Lääkäriliiton hallitus 23.3.95: Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä korjattava
Heinäkuussa 1994 voimaan tullut laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä tulee lääkäreitä koskevien säännösten osalta pikaisesti korjata, totesi Lääkäriliiton hallitus kokouksessaan 23.3.95. Uuden lain mukaan lääketieteen lisensiaatit laillistetaan, mutta he saavat oikeuden toimia vain toisen lääkärin johdon ja valvonnan alaisina, kunnes ovat suorittaneet kaksivuotisen perusterveydenhuollon lisäkoulutuksen. Tämä EU-direktiiviin perustuva koulutus, jota muualla Euroopassa edellytetään vain yleislääkärin uralle ryhtyviltä, on lähivuosina pitenemässä kolmivuotiseksi, mikä tekee järjestelmän entistä hankalammaksi suomalaisille lääkäreille.
Lääkäriliitto vaatii, että lääketieteen lisensiaattien on saatava tutkinnon perusteella täysi laillistus. Perusterveydenhuollon lisäkoulutuksen kytkentä itsenäiseen ammatinharjoittamisoikeuteen tulee poistaa.
Lisäkoulutusta ei tule liiton mielestä vaatia kaikilta lääkäreiltä, mutta työtilaisuuksia tulee perustaa riittävästi, jotta kaikilla on mahdollisuus sen suorittamiseen. Myöskään virkaehtosopimuksen säännöksillä ei saa aikaansaada pakkoa lisäkoulutuksen suorittamiseen. Vakinaiseen terveyskeskuslääkärin virkaan valittavilta koulutus voitaisiin liiton mielestä kuitenkin edellyttää.
Viime kesänä voimaan tulleessa terveydenhuollon ammattihenkilölaissa on todettu eräitä muitakin lääkäreitä koskevia ongelmia kuten se, että siitä puuttuvat säännökset erikoislääkärin oikeuksien saavuttamisesta. Lääkäriliitto katsoo, että terveydenhuollon ammattihenkilöitä koskeva laki on korjattava tai laadittava sen rinnalle uusi laki lääkärintoimen harjoittamisesta. Samalla lakiin tulisi liittää maininnat lääkärien velvoitteista jatkuvaan koulutukseen ja terveydenhuollon laadun kehittämiseen.
Koulutusrahaston toiminta
Hallitus sai selvityksen Lääkäriliiton, Duodecimin ja Finska Läkaresällskapetin toukokuussa 1994 perustaman Lääkärijärjestöjen koulutusrahaston toiminnasta. Rahaston toiminta pyrittiin ensimmäisenä toimintavuonna keskittämään työttömien lääkärien ammattillisen koulutuksen tukemiseen sekä osallistumiseen erikoislääkärikoulutusta koskevaan eurooppalaiseen yhteistyöhön.
Vuonna 1994 apurahaa haki rahastosta vain seitsemän työtöntä lääkäriä. Kuudelle heistä myönnettiin koulutustukea 400-1 000 mk lääkäriä kohden, yhteensä 4 050 mk.
Eurooppalaiseen yhteistyöhön erikoislääkärikoulutuksen alalla ei tukea myönnetä yksittäisille lääkäreille, vaan sitä voivat hakea erikoislääkäriyhdistykset, lääkäriseurat ja Lääkäriliiton valtakunnalliset alaosastot. Tukea voidaan myöntää vain yhdelle kokousedustajalle erikoisalaa kohden vuodessa. Rahastosta myönnettiin tukea kaikkiaan 14 yhdistykselle yhteensä 54 053 mk.
Muita päätöksiä
- Nimettiin Antti Hyvärinen, Heikki Pälve, Heikki Pärnänen, Mikko Kangas ja Matti Koivistoinen liiton edustajiksi lääkärien työaikajärjestelyjä selvittävään työryhmään, jossa ovat edustettuina myös Kunnallinen työmarkkinalaitos, Suomen Kuntaliitto sekä sosiaali- ja terveysministeriö. Työryhmän tavoitteena on kehittää lääkärien perustyöajan ja päivystysajan käyttöä, jotta perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon toiminnot ja henkilöstö saadaan optimaaliseen käyttöön.
- Hyväksyttiin hallituksen toimintakertomus ja liiton tilinpäätös vuodelta 1994 esitettäviksi valtuuskunnan kevätkokoukselle 28.-29.4.95.
- Suomen Kirurgit -alaosastolle päätettiin myöntää 20 000 markan toiminta-avustus.
- Suomen Medisiinariliiton ulkoasiainvaliokunnalle Fimsicille päätettiin myöntää 16 000 markan avustus kahteen kansainväliseen kokoukseen osallistumista varten.
- Liiton täydennyskoulutusrahastosta virolaisille ja inkeriläisille lääkäreille myönnettäviä apurahoja koskevia ohjeita täydennettiin siten, että koulutustuki koskee myös Karjalan tasavallassa asuvia suomensukuisia lääkäreitä. Apurahoja voidaan myöntää Lääkäriliiton alaosastoille ja paikallisosastoille, jotka kutsuvat näitä lääkäreitä koulutustilaisuuksiinsa.
- Merkittiin tiedoksi selostus arvonlisäveroa koskevien säännösten tulkinnasta yksityisessä terveydenhuollossa. Asiaa selvittävään valtiovarainministeriön työryhmään nimettiin liiton edustajaksi Pentti Alhola.
- Merkittiin tiedoksi Lääkäriliiton jäsenkehitystä koskevat tuoreet tilastot. Jäsenmäärä kasvoi viime vuonna 508:lla ja oli vuoden 1995 alussa 16 485.
- Merkittiin tiedoksi, että AKAVAn hallitus oli myöntänyt AKAVAn ansiomerkin hopeisin lehvin seuraaville lääkäriluottamusmiehille: Bino Haeggströmille, Inger Karumolle, Matti Nikkariselle, Martti Rainingolle ja Vesa Vilkalle sekä AKAVAn ansiomerkin Matti Pääkköselle.
- Merkittiin tiedoksi, että A-lomat ry oli myöntänyt 45 lääkärille lomatukea yhteensä 65 100 mk vuonna 1994.
