Lääkärikunnan ääni tulee Lääkäriliitosta

Terveydenhuollossa eletään suuren murroksen aikaa. Vahva edunvalvonta on entistäkin tärkeämpää.

Lääkäriliiton, kuten muidenkin ammattijärjestöjen, edunvalvonnassa on erilaisia toimintalohkoja, joiden painotukset vaihtelevat aikajanalla.

Lääkäriliiton Politiikka-toimialan johtaja Heikki Pärnänen puhuu lyhyen, keskipitkän ja pitkän tähtäimen edunvalvonnasta.

– Tyypillistä lyhyen tähtäimen edunvalvontaa ovat ansioedunvalvonnan kysymykset, kuten Lääkärisopimukseen liittyvät neuvottelut Kuntatyönantajien kanssa. Niissäkään ei puhuta vain yhden neuvottelukierroksen palkankorotusprosenteista, vaan niihin voi liittyä erityisiä haasteita, esimerkiksi tällä erää palkkausjärjestelmän uudistaminen ja työaikalainsäädännön muutokset.

– Keskipitkän aikavälin edunvalvontaa ovat tyypillisesti esimerkiksi vaikuttaminen siihen, että lääkärimäärä on tarpeenmukainen kaiken kaikkiaan ja eri erikoisaloilla, siis että lääkärien koulutusmäärät ovat oikeat.

– Perinteistä pitkän tähtäimen toimintaa on terveyspoliittinen edunvalvonta. Lääkäriliiton terveydenhuoltopoliittiset peruslinjaukset tehtiin jo 1990-luvulla, ja nyt sote-uudistuksen myötä niitä ollaan viimein toteuttamassa. Hyvin ja kustannustehokkaasti toimiva palvelujärjestelmä on paitsi potilaiden ja veromaksajien, myös lääkärin etu. Sellaisessa on hyvä tehdä työtä.

– Sitten on vielä ultrapitkän aikavälin edunvalvontaa. Tästä on hyvänä esimerkkinä liiton toiminta lääkärikunnan autonomian ja lääkärin etiikan puolesta. Ei ole itsestään selvää, että autonomia säilyy, koska siihen kohdistuu monenlaisia uhkia. Vaikka liiton autonomiahanke on päättynyt, työ autonomian puolesta jatkuu, Pärnänen kertoo.

Kaikki liittyy kaikkeen

Lääkäriliittoon kuuluu yli 90 % suomalaisista lääkäreistä. Pärnänen toteaa, että tämä on liiton suuri vahvuus.

– Me todella edustamme suomalaisia lääkäreitä. Vaikka lääkäreillä on erilaisia töitä ja erilaisia poliittisia näkemyksiä, meillä on vahva yhteinen ammatillinen perusta. Lääkärikunnan ääni tulee Lääkäriliitosta. Meitä pitää kuulla ja kuunnella.

Pärnänen muistelee Nokian hallituksen puheenjohtajan Risto Siilasmaan sanoneen, että muutos ei enää koskaan tule olemaan yhtä hidasta kuin nyt.

– Siis ei enää koskaan yhtä hidasta! Lääketiede ja teknologia kehittyvät nopeasti, ja vauhti vain kiihtyy. Samaan aikaan palvelujärjestelmän rakenteet muuttuvat. Suuri murros herättää kysymyksiä, jopa huolta ja hätää, Pärnänen sanoo.

– Murrokseen liittyy pirstoutumisen riski. Toimintamallit muuttuvat. Esimerkiksi enemmistö lääkäreistä on työskennellyt julkisissa viroissa, mutta jatkossa tulee entistä enemmän työsuhteisia lääkäreitä yksityiselle sektorille ja sen myötä keskinäistä kilpailua. Vaarana on, että lääkärikunta ei enää tunne olevansa samassa veneessä.

– Kaikki liittyy edunvalvonnassa kaikkeen. Esimerkiksi palvelujärjestelmän muutos tuo haasteita paitsi ansioedunvalvontaan, myös koulutus- ja terveyspolitiikkaan, Pärnänen toteaa.

Silta yli murroksen

Murroksessa on tarve kirkastaa niitä perusperiaatteita, joiden on hyvässä terveydenhuollossa toteuduttava siitä riippumatta, mitä ympärillä tapahtuu. Tämän takia Lääkäriliitto on käynnistänyt Terveydenhuollon korjaussarja -hankkeen.

– Haluamme uusia ideoita, joiden avulla päästään eteenpäin, ja keräämme näkemyksiä jäseniltä. Hankkeen avulla rakennamme sillan yli murroksen, Pärnänen sanoo.