Sklerohoito vai kuminauhaligeeraus ruokatorvikohjuihin?

Vuotavat ruokatorvikohjut voidaan tehokkaasti hoitaa skleroterapialla gastroskoopin kautta. Vaikka hoito lopettaakin vuodon ja vähentää mortaliteettia, noin puolet potilaista saa sivuvaikutuksia (striktuura, perforaatio, keuhkotoiminnan huononeminen) ja puolella hoito on toistettava uusintavuodon takia. Viime vuonna julkaistiin ensimmäinen satunnaistettu tutkimus, jossa verrattiin sklerohoitoa ja suonikohjujen kuminauhaligeerausta. Silloin todettiin hoidot ainakin yhtä hyviksi, ja kuminauhahoidolla oli vähemmän sivuvaikutuksia.

Entä jollei epilepsiaan annetakaan lääkettä?

Kollegat Keränen ja Riekkinen KYS:sta ovat käyneet läpi kaikkien sairaalapiirinsä aikuisepilepsiadiagnoosin saaneiden potilaiden sairauskertomukset hakien vastausta mm. kysymykseen, miten käy niiden potilaiden, joille epilepsialääkitystä ei aloiteta jostain syystä.

Holterointi vai elektrofysiologinen testaus?

Kammiotakykardiasta selvinneiden ja sydämenpysähdyksestä elvytettyjen potilaiden antiarytmisen lääkityksen tehon mittaaminen on ongelmallista. Toisaalta olisi tarpeellista tietää, tepsiikö anti-arytminen lääke, sillä mainitut rytmihäiriöt ovat hengenvaarallisia.

Vaikean ortostaattisen hypotonian hoito

Ortostaattisen hypotonian tavallisimpia syitä on diabeettinen autonominen neuropatia ja sen aiheuttama verenpaineen säätelyhäiriö. Näiden potilaiden plasmavolyymiä voidaan lisätä ja verenpainetta siten nostaa mineralokortikoideilla, joista saadaan joskus hyväkin vaste, muttei aina, eikä ainakaan niillä potilailla, joilla plasmavolyymi on normaali.

Muista splenektomian jälkeinen pneumokokkirokotus!

Kahden nuoren potilaan kuolema pneumokokkisepsikseen herätti Englannissa Cardiffin alueen lääkärit selvittämään pneumokokkirokotuksen kattavuutta splenektomoiduilla potilailla. Toimenpidehän tunnetusti altistaa pneumokokkisepsikselle.

Antibioottihoito ei väsytä

Ranskalaiset tutkijat selvittivät kaksoissokkoistetulla cross-over-tutkimuksella ikuisesti kiistanalaista kysymystä: väsyttääkö antibioottihoito vai ei.

Huomio: Oikea misoprostoliannos on 0,2 mg x 4

Mikä paholainen lienee ollut liikkeellä, kun referaattipalstalla numerossa 35/93 (10.12.1993) sivulla 3496 väitin misoprostolin hoitoannokseksi 0,4 mg x 4. Tämä on täsmälleen kaksi kertaa niin paljon kuin suositeltu maksimiannos ja se annos, jota referoimassani tutkimuksessa (Ann Intern Med 1993;119:257-262) käytettiin. Tutkimuksessa käytettiin siis annosta 0,2 mg x 4.

Tuntuvia eroja pohjoismaiden mikrobilääkekulutuksessa

Suomessa myytiin mikrobilääkkeitä vuonna 1992 noin 550 miljoonan markan arvosta eli noin sadalla markalla asukasta kohti. Yhdessä Islannin kanssa olemme Pohjoismaista olleet pitkään mikrobilääkekulutuksen kärjessä. Antibioottivalinnat ovat kovin erilaisia eri maissa. Tanskan kulutustaso ja -malli toisivat Suomelle tuntuvat säästöt.

Timo Klaukka, Pentti Huovinen

Baroreseptorihäiriö verenpainetaudin syynä

Kaulalla olevat baroreseptorimme ovat keskeisiä nappuloita verenpaineen säätelyssä. Kun sydämestä lähtevien suurten verisuonten pulleusaste muuttuu verenpaineen mukana, baroreseptorit ottavat kiltisti kaikki viestit vastaan ja välittävät signaalit edelleen glossopharyngeushermolle (sehän oli IX aivohermo, eikös vain?). Vaikka glossopharyngeuksella on muutakin tekemistä - sanoohan sen jo nimikin - se kuljettaa baroreseptorisignaalit ydinjatkokseen, jossa verenpaineen sentraalisen säätelyn päämaja on.

Nuorten aikuisten tupakointi 1978-1993

Nuoret tytöt ovat saavuttaneet pojat päivittäisen tupakoinnin yleisyydessä 1990-luvun alussa. Pojat kuitenkin tupakoidessaan polttavat tyttöjä enemmän. 25-29-vuotiaiden miesten ja naisten tupakointi on vähentynyt 1970-luvun lopulta 1990-luvun alkuun tultaessa. Koulutusryhmien väliset tupakointierot ovat selvät: mitä vähemmän koulutusta nuorella on, sitä todennäköisemmin hän tupakoi. Nuorten keskuudessa koulutusryhmien tupakointierot ovat suuremmat kuin aikuisten keskuudessa.

Ossi Rahkonen, Satu Helakorpi, Mari-Anna Berg Pekka Puska