Lääkärin tulee osata sanoa ei

Lääkärillä on oikeus ja velvollisuus kieltäytyä, jos potilas vaatii hoitoa, joka ei ole perusteltu ja turvallinen, sanoo Valviran ylijohtaja Markus Henriksson.

Virpi Ekholm

Hemoglobinopatiaa epäiltäessä lisätutkimus on tarpeellinen

Kiitämme hematologikollegoja Vettenrantaa ja Jahnukaista mielenkiinnosta Suomen lääkärilehden kirjoitustamme kohtaan ja tärkeästä kommentista.

Elina Wärnhjelm, Laura Puhakka, Mikael Kuitunen

Miten pandemia vaikuttaa kouluikäisiin?

Norjalaisessa seurantatutkimuksessa (442 lasta, keski-ikä 11,4 v, 55 % tyttöjä) lapset kertoivat yllättäen kokevansa koulusulun aikana vähemmän surullisuutta, pelokkuutta, ärtyneisyyttä ja turvattomuutta kuin ennen pandemiaa. Niillä lapsilla, jotka näitä potivat, oli taustatekijöinä perheen stressi ja epävakaus, suojaavana tekijänä onnistuminen etäkoulunkäynnissä.

Hannu Westerinen

Kannattaako eteisvärinän seulonta iäkkäiltä?

Oireeton eteisvärinä on tärkeä aivoinfarktin aiheuttaja etenkin iäkkäillä henkilöillä. Tehokkaalla seulonnalla löydetään enemmän piilevää eteisvärinää, ja ajoissa aloitettu antikoagulaatiohoito voi ehkäistä osan aivoinfarkteista.

Juhani Airaksinen

Kaikukuvausseuranta hyödyllinen keskosen hengitysvaikeusoireyhtymässä

Kaikututkimus osoittautui hyödylliseksi kajoamattomaksi ja helpoksi keinoksi keskosen hengitysvaikeusoireyhtymän (RDS) seurannassa. Italialaistutkimuksessa potilaiden kaikukuvauslöydösten pisteet (lung ultrasound score, LUS) olivat riippuvaisia gestaatioiästä, korreloivat happeutumiseen ja ennustivat bronkopulmonaarista dysplasiaa.

Nina Kaseva

Bentsodiatsepiinien ilosanoma – lähteet ja asenteet tarkasteluun

Kollegat Huttunen ym. (1) herättävät pohtimaan asenteellisuutta ja lähdekriittisyyttä. Elämmekö omien olettamuksiemme kuplassa? Yhdyn kirjoittajiin siinä, että bentsodiatsepiinien käyttäjiä pitää kohdella hyvin, mutta leimaamisen pelko ei saa estää riippuvuuksien tunnistamista ja hoitoa. Myös "narkomaani" ansaitsee hyvän hoidon ja kohtelun.

Katinka Tuisku

Bentsodiatsepiinit ovat edelleen paras lääke pitkäaikaiseen unettomuuteen

Kiitän professori Matti O Huttusta Näkökulma-palstalla julkaistusta kirjoituksestaan bentsodiatsepiinien (BZD) tehokkuudesta ja turvallisuudesta ahdistuneisuushäiriön ja pitkäaikaisen unettomuuden hoidossa (1). Voin yhtyä Huttusen mielipiteeseen viidenkymmenen vuoden aikana saamani omakohtaisen kokemuksen ja potilaiden palautteen perusteella. Erityisesti ajattelen ikääntyneitä potilaitani, joille BZD sopivat todella hyvin pitkäaikaiseen unettomuuteen. Sitä parempaa vaihtoehtoa ei edelleenkään ole tarjolla. BZD:n tehosta ja turvallisuudesta on aikojen kuluessa kertynyt valtava määrä potilaiden myönteisiä kokemuksia, mistä tietysti paras todistus on niiden suuri suosio pitkäaikaisen unettomuuden hoidossa, myös iäkkäillä potilailla. Huom. meitä yli 70-vuotiaita on paljon ja elinajan odotteen mukaan tulemme myös elämään pitkään.

Ilkka Seppälä

Koko yhteiskunnan tulee tukea lasten mielenterveyttä

Lapsuuden elämänolot vaikuttavat ­voimakkaasti kehitykseen.

Leena Repokari

Väsymyksen tunne riittää uniapneapotilaalle mittariksi ajokyvystä

Uniapneapotilaille on kauan yritetty löytää mittaria, joka ennustaisi väsymystä ja riskiä joutua liikenneonnettomuuteen. Ranskalaistutkimuksessa potilaan itse raportoima väsymys osoittautui ihan kelpo mittariksi.

Heikki Ekroos

Erotusdiagnostiikassa on tärkeää huomioida potilaan etninen tausta

Kollegat Kuitunen, Puhakka ja Wärnhjelm kuvaavat ansiokkaasti pediatriseen päivystystoimintaan liittyviä laboratoriotutkimuksia ja antavat hyödyllisiä neuvoja laboratoriotutkimusten valintaan tuoreessa katsauksessaan (SLL 8/2021) (1). Anemisoituneen lapsen päivystystutkimuksissa mainitaan, että mikrosytäärinen anemia hyväkuntoisella lapsella lähtökohtaisesti johtuu raudanpuutteesta eikä päivystyksellisiä lisäselvittelyjä yleensä tarvita.

Kirsi Jahnukainen, Kim Vettenranta