Ratkaisijat palveluksessanne

Milloin ja miten voin liittyä Lääkäriliittoon? Saako jäsenmaksusta ­alennusta? Miten toimin, kun jään esim. eläkkeelle tai vanhempainvapaalle? Muun muassa näihin kysymyksiin vastaa ­Lääkäriliitossa syyskuussa aloittanut uusi Ratkaisijat-tiimi.

Terhi Walamies

Työmarkkina­tutkimus käynnistyi

Lääkäriliiton vuosittainen Työmarkkinatutkimus käynnistyi tällä viikolla, kun otokseen kuuluvat noin 15 000 jäsentä saivat henkilökohtaisen sähköpostikutsun tutkimukseen. Jos tutkimusviesti kilahti sähköiseen postilaatikkoosi, muista vastata! Jokainen vastaus on tärkeä, jotta saamme kattavan kuvan eri sektoreilla toimivien lääkärien tilanteesta.

Lääkärin Suomi 100/97. Lääkäriksi kasvaminen

Vuosituhannen vaihteessa lääketieteen opetusohjelmaan lisättiin Lääkäriksi kasvaminen -opintoja. Tavoitteena oli nostaa esille lääkärin etiikan kysymyksiä. Opinnoissa alettiin käsitellä esimerkiksi vaitiolovelvollisuutta, kollegiaalisuutta, vuorovaikutusta potilaan ja omaisten kanssa sekä kuoleman kohtaamista.

Sari Aalto

Lääkärin Suomi 100/98. Tulevaisuuden lääketiede tänään

1970-luvun alussa tehtiin 43 lääkärille kysely, jossa heitä pyydettiin arvioimaan 12 lääketieteellisen ilmiön kehitystä Suomessa vuoteen 2020 mennessä. Aihe-alueina olivat tehostetun hoidon teknologia, kudossiirrot ja perinnöllisyyden säätely, ja kysymyksissä ennakoitiin eettisiä ja tieteellisiä kysymyksiä in vitro fertilisaatiosta ja geenikirurgiasta klooni-ihmiseen.

Oona Ilmolahti

Lääkärin Suomi 100/94. Parempaan tietoaikaan

Digitalisaatio on päivän sana, mutta 1990-luvun kuluessa terveydenhuollon mullisti ATK. Jo aiempina vuosikymmeninä oli paikoin otettu käyttöön tietoteknisiä järjestelmiä terveydenhuollon eri osa-alueilla, mutta varsinainen läpimurto koettiin vasta vuosituhannen loppupuolella. Potilastietojärjestelmiä sekä erilaisia ohjaus- ja laskutusjärjestelmiä otettiin käyttöön niin pienissä lääkärikeskuksissa kuin suurissa keskussairaaloissakin.

Samu Nyström

Lääkärin Suomi 100/95. ”Kuudes tiedekunta” ulkomailla ja ulkomaiset lääkärit Suomessa

Lääketieteen universaali luonne on aina mahdollistanut lääkärien työskentelyn yli kansallisvaltioiden rajojen. Suomessa lääkärikunta on kansainvälistynyt etenkin 2000-luvulla. Samalla yhä useampi suomalainen ylioppilas on hakeutunut toiseen Euroopan maahan opiskelemaan lääketiedettä.

Sari Aalto

Lääkärin Suomi 100/96. Hajaannuksen hallintaa ja valinnan­vapautta – terveyden­huolto­laki 2010

Terveydenhuoltoa koskevan lainsäädännön hajanaisuus oli yksi kansallisen terveyshankkeen mukana esiin nousseista ongelmakohdista. Lainsäädäntö oli syntynyt vaiheittain yli sadan vuoden aikana, eikä sitä ollut suunniteltu 1990-luvulla luotuun hajautettuun terveydenhuoltojärjestelmään. Muutenkin ehdotuksia lainsäädännön yhdistämiseksi oli esitetty jo vuosikymmenien ajan, sillä erillisten lakien katsottiin osaltaan johtaneen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon eriytymiseen toisistaan.

Samu Nyström

Miljoona mielipidettä

Lääketieteellisessä yhteisöpalvelu Fimnetissä keskustellaan vilkkaasti.

Jaana Ahlblad

Lääkärin Suomi 100/92. Terveydenhuolto hankkeella kuntoon – Kansallinen terveysprojekti 2001

Suomalainen terveydenhuolto ei tullut 1990-luvun suurien hallinnollisten uudistuksien mukana valmiiksi kokonaisuudeksi. Vanhan keskusjohtoisen järjestelmän jäykiksi koetut rakenteet oli korvattu alueellisten toimijoiden vapaudella, mutta osittain lamasta ja uudesta järjestelmästä johtuen terveydenhuollossa oli edelleen monia ongelmakohtia.

Lääkärin Suomi 100/93. Lisää medisiinareita yliopistoihin

Lääketieteellisiin tiedekuntiin sisään otettavien opiskelijoiden määrä on aina vaikuttanut lähes suoraan ammatissa toimivien lääkärien määrään. Näin kysymys sisäänottomääristä on kietoutunut kysymyksiin siitä, riittääkö kaikille valmistuville töitä ja tuottaako koulutus riittävästi lääkäreitä maan terveyden- ja sairaanhoidon tarpeisiin.

Lääkärit palasivat Mariaan

Startup-tapahtuma entisessä Marian sairaalassa veti salin täyteen asiasta kiinnostuneita lääkäreitä.

Pauliina Pohjala

Lääkärin Suomi 100/90. Reppu selässä keikalle: toimistonomadit ja vuokralääkärin synty

Lääkärin työn ideaali on ollut paikallisyhteisön tuntevassa, aina tavoitettavana olevassa kutsumuslääkärissä, vaikka käytännössä työtä on aina tehty monenlaisissa muodoissa ja olosuhteissa. Viimeistään rakennemuutoksen jälkeen nämä takametsien naiset ja miehet kuitenkin tuntuivat kuolleen sukupuuttoon: uhrautuvaisten elämäntapalääkärien aika kotiapulaisineen oli peruuttamattomasti takana.

Oona Ilmolahti

Lääkärin Suomi 100/91. Lääkärit lakossa – pakosta: vuoden 2001 lääkärilakko

Jo vuoden 1998 kunnallisten virkaehtosopimusneuvotteluiden aikana ilmassa oli monenlaista turbulenssia lääkärien palkkauksesta. Liitto oli vastustanut tupoa, mutta hävinnyt muille liitoille Akavan sisällä. Liitto jätti lakkovaroituksen, mutta valtakunnansovittelija Juhani Saloniuksen johtamissa neuvotteluissa tilanne ratkesi, ja lakosta luovuttiin.

Ilkka Levä

Lääkärin Suomi 100/89. Terveydenhuollon eettinen neuvottelukunta

"Pahat kysymykset ovat edessä. Onko meillä lupa kaikkeen mitä osaisimme ja varaa kaikkeen mitä voisimme? Ellei, niin kenelle ja mihin on? Päätös on poliitikon, mutta lääkäreillä on oltava tarjota harkittu kantansa sen pohjaksi.

Oona Ilmolahti

Lääkärin Suomi 100/88. Lääketieteellinen tutkimus ja eettiset kysymykset

Lääketieteellisen tutkimuksen etiikassa on vuosikymmenien aikana siirrytty ammattikunnan itse kirjaamista ja valvomista periaatteista lain velvoituksiin. Vuonna 1964 Maailman Lääkäriliitto hyväksyi Helsingin julistuksen säätelemään lääketieteellistä tutkimusta, jossa käytettiin ihmisiä koehenkilöinä.

Sari Aalto

Liiton tulevaisuuden tavoitteita kirkastetaan

Lääkäriliitto luo parhaillaan strategiaa vuosille 2018–2022. Valmistelussa on ollut mukana laaja joukko jäseniä.

Sari Kosonen

Lääkäreille ja hammaslääkäreille kokeillaan uutta palkkausjärjestelmää

Lääkäreille ja hammaslääkäreille pilotoidaan uutta palkkausjärjestelmää. Tavoitteena on saada maakunnissa ja maakuntien omistamissa yhtiöissä sovellettava uusi lääkärisopimus voimaan vuonna 2020.

Lääkärin Suomi 100/85. Näyttöön perustuva lääketiede ja Käypä hoito -suositukset

Vuonna 1997 Aikakauslehti Duodecim julkaisi Gastroenterologiayhdistyksen laatiman Käypä hoito -suosituksen keliakian hoidosta. Suositus oli ensimmäinen myöhemmin laajasti tunnetuiksi tulleista lääkäreille ja potilaille suunnatuista tietopaketeista.

Lääkärin Suomi 100/86. Ihminen vastaan bakteerit – antibioottien voittokulku ja 1990-luvun herääminen

"Infektiosairaudet ovat edelleen kanssamme. Ne ovat olleet suuria tappajia ja ovat sellaisia edelleen – varsinkin jos ne unohdetaan."

Lääkärin Suomi 100/87. Ylioppilasnäytelmistä lääkiksen spekseihin

Näytelmät ovat aina kuuluneet ylioppilaiden juhliin. 1950-luvulla alettiin nähdä medisiinarien juhlissa näytelmiä tai musiikillisia speksejä, jotka olivat medisiinarien itse kirjoittamia ja valmistamia. Vuonna 1952 Medicinarklubben Thoraxin vuosijuhlassa esitettiin ensimmäinen speksi Det pubiska kriget eller Sillsalatissimus. Speksi oli menestys, jonka lauluista monet jäivät elämään medisiinarien piireissä. Thoraxin säännöllinen vuosittainen speksitraditio alkoikin jo tuolloin – tosin 1970-luvulla perinne katkesi hetkeksi.