78245 osumaa

Aikuisten epiglottiitti tänään

Äkillinen kurkunkannen tulehdus on viime vuosikymmenenä yleistynyt aikuisilla, ja taudin kuva on samalla muuttunut septisestä yleistaudista lievemmäksi, paikallisen selluliitin suuntaan. Taudin tyypillisin oire on nielemiskipu, ja aikuispotilaan nielemiskivun syy onkin yleensä aina selvitettävä kurkunpään peilitutkimuksella. Muina oireina saattaa ilmetä kuumetta, harvemmin hengenahdistusta. Epiglottiitin antibioottihoidoksi suositellaan ensisijaisesti kefuroksiimia. Potilaat kuuluvat aina sairaalahoitoon. Huolellinen seuranta on välttämätöntä sekä sairaalaan kuljetuksen että hoidon aikana. Hengitys turvataan tarvittaessa endotrakeaalisella intubaatiolla. Trakeotomiaa tarvitaan harvoin.

Juhani Nuutinen, Tommi Torkkeli, Pirkko Ruoppi, Aarno Kari

Väkivaltaisuusvaaran arviointi

On väitetty, ettei väkivaltaisuus ole lainkaan lääketieteellinen käsite. Samoin on toistuvasti esitetty, ettei väkivaltaisuusvaaraa kyettäisi millään tavoin arvioimaan. Kumpikaan näistä käsityksistä ei pidä paikkaansa, sillä lääketieteellis-luonnontieteellinen tarkastelu tarjoaa erittäin hyvän pohjan väkivaltaisuusvaaran arvioinnille. Vaarallisiksi todettujen potilaiden hoito ei aina ole mahdollista; lainsäädäntö hankaloittaa erityisesti persoonallisuudeltaan poikkeavien ja päihteiden käyttäjien väkivaltaisuuteen puuttumista.

Panu Hakola, Jari Tiihonen, Heikki Vartiainen, Markku Eronen

Leipomotyöntekijöiden ylähengitystieoireet

Leipomoiden jauhopöly voi aiheuttaa ammattitaudiksi luokiteltavaa allergista nuhaa. Oulun läänissä tehtiin 1990 kyselytutkimus voimakkaassa leipomopölyssä työskentelevien leipomotyöntekijöiden ylähengitystieoireista. Työhön liittyvää vuotavaa nuhaa esiintyi 29 %:lla ja nenän tukkoisuutta 20 %:lla työntekijöistä. Työssä aivastelua oli ollut 40 %:lla ja yskää 26 %:lla. Oireet riippuivat työssäoloajasta; vuotava nuha ja aivastelu olivat yleisempiä alle 10 vuotta leipomossa olleilla, nenän tukkoisuus, yskä ja hengenahdistus taas yli 10 vuotta työskennelleillä. Tupakoivilla todettiin enemmän yskää, hengenahdistusta ja vuotavaa nuhaa kuin tupakoimattomilla. Tulokset korostavat työhygienian ja varhaisen diagnoosin merkitystä leipomotyöntekijöiden allergisen astman ehkäisyssä.

Teija Launonen, Kari Reijula, Tapio Pirilä, Matti Hannuksela

Kohonneen verenpaineen ehkäisy

Kohonnut verenpaine on veren suuren kolesterolipitoisuuden ja tupakoinnin ohella keskeinen sepelvaltimotaudin vaaratekijä ja tärkein aivovaltimotautien vaaratekijä. Vaikkakin sydän- ja verisuonitautien aiheuttama kuolleisuus ja sairastuvuus on Suomessa huomattavasti vähentynyt viimeisten 25 vuoden aikana, näiden tautien aiheuttamat kuolleisuus- ja sairastuvuusluvut ovat edelleen suuria.

Suomen Sydäntautiliiton Työryhmän Kannanotto

Kohonneen verenpaineen toteaminen ja hoito

Maassamme on viimeksi tarkasteltu kohonneen verenpaineen ehkäisyyn, toteamiseen ja hoitoon liittyviä kysymyksiä vuonna 1990 annetussa Suomen Sydäntautiliiton verenpainetyöryhmän suosituksessa (1). Tämän jälkeen kohonneen verenpaineen lääkehoitoa koskeva kontrolloituihin hoitokokeiluihin perustuva tieto on tarkentunut ja laajentunut erityisesti vanhusten kohonneen verenpaineen ja systolisen verenpaineen hoidon osalta. Lisäksi on saatu uutta tutkimustietoa lääkkeettömän, elämäntapamuutoksin toteutetun hoidon vaikutuksesta kohonneeseen verenpaineeseen.

Suomen Sydäntautiliiton Verenpainetyöryhmän Suositus

Verenkiertoperäisten kuolemien kausivaihtelu

Sydäninfarkti- ja aivohalvauskuolemia on suhteessa enemmän talvisin kuin muina vuodenaikoina. Vanhuksilla talviaikainen yliedustus on 30 %. Aikaisemmissa tutkimuksissa on osoitettu, että veren suuri fibrinogeenipitoisuus ja hyytymistekijä VII:n aktiivisuus ovat infarktin ja aivohalvausten riskitekijä. Cambridgen yliopistossa on selvitetty, voisivatko näiden hyytymistä edistävien tekijöiden kausimuutokset selittää verenkiertoperäisten kuolemien kausivaihtelua.

Liikunta vain eduksi imettävälle äidille

Suomalainen imettävä äiti saattaa olla ensisijaisesti huolissaan liikunnan vaikutuksista maidoneritykseen ja maidon koostumukseen, mutta kalifornialaistutkimuksen päätarkoituksena oli selvittää, voiko imettävä jenkkiäiti pyrkiä normaalipainoon jumppaamalla jo imetysaikana. Olipa perustelu tutkimuksen tekemiselle mikä vain, on tutkimus varmaan aiheellinen, sillä vastausta kysymykseen, milloin liikuntaharrastuksen voi aloittaa synnytyksen jälkeen, ei ole tähän mennessä ollut. Nyt on.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat