käyttämällä noin 110 heistä joko säästyisi vammoilta tai selviytyisi pienemmillä vammoilla ja kuolemalta pelastuisi 1-2 henkilöä. Laskelmat ovat diplomi-insinööri Pasi Pirtalan Oulun yliopistossa tekemästä taksionnettomuustutkimuksesta.

"Executor" - Macintosh-emulaattori 486-koneisiin

SoftPC-emulaattorilla Macintosh-koneissa voi ajaa PC-ohjelmia. Nyt tulossa on emulaattori, jolla voi ajaa Macintosh-ohjelmia 486-tai Pentium-pohjaisessa PC-koneessa. Paras käyttöalue Executor-ohjelman tekniikalle lienee kuitenkin PowerPC-koneet.

Sähköpostin ilmoitustaululla vilkasta väittelyä Väestövastuu-ves ja lasten ehkäisevä terveydenhuolto keskustelun kärjessä

Väestövastuuvirkaehto-sopimuksesta ja siitä, onko palkoissa alentamisen varaa, on käyty syksyn mittaan kiivasta keskustelua lääkärien FiMnet-sähköpostin Diskussio-ilmoitustaululla. Myös kysymys siitä, pystyvätkö kouluterveydenhuolto ja neuvolat vastaamaan ajan haasteisiin, on saanut kirjoittajiin liikettä.

Tarton yliopistossa diagnosoidaan neuriitti hyvin harvoin

Professori Jorma Palo on tunnettu kynänkäyttäjä, joka tieteellisten artikkeleidensa rinnalla on julkaissut myös kaunokirjallisia sekä sanomalehtikirjoituksia. En pysty arvioimaan, kuinka pätevä hän on lääkärinä - emmehän ole työskennelleet yhdessä. Mutta varmasti prof. Palo on huomattava tiedemies - hänen tutkimuksillaan aivojen valkuaisaineen vaihdunnan häiriöistä (kun sairauteen liittyy heikkomielisyys) on perustava merkitys. Tiedemiehenä hän tietää tosiasioiden tärkeyden johtopäätösten tekemisessä. On yllättävää, että kirjassaan 'Saanko elää, saanko kuolla. Hoidon rajat' (WSOY, 1992) hän tekee ainakin yhden päätelmän, joka perustuu vääriin tietoihin.