Ongelmallinen autonomia

Autonomia eli itsemääräämisoikeus on lääketieteen etiikassa hyvin keskeisessä asemassa tai itse asiassa sen ydinkäsite, kuten Engelhardt sanoo kirjassaan The Foundations of Bioethics (1). Toisessa bioetiikan peruskirjassa, Beauchampin ja Childressin teoksessa Principles of Biomedical Ethics, autonomia on yksi neljästä perusperiaatteesta, joille lääketieteen etiikka rakentuu. Muut kolme ovat oikeudenmukaisuus (justice), hyvän tekeminen (beneficence) ja pahan välttäminen (nonmaleficence). Etenkin viime aikoina on keskusteltu siitä, onko tällaisten universaalien periaatteiden varaan rakennettu etiikka ylipäänsä mahdollinen, mutta autonomia on ja pysyy joka tapauksessa keskeisenä asiana.

Toimittanut Pekka Louhiala

Mallia uudistusten johtamiselle Englannista ja Walesista

Englannissa ja Walesissa on huhtikuusta 1991 asti ollut käytössä National Health Servicen (NHS) piirissä terveydenhuollon palvelujen järjestelmä, jossa ostajat ja tuottajat ovat toisistaan erillään. Kirjoittajat tutustuivat uudistukseen vieraillessaan St Thomasin sairaalassa, Kings Fund Collegessa ja National Audit Officessa Lontoossa sekä tavatessaan Walesin terveysviranomaisia Cardiffissa.

Suomen Lääkäriliiton apurahat

Suomen Lääkäriliitto julistaa liiton jäsenten haettavaksi stipendirahastosta yhteensä 100 000 mk seuraaviin tarkoituksiin:

Välähdys pimeässä

Tulikärpäsen valon synnyttää biokemiallinen reaktio. ATP on reaktiossa tarvittava komponentti.

Skitsofrenia vai rajatila - käsitteellisiä selvennyksiä kaivataan

Mielenterveyden häiriöiden luokitukseen liittyvät pulmat ja erimielisyydet aiheuttavat yhä sekaannuksia ja ristiriitoja psykiatrisessa tutkimuksessa ja hoidossa. Virallisen DSM III R -luokituksen rinnalla käytetään useita muita luokitusjärjestelmiä, joissa samat käsitteet voivat saada eri merkityksiä. Kiinnostavassa artikkelissaan Vuorio ym. (1) käyttivät tutkimuksessaan kahta eri mielenterveyden häiriöiden luokitusjärjestelmää. Tutkimukseen osallistuneet potilaat diagnosoitiin sekä DSM III R -kriteerien että Kernbergin kehittämän psykoanalyyttisen viitekehykseen nojautuvan luokitusjärjestelmän mukaan. Tutkimuksessa käytettyyn diagnostiseen malliin liittyy ristiriitaisuuksia, jotka kaipaavat lisäselvennystä.

Fysiatrian suomenkielinen oppikirja - puutteista huolimatta hyvä alku

Puolenkymmentä vuotta sitten joukko suomalaisia asiantuntijoita julkaisi kriittisen katsauksen siihen mennessä julkaistuihin fysiatrian alan hoitotutkimuksiin. Kirjoittajat toivoivat muun muassa, että fysiatrian tutkimustieto tulisi siirtää aikaisempaa paremmin yleislääkäreiden ja lääkintävoimistelijoiden käyttöön. Kustannus Oy Duodecim on tarttunut haasteeseen.

Toimittanut Timo Klaukka

Hyvä video aikuisten verenpaineen mittaamisesta

Valitettavasti joudun aloittamaan siitä, että ensimmäinen saamani nauha oli teknisesti virheellinen eikä toiminut kotivideossani. Toinen oli laadultaan moitteeton. - Ohjelma on toteutettu huolellisesti, ja kotelossa on mukana lyhyt vihkonen lähinnä opettajalle. Sen viimeisellä sivulla on monistettavaksi sopiva tiivistelmä mittaustapahtumasta opiskelijaa varten.

Toimittanut Timo Klaukka

Urologista diagnostiikkaa patologeille

Kirja on alkujaan tarkoitettu jatkoksi WHO:n kirjasarjalle Renal Disease: Classification and Atlas. Se ilmestyi kuitenkin itsenäisenä teoksena. Toimittajina on kliinikko ja patologi ja kirjoittajina seitsemän patologia neljästä maasta. Kirjan otaksuttu lukijakunta ovat ensisijaisesti käytännön patologit.

Toimittanut Timo Klaukka

Kaksi kiloa uutta urologista tietoa kuudessa vuodessa

Tutun kolmiosaisen tiiliskivimäisenä tunnetun oppikirjan kuudes uudistettu painos muistuttaa ulkoasultaan kolmea katulaattaa. Se on kaksi kiloa raskaampi kuin edellinen, vuonna 1986 ilmestynyt kahdeksankiloinen järkäle. Kuudessa vuodessa perustutkimuksessa, farmakologiassa, kuvantamisessa, instrumenteissa, leikkaustekniikassa, hoitovaihtoehdoissa, siis lähes koko urologiassa on tapahtunut sen asteinen mullistus, että paitsi välttämätöntä laajentamista, kirjan entisetkin osat on jouduttu kirjoittamaan kokonaan uudelleen. Vielä edellisessä painoksessa kirjoittajat esittivät mielellään aiheena olevasta asiasta oman käsityksensä. Uudessa versiossa kukin aihe on käsitelty tietosanakirjamaisemmin, puolueettomammin, antaen palstatilaa muillekin kuin kirjoittajan itsensä suosimille näkökohdille.

Toimittanut Timo Klaukka

Säästää, säästyä vai säätää?

Olemme pakkosäästöporsastelleet. Nyt pitäisi olla säästymisen aika. Kaiken suostuttelun jälkeen.