Lehti 14: Liitto toi­mii 14/1997 vsk 52 s. 1727

Valoa näkyvissä

Kati Myllymäki

Aurinko pilkisti takatalven paksun pilvipeitteen raosta. Koko maisema näytti aivan uudelta ja erilaiselta, suorastaan viehättävältä. Samanlaiselta tuntui, kuin neuvottelut Kuntatyönantajan kanssa työaikalain soveltamisesta lääkäreihin vihdoin liikahtivat eteenpäin.

"Virkaehtosopimus työaikalain (605/1996) 19 pykälä:n 1 momentin säännösten soveltamisesta Lääkärisopimuksen soveltamisalalla

1 pykälä Työaikalain 19 pykälä:n 1 momentissa tarkoitettuna ylitöiden enimmäismäärän tarkasteluajankohtana on kalenterivuosi eikä säännöksessä olevaa neljän kuukauden ajanjaksoa sovelleta."

Saimme siis sovituksi ylityökaton laskentajaksoksi kalenterivuoden. Jospa sittenkin olisi mahdollista saada järkevä sopimus päivystyksen järjestämisestä työaikalain rajoitukset huomioon ottaen. Nyt työnantajankin hyväksymän laskentatavan mukaan ylitöitä voi tehdä enintään 250 tuntia vuodessa ja lisäksi paikallisesti voidaan sopia 80 lisäylityötunnin tekemisestä vuotta kohti. Vuositarkastelun myötä voidaan ylityön määrää laskettaessa huomioida aktiivivapaat ja muut työstä poissaolot. Kulunut kevät osoitti todeksi sen, mikä kentältä kuului ja syksyllä: ylityökatot olivat täyttymässä suurella osalla päivystävästä lääkärikunnasta.

Saavutettu yhteisymmärrys on edellytys sille, että erikoissairaanhoidon päivystys voi jatkua toimintojen häiriintymättä sopimuskauden loppuun. Ylityökattoasia on nyt loppusopimuskaudelle hallinnassa. Seuraavassa sopimuksessa on kuitenkin otettava huomioon myös työaikalain määräykset vuorokausilevosta ja viikkolevosta. Työaikalaki sinänsä antaa mahdollisuuden sopia järjestelyistä valtakunnallisella sopimuksella varsin vapaasti. Eipä vientiteollisuudessakaan ole työaikalaki ollut suurimpana jarruna korkeasuhdanteen aikana, jos vain ostajia ja työlle kysyntää on riittänyt.

Lue myös

Valtuuskunta tulee täsmentämään lääkärikunnan neuvottelutavoitteet työaikalain osalta kokouksessaan 16.-17.5.. Lääkärintyö tulee edelleen olemaan säännöllistä päivätyötä ja päivystyksestä sovitaan erikseen. Avainalojen ja pienempien yksiköiden toiminnan turvaamiseksi on uuden sopimuksen oltava työaikamääräysten osalta riittävän väljä. Sopimus olisi kuitenkin saatava valtakunnalliseksi ja paikallinen liikkumavara pyritään määrittämään täsmällisesti. Varallaolokorvaukset, työajan sijoittelu ja ylityökorvausten laukeamiskynnyksen määrittely ovat keskeisiä asioita uudessa sopimuksessa. Koko päivystyskysymyksen ratkaisemisessa on lisäksi muistettava erikoissairaanhoidon palvelujen turvaaminen myös muualla kuin yliopistosairaaloissa sekä erikoislääkärikoulutus. Lääkäriliiton koulutusvaliokunta ja Nuorten Lääkärien Yhdistys ovat kiinnittäneet aiheellisesti huomiota siihen, että vuosityöajan supistuminen ei tarkoita erikoistumisajan pitkittämistä samassa suhteessa. Meillä on jälleen yksi uusi hyvä, perusteltu syy kehittää apulaislääkäriajan laatua.

Puulaveden rannalla valmistellaan vapun viettoa puolimetrisen jään äärellä ja sanonnasta "kun jäät lähtevät" on siirrytty sanontaan "jos jäät lähtevät". Tämän huhtikuisen edistysaskeleen myötä on ehkä kuitenkin mahdollista vaihtaa optimistisempaan mielialaan.

Kaiken kaikkiaan raskaan syksyn ja erittäin rankan paikallisen neuvottelukierroksen jälkeen on kevään myötä saatu neuvottelut Kunnallisen työmarkkinalaitoksen kanssa liikkeelle. Työ on kuitenkin vasta alussa eikä kesälaiskotteluun taida olla varaa, jos aiomme aikataulussa pysyä. Neuvottelijoillemme ja hallituksen jäsenille ei taida sopia minkäänlainen tarkastelujakso, jos ylityötunteja lasketaan.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030