1.12.1993 Sepelvaltimotaudin suomalainen paradoksi Suomi on ollut johtavia maita sydän- ja verisuonitautien ehkäisyssä. Niinpä keski-ikäisen väestömme sepelvaltimotautikuolleisuus on parina viime vuosikymmenenä pienentynyt puoleen. Onko sepelvaltimotauti siis häviämässä maastamme? Valitettavasti ei ole. Suomalaiset miehet ovat edelleen kansainvälisten sepelvaltimokuolleisuustilastojen kärkipäässä, joskaan eivät enää ensimmäisellä sijalla. Lehti 34: Pääkirjoitukset 34/1993 Kommentteja
1.12.1993 Kranskärlssjukdom - en paradoxal situation i Finland Finland har gått i täten när det gällt att förebygga koronar hjärtsjukdom. Tack vare detta arbete har dödligheten till följd av kranskärlssjukdom under de senaste två decennierna minskat med hälften i landets medelålders befolkning. Man kan fråga sig om vi är på väg att bli kvitt denna sjukdom? Svaret blir dessvärre nekande. Finländska män toppar fortfarande den internationella statistiken över mortalitet i koronar hjärtsjukdom, även om de inte längre återfinns på första plats. Lehti 34: Ledare 34/1993 Kommentteja
1.12.1993 Irtisanominen julkisella sektorilla Keskustelua julkisen sektorin tehottomuudesta - todellisesta tai luullusta - on käyty aina aika ajoin parin viime vuosikymmenen ajan. Tämä keskustelu ei johtanut käytännössä juuri mihinkään. Julkinen sektori eli omaa elämäänsä, jonka yksi keskeisimmistä piirteistä oli suunnittelun keskittyminen uusien hankkeiden toteuttamiseen säännönmukaisesti lisäresurssoinnilla. Terveydenhuollossa kehiteltiin vuosikymmenen loppupuolella suoritteiden ja työn tuottavuuden laskemista sekä vaikuttavuuden arviointia, joita voi pitää jonkinlaisina ensiaskeleina olemassa olevan toiminnan evaluoinnille. Näiden yritelmien merkitys jäi vähäiseksi. Yleisen hyväksynnän saaneita terveydenhuollon mittareita ole vieläkään pystytty kehittämään. Lehti 34: Pääkirjoitukset 34/1993 Kommentteja
Sepelvaltimotautikuolleisuus ja sydäninfarktin ilmaantuvuus Suomessa vuosina 1983-1988 FINMONICA-projekti päättyi vuosi sitten. Tutkimusta varten perustetun sydäninfarktirekisterin ensimmäiset analyysit osoittavat kesksi-ikäisen väestön sepelvaltimotautitilanteen edelleen parantuneen 80-luvulla. Miesten sepelvaltimotautikuolleisuus pieneni tässä artikkelissa tarkasteltuna kuuden vuoden jaksona 5 % vuodessa. Muutos oli sama sekä Itä- että Lounais-Suomessa. Naisten luvuissa oli samansuuntaista kehitystä, joskin vähäisempää ja tapahtumien pienten määrien vuoksi se oli vaikeammin arvioitavissa. Kun sydän- ja verisuonitautien väheneminen näytti 1970-luvulla olevan lähinnä elintapamuutosten ansiota, on nyt todettuihin entistä parempiin tuloksiin vaikuttanut myös sydäninfarktipotilaiden hoidon kehitys viime vuosikymmenellä. Veikko Salomaa, Seppo Lehto, Pertti Palomäki, Heikki Miettinen Harri Mustaniemi, Matti Ketonen, Matti Arstila, Tapio Vuorenmaa Esko Kaarsalo, Matti Niemelä, Jorma Torppa, Kalevi Pyörälä Jaakko Tuomilehto Lehti 34: Alkuperäistutkimus 34/1993 Kommentteja
Pre-eklampsian varhaisen toteamisen ja ehkäisyn mahdollisuudet Vaikka pre-eklampsian patofysiologiaa on opittu viime vuosina syvällisesti tuntemaan, taudin etiologia on edelleen epäselvä. Osa pre-eklampsiatapauksista voidaan ennakoida anamneesin ja kohtuvaltimoiden verenvirtausmittausten avulla raskauden puolivälissä. Muuttamalla näissä tilanteissa pieniannoksisella asetyylisalisyylihappohoidolla äidin prostaglandiiniaineenvaihduntaa raskaudelle suosiolliseen suuntaan on mahdollista parantaa tilanteen ennustetta ja osassa tapauksia kokonaan ehkäistä pre-eklampsian syntyminen. Ennen tarkempien selvitysten valmistumista asetyylisalisyylihappoprofylaksia on syytä antaa hyvin valikoidulle potilasryhmälle. Pertti Kirkinen Lehti 34: Katsausartikkeli 34/1993 Kommentteja
In vitro -testit allergisen kosketusihottuman diagnostiikassa Lapputesti on ollut kosketusallergian diagnostiikan peruskivi kohta 100 vuotta. Korvaavia tai täydentäviä in vitro -testejä on etsitty pitkään. Käytetyin in vitro -testeistä on ollut lymfosyyttien transformaatiotesti ja eniten tutkittu allergeeni nikkeli. Esittelemme potilaan, jolla oli lapputestein todettu kulta-allergia, jota osoitettiin myös lymfosyyttien transformaatiotestillä. Vaikka in vitro -testeistä ei ole tullut viivästyneen yliherkkyyden rutiinidiagnostiikan käytännön työkaluja, kulta kuuluu niihin aineisiin, jotka näyttävät soveltuvan in vitro -diagnostiikkaan. Håkan Granlund, Sylvi Silvennoinen-Kassinen, Timo Aro, Lasse Kanerva Lehti 34: Katsausartikkeli 34/1993 Kommentteja
Tinnituspotilaan hoito ja kuntoutus Korvan ja kuulojärjestelmän vaurioon liittyy usein korvan soiminen, suhina tai humina, jota kutsutaan tinnitukseksi. Sillä tarkoitetaan ääntä, joka ei aiheudu ulkopuolisesta äänilähteestä. Ulkomaisten tilastojen pohjalta arvioiden maassamme voi olla noin 100 000 henkeä, joilla tinnitus on jatkuvaa ja häiritsevää. Vaivan hoito on pulmallista, koska tarkoitukseen sopivaa lääkettä ei ole, ja monet lääkärit eivät paneudukaan tinnitusvaivoihin riittävän perusteellisesti. Potilaat kokevat usein, ettei tätä näkymätöntä ja vaikeasti mitattavaa oiretta oteta vakavasti. Tapani Jauhiainen, Sari Levänen, Päivi Yli-Pohja Lehti 34: Katsausartikkeli 34/1993 Kommentteja
Äkillinen maksan toiminnan pettäminen: maksansiirto hoitona Aiemmin terveen ihmisen maksan toiminnan äkillisesti pettäessä ovat nopeat toimenpiteet tarpeen taudin syyn ja potilaan kliinisen tilan selvittämiseksi. Maksansiirron tulokset näiden potilaiden hoidossa ovat nykyisin varsin hyvät. Ongelmaksi on osoittautunut se, ettei niitä potilaita, jotka voivat hyötyä maksansiirrosta, tunnisteta ajoissa. Jotta maksansiirron mahdollisuudet voitaisiin optimoida, on tunnistettava varhain potilaat, joilla konservatiivisen hoidon ennuste on huono. Potilaan ennustetta voidaan arvioida taudin etiologian ja kliinisen kuvan kehityksen perusteella. Helena Isoniemi, Kaija Salmela, Krister Höckerstedt Lehti 34: Alkuperäistutkimus 34/1993 Kommentteja
Raskaudenaikainen veriryhmäimmunisaatio ja vastasyntyneen hemolyyttinen tauti Kaikista äitiysneuvoloissa asioivista äideistä otetaan 8.-12. raskausviikolla verinäyte veriryhmävasta-ainetutkimuksia varten. Vuonna 1992 seulonnassa löytyi 243 äidin näytteestä raskauden kannalta merkityksellinen veriryhmävasta-aine; näistä äideistä 160 oli Rh-positiivisia ja 83 Rh-negatiivisia. Lisäksi 267 äidiltä todettiin raskauden kannalta merkityksetön vasta-aine. Seulonta on perustana immunisoituneiden äitien hoidosta ja seurannasta päätettäessä. Tärkeimpiä syntyvän lapsen kannalta ovat sellaiset veriryhmäimmunisaatiot, jotka voivat aiheuttaa sikiössä hemolyyttisen anemian ja erytroblastoositaudin. Sikiön vaikea-asteista erytroblastoositautia voidaan joutua hoitamaan kohdunsisäisillä verensiirroilla. Hannele Sareneva, Kari Teramo, Malla Kuosmanen, Martin Renlund Jarl Eklund Lehti 34: Katsausartikkeli 34/1993 Kommentteja
Tupakoinnin lopettaminen Suomen sosiaali- ja terveysministeriön Terveyttä kaikille vuoteen 2000 -ohjelman mukaan tupakoinnin lopettamisella arvioidaan voitavan vähentää ennenaikaista kuolleisuutta ja sairauden ilmaantuvuutta enemmän kuin millään muulla yksittäisellä ehkäisevän terveyspolitiikan keinolla. Lehti 34: Muu kirjoitus 34/1993 Kommentteja
Hoidon jatkuvuus on heikentynyt myös yksityisissä terveyspalveluissa Terveydenhuolto Hoidon jatkuvuus on heikentynyt myös yksityisissä terveyspalveluissa Näin on erityisesti ortopediassa, lastentaudeissa ja naistentaudeissa, kertoo Kelan tutkijalääkäri. Avoin artikkeli
Viikon käänteiset uutiset Kommentti Viikon käänteiset uutiset Eija Kalso summaa viikon tapahtumat – käänteisesti.
Miksei ihminen tuota C-vitamiinia? Lääketieteen maailmasta Miksei ihminen tuota C-vitamiinia? Kasvisvoittoisen ruokavalion sijaan syynä voi olla loistaudilta suojautuminen.
Raportti: Suomi selvisi koronapandemiasta hyvin Terveydenhuolto Raportti: Suomi selvisi koronapandemiasta hyvin Tulevissa kriiseissä on huomioitava haavoittuvat ryhmät paremmin. Avoin artikkeli
Lääkäri ohittaa usein lähisuhdeväkivallan Terveydenhuolto Lääkäri ohittaa usein lähisuhdeväkivallan Hän ei kysy eikä aina tartu, vaikka potilas ottaa puheeksi, kertoo kriisityöntekijä Johanna Linner Matikka. Avoin artikkeli
Ydinaseita Suomeen? Terveydenhuolto Ydinaseita Suomeen? – Olen täysin pöyristynyt, sanoo Lääkäreiden ydinaseiden vastaisen järjestön puheenjohtajistoon kuuluva Kati Juva. Avoin artikkeli