Valtuuskunta hyväksyi Lääkäriliiton virkaehtosopimustavoitteet 1.2.1998 alkavaa sopimuskautta varten
YLEISTAVOITTEET
Palkkaus
Kaikkia sopimusaloja koskevana perustavoitteena on, että lääkärien suhteellinen palkkakehitys saadaan käännettyä nousuun. Samalla tulee toteuttaa painopisteen siirtäminen kokonaisansioissa selvästi perustyöajan palkkaukseen. Tämä koskee sairaaloissa, terveyskeskuksissa ja valtion sektorilla toimivia lääkäreitä.
Palkkausjärjestelmiä tulee kehittää siten, että lääkäri voi nykyistä enemmän itse vaikuttaa palkkaukseensa pätevöitymällä hallinnollisesti ja kehittämällä lääketieteellistä osaamistaan. Suoritepalkkausjärjestelmä tulee ulottaa koskemaan myös sairaalalääkäreitä.
Palkkausjärjestelmiä kehitettäessä tulee huolehtia johtavien lääkärien ja hallinnollisessa esimiesasemassa olevien ylilääkärien palkkauksen kilpailukyvystä.
Palkankorotustasoa koskevat tavoitteet koskevat kaikkia lääkäriryhmiä perusterveydenhuollossa ja sairaaloissa. Lääketieteen opiskelijoiden ja erikoistumassa olevien lääkärien osalta palkankorotukset tulee kuitenkin ensisijaisesti kohdentaa peruspalkkaan ja korotusten tulee olla työnantajia ehdottomasti sitovia.
Työaikajärjestelmät
Työaikajärjestelmästä tulee sopia keskitetysti ja työnantajia sitovasti. Järjestelmä tulee sopia siten, että työnantajat eivät yksipuolisilla päätöksillä voi toteuttaa toimenpiteitä, jotka vaikuttavat lääkärien palkkausta alentavasti.
Lääkärien työaikajärjestelmä tulee yhteisesti todeta työaikalain 9 pykälä:n mukaiseksi työehtosopimuksella sovituksi järjestelmäksi. Työaikajärjestelmää koskevat muutokset ja lisäykset tulee sisällyttää lääkärisopimukseen. Työajaksi luettavan ajan tulee määräytyä työaikalain 4 pykälä:n mukaan. Ylityökorvauksen kynnykseksi tulee sopia 37 tuntia viikossa. Palkkausta koskeva ylityökynnys tulee erottaa siitä, miten työaikalain sallimat ylityön enimmäismäärät lasketaan. Ylityön enimmäismääriä koskevaksi tarkastelujaksoksi tulee jatkossakin sopia yksi vuosi.
Uudella sopimuksella tulee turvata nykyisen kaltainen aktiivivapaajärjestelmä, jolla mahdollistetaan pitemmät yhdenjaksoiset vapaat. Viikkolevot tulee turvata riittävinä kokonaisuuksina kahden viikon tasoitusjaksossa.
Virkaehtosopimuksiin tulee sisällyttää määräys, jolla aikaisemmin säteilylakiin perustunut sädelomajärjestelmä säilytetään sen nykyisessä laajuudessa.
Työaika- ja palkkausjärjestelmiä uusittaessa tulee huolehtia siitä, että turvataan lääkärien oikeus riittävään ja monipuoliseen koulutukseen. Erikoislääkärikoulutuksen laatu ei saa kärsiä työaikajärjestelyjen seurauksena.
ERIKOISSAIRAANHOITO
Erikoissairaanhoidossa työskentelevien lääkärien palkkaus on selvimmin jälkeenjäänyt lohko lääkärien palkkakehityksessä. Sen selkeä korjaus on liiton keskeisin tavoite tällä neuvottelukierroksella.
Palkkauksen painopisteen siirto perustyöajan palkkaukseen toteutetaan nostamalla kaikkien sairaalalääkäriryhmien peruspalkkaa. Peruspalkan nousun tulee olla tuntuva. Peruspalkan nosto toteutetaan osittain ottamalla käyttöön uusia palkkauselementtejä. Nykyiset peruspalkan osana olevat harkinnanvaraiset palkanosat tulee muuttaa ehdottomiksi (nimikkeistön laajentaminen, tehtävälisä ja pätevyyslisä). Lisäksi otetaan käyttöön ehdottomina elementteinä täydennyskoulutuslisä, tutkimustyölisä ja tulosvastuulisä. Päivystäville lääkäreille tulee maksaa erityinen päivystysvelvollisuuslisä. Niille lääkäreille, joiden työhön kuuluu erikoistuvien lääkärien ohjausta tai koulutusta ja/tai heille kuuluu ns. takapäivystys etupäivystäjän ollessa erikoistumassa oleva lääkäri, maksetaan opetusvelvollisuuslisää (tutor-lisä).
Perustyöajan palkkausta korottavana lisänä toteutetaan kaikille sairaalalääkäriryhmille erikseen sovittavalla tavalla suoritepalkkausjärjestelmä. Järjestelmän tulee kohdella tasa-arvoisesti eri erikoisaloja, ja sitä tulee käyttää sekä vuodeosastotyössä että poliklinikoilla. Järjestelmä luodaan palkkausrakennetyöryhmässä esitettyjä periaatteita kehittäen. Suoritteina voidaan käyttää poliklinikkakäyntejä, hoitojaksoja/hoitopäiviä ja erillisiä potilaille suoritettuja toimenpiteitä. Järjestelmä luodaan koskemaan ensisijaisesti erikoislääkäreitä. Erikoistumassa olevien lääkärien osalta suoritepalkkauksen suhteellinen osuus kokonaisansioista voi olla pienempi.
Lääkärinlausuntojen palkkioita korotetaan tuntuvasti. Korotus kohdennetaan erityisesti eläke- ja kuntoutuslausuntoihin sekä vakuutusyhtiöille annettaviin lausuntoihin. Tarvittavat muutokset tehdään asiakasmaksuasetukseen. Lausuntopalkkiot maksetaan myös kandidaateille ja terveydenhuollon lisäpätevöitymistä suorittaville lääkäreille.
EML-järjestelmää kehitetään sopimuslääkärijärjestelmäksi asiaa selvittäneen työryhmän työskentelyn pohjalta siten, että järjestelmän käyttö mahdollistetaan myös poliklinikoilla ja että se koskee tosiasiallisesti kaikkia erikoisaloja ja perustuu potilaan suorittamaan lääkärinvalintaan.
Siinä tapauksessa, että suoritepalkkausjärjestelmästä ei saavuteta liittoa tyydyttävää neuvottelutulosta vastaavat korotukset kohdennetaan edellä esitettyihin muihin ehdottomiin palkanosiin.
Työaika ja päivystys
Sairaalalääkärien työaika järjestetään siten, että säännöllinen perustyöaika on 37 tuntia viikossa. Perustyöaika sijoitetaan pääosin kello 8.00 - 16.00 välille. Päivystys sidotaan nykyisiin päivystysaikoihin siten, että päivystysaika on kello 15.00 - 8.00 sekä lauantaisin ja sunnuntaisin 8.00 - 8.00.
Tavoitteena on, että lääkärien kokonaistyösidonnaisuus saadaan alenemaan keskimäärin 43 tuntiin viikossa ja joka tapauksessa työaikalain määrittelemiin rajoihin. Tavoitteena on myös pitkien työrupeaminen rajoittaminen. Erityisesti aktiivipäivystyspisteisiin pyritään luomaan sellaiset päivystysjärjestelyt ja päivystysvapaan käyttömenettelyt, joilla voidaan toteuttaa työaikalain ehdottomat määräykset. Käytännössä tämä merkitsee sitä, että aktiivipäivystyksestä vastaavassa yksikössä tarvitaan vähintään 7 lääkäriä päivystysvakanssia kohden. Hoidon jatkuvuuden turvaamiseksi ja päivystyksen tiheän toistuvuuden ehkäisemiseksi työpaikkapäivystyksessä voidaan kuitenkin hyväksyä enintään 26 tuntia pitkät työrupeamat.
Sopimukseen perustuen mahdollistetaan paikallisesti sovittavat vuosityöaikajärjestelmät, joissa kuitenkin ylityökorvausten ja päivystyskorvausten maksamiseksi käytetään nykyisiä lyhyempiä tarkastelujaksoja. Palkkausta koskeva ylityökorvauksen kynnys tulee erottaa siitä, miten työaikalain sallimat ylityön enimmäismäärät lasketaan. Ylityökorvauksen kynnys sovitaan 37 tuntiin viikossa. Päivystyksen aktiivityökorvaukset maksetaan korotettuina ilman 3 tunnin yksinkertaista korvausta.
Juhlapyhiin ja aattoihin tulee luoda uusi korvausjärjestelmä, jolla parannetaan nykyisiä epämukavan työajan määräyksiä.
Varallaolokorvaukset tulee korottaa vastaamaan keskimäärin työaikalain korvaustasoa. Korvaus tulee sitoa lääkärin tavoitettavuusaikaan. Matka-aika tulee korvata kuten päivystyksen aktiivityöaika.
Ylityön enimmäismääriä koskevaksi tarkastelujaksoksi sovitaan yksi vuosi. Ylityömäärää vähentää kaikki vuoden aikana käytetty päivystysvapaa työajan jaksotuksesta riippumatta. Sama koskee myös muuta aikaa, jota ei työaikalain mukaan lueta työajaksi.
Uuden sopimuksen tulee turvata nykyisenkaltainen aktiivivapaajärjestelmä, jolla mahdollistetaan pidemmät yhdenjaksoiset vapaat. Viikkolevot tulee turvata riittävinä kokonaisuuksina kahden viikon tasoitusjaksoissa.
PERUSTERVEYDENHUOLTO
Yleistavoitteet toteutetaan siirtymällä kaikissa terveyskeskuksissa väestövastuuvirkaehtosopimuksen käyttöön ja sen mukaiseen toimintajärjestelmään.Väestövastuuvirkaehtosopimukseen tulee saada neuvotteluvelvoite ylikuormittumisen estämiseksi esimerkiksi siten, että listakoko voi olla enintään 1 700 asukasta. Tämän voi ylittää ainoastaan sopimalla siitä paikallisesti. Tällöin tulee sopia myös listakoon muutoksen vaikutuksesta väestöosan ja käyntipalkkion suuruuteen. Väestölistan ikärakenne ja muu kuormittavuus tulee ottaa huomioon väestölistan kokoa vahvistettaessa.
Sopimukseen tehdään tarkistukset, joiden mukaan oman perusvastuuväestön potilaasta aletaan maksaa käyntikorvaus päivystysaikana kuten muistakin potilaista. Samoin aletaan maksaa korvaus aina toisen lääkärin perusvastuuväestön potilaista riippumatta poissaolon syistä.
Väestövastuullisesti toimivissa terveyskeskuksissa sovitaan päivystyksen alkaminen kiinteästi arkisin klo 16.00 ja viikonloppuisin lääkärit tekevät vain päivystystyötä. Päivystyskorvaukset terveyskeskuksissa määräytyvät kuten nykyisin, mutta päivystyksen peruskorvaus vapaa-aikana tulee jatkossa kaikesta työpaikkapäivystyksestä tunti tunnilta.
Niille lääkäreille, joiden työhön kuuluu erikoistuvien lääkärien ohjausta tai koulutusta ja/tai heille kuuluu ns. takapäivystys etupäivystäjän ollessa erikoistumassa oleva lääkäri, maksetaan opetusvelvollisuuslisää (tutor-lisä). Tutkimustyötä tekeville tulee maksaa tutkimustyölisää.
Toimenpideluetteloa kehitetään siten, että paljon aikaa vievistä lausunnoista ja todistuksista maksetaan erillinen korvaus osana toimenpidepalkkiojärjestelmää.
Juhlapyhiin ja aattoihin tulee luoda uusi korvausjärjestelmä, jolla parannetaan nykyisiä epämukavan työajan määräyksiä.
Varallaolokorvaukset tulee korottaa vastaamaan työaikalain korvaustasoa.
VALTION LÄÄKÄRIT
Valtion lääkärien tehokas edunvalvonta edellyttää, että virkojen rakennemuutokset ja virkaehtosopimusten korotusraamit sovitaan edelleen keskitetysti joko Akava-JS:n, Lääkärikartellin tai Lääkäriliiton toimesta.
Valtionhallinnossa on toteutettu erilaisia työn vaativuusluokitteluja ja sen kautta ollaan yleisesti siirtymässä ns. henkilökohtaiseen palkkaukseen. Lääkäriliiton tulee osallistua työn vaativuusluokittelua koskevaan kehittämistyöhön. Lääkärin koulutus ja työn laatu tulee ottaa huomioon vaativuusluokituksessa. Uusia järjestelmiä voidaan ottaa käyttöön vain Lääkäriliiton hyväksymällä tavalla. Rakennemuutosten seurauksena lääkärien palkkasumma ei saa laskea.
Korkeakouluissa erityisesti nuorten tutkijoiden ja opettajien sekä apurahan turvin työskentelevien lääkärien palkkauksellista asemaa on parannettava. Tämän vuoksi tulee korkeakoulussa toimivien lääkärien palkkakehitys irrottaa muiden opettaja- ja tutkijaryhmien palkkakehityksestä. Nykyiset virkanimikkeet muutetaan vain lääkäreitä koskeviksi virkanimikkeiksi. Uusia malleja kehitetään projektitutkijoiden ja muiden epätyypillisissä työsuhteissa toimivien korkeakoululääkärien palkkauksen kohentamiseksi.
Lääkärien ansiotaso tulee turvata sovellettaessa työaikalakia valtion lääkäreihin.
