Valtakunnallinen erikoislääkärikuulustelu Pääerikoisalat

Erikoislääkärikuulustelun kuulusteluvaatimuksia uusitaan taas seuraavaa kaksivuotiskautta varten. Uusitut vaatimukset julkaistaan Suomen Lääkärilehdessä sekä kesällä ilmestyvissä yliopistojen erikoislääkärikoulutuksen opinto-oppaissa. Pääerikoisalojen vaatimuksista jäävät ennalleen vain kirurgian, korva-, nenä- ja kurkkutautien, neurologian ja syöpätautien ja sädehoidon vaatimukset. Kirjoista käytetään viimeisintä painosta, lehdistä luetaan yleensä kolme viimeistä vuosikertaa. Uudet kuulusteluvaatimukset tulevat voimaan 1.9.1993.

In memoriam Mikko Olki 29.9.1920-13.3.1993

Ylilääkäri Mikko Olki kuoli 13.3.93 menehtyen äkilliseen ja odottamattomaan sairauskohtaukseen Lahdessa.

Käsikirjoitukset levykkeillä toimitukseen

Niitä kirjoittajia, joiden käytössä on mikrotietokone, pyydetään toimittamaan käsikirjoitus Lääkärilehden toimitukseen levykkeellä ja ottamaan huomioon seuraavat seikat:

10.4.1993 Tarvitaanko vuoden 1993 Suomessa varhaiskuntoutusta?

1980-luvun lopussa varhaiskuntoutuksen järjestämistä perusteltiin pääasiassa kolmella seikalla: työntekijät pysyvät sen avulla toimintakykyisinä ja motivoituneina pitempään kuin muuten, se auttaa torjumaan tulevaisuuden työvoimapulaa ja sen avulla säästetään eläkekustannuksissa.

10.4.1993 Behövs tidig rehabilitering i Finland år 1993?

I slutet av 1980-talet förespråkades insatser för tidig rehabilitering framför allt av tre skäl: arbetstagarna skulle förbli arbetsföra och arbetsmotiverade under en längre tid, risken för brist på arbetskraft i framtiden skulle minska och pensionskostnaderna skulle kunna hållas nere.

10.4.1993 Elvytystaito sydämenasiaksi sydänpotilaiden omaisille

Sepelvaltimotautia sairastavan riski saada kammiovärinä on moninkertainen oireettoman riskiin verrattuna. Tehostuneesta sekundaaripreventiosta huolimatta äkkikuolemaa ei voida ennustaa eivätkä sen ehkäisemiskeinot ole kovin tehokkaita tai soveltuvia laajamittaiseen käyttöön. Sitä paitsi yli kolmasosalla potilaista kammiovärinän aiheuttama äkkikuolema on ensimmäinen ja ainut sydäninfarktin oire. Kaikista sepelvaltimotautikuolemista puolet on äkillisiä.

Asbestisairauksien diagnostiikka ja seuranta

Asbestisairaudet ovat lähivuosikymmeninä lisääntymässä, kun 70-luvun työperäisten altistumisten seuraukset tulevat esiin. Asbestisyöpiin sairastuu tänä vuonna Työterveyslaitoksen laskelmien mukaan ainakin 150 henkilöä (keuhkosyöpään 100 ja mesotelioomaan 50), ja vuonna 2010 asbestisyöpiä todettaneen noin 300. Sen jälkeen asbestin aiheuttamat sairaudet alkavat vähetä.

Matti S. Huuskonen Antti Karjalainen Kari Koskinen Antti Tossavainen Jorma Rantanen

Onko tyypin 1 diabetes ehkäistävissä?

Diabetestutkimus on viime vuosina edennyt ripeästi ja tuonut näköpiiriin keinoja, joilla tyypin 1 taudin syntyä tai etenemistä mahdollisesti voidaan tulevaisuudessa estää. Käytännön keinoja voisivat olla ympäristöperäisten riskitekijöiden välttäminen tai beetasoluvaurion torjunta suoraan immunologiseen tautimekanismiin vaikuttamalla. Oireisen diabeteksen tasolle edennyt soluvaurio voitaisiin korjata esimerkiksi saarekesolusiirroilla. Uuden tiedon käytännön sovellutuksia joudutaan kuitenkin odottamaan vielä vuosia, sillä ensimmäiset kokeilut on vasta hiljattain aloitettu.

Heikki Hyöty

Uusiutuneen munasarjasyövän hoito vatsaonteloon annettavalla interferonilla ja mitoksantronilla

Runsas nesteenmuodostus vatsaonteloon on usein ongelma uusiutuneen munasarjasyövän hoidossa. Intraperitoneaalisesti annostellun interferonin ja mitoksantronin tehoa tutkittiin 19:n nesteenmuodostuksesta kärsivän munasarjasyöpäpotilaan hoidossa. Kahdeksalla potilaalla saavutettiin objektiivinen vaste. Sivuvaikutukset olivat yleensä lieviä. Intraperitoneaalinen interferoni-mitoksantronihoito onkin suositeltava oireenmukainen hoito, mikäli runsas askitesneste on munasarjasyöpäpotilaan pääongelma.

Juhani Mäenpää Seppo Kivinen Ilkka Räisänen Pirkko Sipilä Martti Väyrynen Pentti Gröhn

Downin oireyhtymä tänään

Downin oireyhtymä kuvattiin yli sata vuotta sitten, mutta se on monin tavoin ajankohtainen edelleen. Sen esiintyvyydessä ei ole tapahtunut olennaisia muutoksia, ja se tulee pysymään ylivoimaisesti suurimpana yksittäisenä kehitysvammaisuuden syynä. Tässä kirjoituksessa selostetaan viimeaikaisten epidemiologisten, biolääketieteellisten, kliinisten ja yhteiskuntatieteellisten tutkimusten tuloksia.

Pekka Louhiala