78245 osumaa

Ajankohtaista "tappajabakteerista" Uusiutuuko A-streptokokkiepidemia Suomessa?

A-ryhmän streptokokki-infektion taudinkuvat, lapsivuodekuume, tulirokko, nekrotisoiva faskiitti ja ruusu, tunnettiin jo ennen niiden aiheuttajan tunnistamista. Penisilliinin keksimisen jälkeen vakavat streptokokki-infektiot vähenivät ja lopulta lähes unohtuivat. Nuoremmat kollegat yhdistävät streptokokin lähinnä tonsilliittiin ja ruusuun. Amerikassa, Australiassa ja Euroopassakin todettiin kuitenkin 1980-luvulla vakavien streptokokki-infektioiden määrän lisääntyneen. Huomiota herättivät harvinaiset taudinkuvat, kuten nekrotisoiva faskiitti ja toksinen sokkioireyhtymä, ja oireiden nopea kehittyminen. Suomalaista lääkärikuntaa kohautti vuonna 1988 Norjassa, Tanskassa, Ruotsissa ja sittemmin Suomessakin esiintynyt aikaisemmin terveiden henkilöiden kuolemia aiheuttanut A-ryhmän streptokokkiepidemia.

Maija Rummukainen

Nuorten suunnistajien äkkikuolemat Ruotsissa Tutkimustulokset Ruotsista ja Suomesta

Vuosien 1979-92 välisenä aikana terveenä pidetyille ruotsalaisille suunnistajille sattui 17 äkkikuolemantapausta. Tämä aiheutti melkoisen kohun Ruotsissa sekä myös Suomessa. Tarkat tutkimukset ovat osoittaneet, että useimmilla menehtyneistä oli piilevä verenkiertoelimistön sairaus. Urheilijan sydämen ja verenkiertoelimistön piilevien sairauksien tutkiminen ei ole helppoa. Artikkelissa tarkastellaan mitä Ruotsissa on todella tapahtunut ja miten asiaa on tutkittu. Lisäksi annetaan suosituksia, jotka tähtäävät siihen, että urheilijoiden sinänsä harvinaisia äkkikuolemia voitaisiin välttää.

Olli J. Heinonen, Jouko Karjalainen, Matti Viitasalo Matti Mäntysaari, Pekka Saikku, Urho Kujala

Mahalääkkeiden gynekomastiariski

Simetidiini aiheuttaa tunnetusti gynekomastiaa. Sen sijaan ranitidiini ja omepratsoli on vain hajanaisissa tapausselostuksissa yhdistetty rintarauhasen liikakasvuun. Englannin perusterveydenhuollossa lääkärit rekisteröivät tietokoneelle potilaskäynnit sekä lääkkeet ja mahdolliset haittavaikutukset; rekisterissä on 4 miljoonaa potilasta. Tätä brittijärjestelmää hyväksi käyttäen pari amerikkalaistutkijaa on selvittänyt mahalääkkeiden yhteyksiä gynekomastiaan.

Japanin aivokuume

Kaukoidän-matkailijoiden on syytä muistaa suojautuminen tartuntatauteja vastaan. Japanin aivokuumetta raportoidaan koko Kaukoidän kattavalla endeemisellä alueella 50 000 tapausta vuosittain. Alle 15-vuotiaat lapset sairastuvat helpoiten. Hyttysen puremasta tarttuva tauti leviää varsin hyvin. Keskimäärin 3 % hyttysistä kantaa virusta. Serologisten tutkimusten perusteella on arvioitu, että 10 % alttiista väestöstä saa virustartunnan vuosittain. Kuitenkin vain 1-10 henkilöä 10 000 kohti saa tartunnan seurauksena enkefaliitin.

Lepakot hygieniaongelmana

Britanniassa on kirkoissa majailevia lepakoita vastustava yhdistys. Sikäläinen eläinsuojelulaki kieltää näet lepakoiden jahtaamisen, joten lepakoiden kanssa on tultava toimeen. Ne ovat kuitenkin ilmeinen haitta: lepakkojen vastustajien yhdistyksen edustaja valittaa Lancetin kirjeenvaihtopalstalla, että lepakoiden siipiin tarttuneet ulosteet ja virtsa leviävät koko kirkkotilaan. Ulosteet tarttuvat kalustoon ja tekstiileihin ja virtsasta jää pysyviä tahroja. Terveyden lisäksi myös kulttuuriarvot ovat uhattuna.

Lääke-esittelijäkurssi takana

Tammi-maaliskuussa pidettiin jälleen Lääketietokeskuksen lääke-esittelijäkurssi Helsingissä. Kuuden viikon opiskelu sisältää farmakologiaa, anatomiaa ja fysiologiaa. Lääke-esittelijäkurssin tarkoituksena on antaa lääke-esittelijöille sellaiset perustiedot, joiden pohjalta ammatillisen, esittelijäkohtaisen tiedon omaksuminen on helppoa. Opiskelijoita oli tänä vuonna 22. Kurssin johtajaopettajina toimi-vat prof. Mauri J. Mattila, Helsingin yliopiston biolääketieteen laitokselta ja työterveyslääkäri, LL Matti Miettinen. Muina opettajina on 22 lääketieteen eri alojen opettajaa.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat