Lääkäriliiton valtuuskunnan kokous 10.-11.12. Björn Eklund puheenjohtajaksi
Lääkäriliiton uudeksi puheenjohtajaksi vuodeksi 1994 valittiin HYKS:n elinsiirtoyksikössä toimiva erikoislääkäri Björn Eklund. Toisena varapuheenjohtajana jatkaa terveyskeskuksen johtava lääkäri Juha Metso Lappeenrannasta ja toiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin terveyskeskuslääkäri Kati Myllymäki Mikkelistä. Viisi vuotta liittoa johtanut dos. Kale Juva sai pitkästä puheenjohtajakaudestaan lämpimät kiitokset valtuuskunnalta.
Hallituksen erovuoroisista jäsenistä valittiin uudeksi kaksivuotiskaudeksi Kari Pylkkänen ja Pekka Saarinen. Uudeksi jäseneksi hallitukseen valittiin Hannele Heine. Puheenjohtajien ja hallituksen jäsenten valinnat olivat yksimielisiä. Vanhoina jäseninä hallituksessa jatkavat Risto Ihalainen, Martti Lalla, Ilkka Tierala ja Pirkko Ämmälä.
Työttömyys suurin ongelma
Valtuuskunnan kokoukseen mennessä oli vuoden 1993 aikana maksettu työttömyyskorvauksia 1 223 lääkärille yhteensä lähes 17 miljoonaa markkaa. Työttömien lääkärien määrä on kasvanut ja kasvaa edelleen samassa tahdissa kuin uusia lääkäreitä valmistuu. Valtuuskunta hyväksyi kevätkokouksessaan lääkärityöttömyyden hoidon periaateohjelman ja sai nyt selvityksen liiton toimista työttömien lääkärien hyväksi.
Lääkäriliitto on viime aikoina vedonnut toistuvasti ylilääkäreihin, jotta vastavalmistuneille saataisiin työtilaisuuksia. Jäsenkuntaa on kannustettu vapaaehtoisin toimin jakamaan töitään työttömille kollegoille. Terveysviranomaisilta ja poliittisilta päättäjiltä on vaadittu resursseja terveydenhuoltoon ja työtilaisuuksia vastavalmistuneille lääkäreille.
Valtuuskunnassa esitettiin työaikalain saamista lääkäreille sekä palkkausjärjestelmien kehittämistä siten, että ne kannustaisivat töiden uusjakoon. Tällaisina keinoina ehdotettiin mm. osa-aikatyön suosimista, viikottaisen työaikakaton asettamista ja päivystyksen uudelleenjärjestelyä.
Kaisu Antila katsoi, että lääkärien kohtuuttoman raskaaseen päivystämiseen ja lääkärityöttömyyteen olisi löydettävissä yhteinen ratkaisu jakamalla työt siten, että päivystys lasketaan varsinaiseen työaikaan kuuluvaksi. Tällaisella mallilla on Tanskan lääkärityöttömyys poistettu. Pekka Saarelainen esitti, että yli 40-vuotiailla pitäisi olla oikeus kieltäytyä päivystämästä, joka taas nuorille lääkäreille on parasta koulutusta.
Jaakko Karvonen arvioi, että 5-10 % lääkäreistä olisi perhesyistä tai tutkimustyön takia valmis siirtymään puolipäivätyöhön. Hänen kokemuksensa mukaan myös työnantajat suhtautuvat nykyisin virkojen jakamiseen myönteisesti huomattuaan, että kaksi puolipäivätoimista lääkäriä jaksaa tehdä enemmän töitä kuin yksi kokoaikainen.
Ari Palomäki muistutti, että töiden uusjako on tärkeää paitsi lääkärien kesken myös suhteessa muuhun terveydenhuoltohenkilöstöön. Lääkärien tulee ottaa takaisin johtava asemansa terveydenhuollossa. Tuija Tenhunen esitti, että liiton tulisi kouluttaa eläkeikään tulevia lääkäreitä luopumaan töistään nuorempien hyväksi.
Hannele Heine piti kiireellisimpänä tavoitteena työtilaisuuksien tarjoamista vastavalmistuneille lääkäreille, jotka uhkaavat jäädä ansiosidonnaisen työttömyysturvan ulkopuolelle. Nopeaa apua tarvitsee myös kasvava pitkäaikaistyöttömien lääkärien joukko, joiden toimeentulo muuten putoaa peruspäivärahan varaan.
Töiden uusjako ammattikunnan sisällä ei riitä ratkaisuksi jatkuvasti kasvavaan lääkärityöttömyyteen. Puheenjohtaja Kale Juva totesi, että koulutusmääriä on edelleen supistettava työllisyysnäkymien ja vähenevien opetusresurssien takia. Liiton lähivuosien tavoitteeksi on asetettu sisäänottomäärien supistaminen 320 uuteen opiskelijaan vuodessa, mutta sitäkin saatetaan joutua vielä tarkistamaan alaspäin.
Valtuuskunnassa keskusteltiin vilkkaasti siitä, miten turvata työttömien lääkärien ammattitaidon säilyminen. Työtön voi johtavan lääkärin luvalla seurata sairaalan tai terveyskeskuksen toimintaa, mutta hänellä ei ole oikeutta osallistua työhön ilman palkkaa ja työsuhdetta. Valtuuskunnassa suhtauduttiin epäillen siihen, edistääkö pelkkä työnteon seuraaminen ammattitaidon säilymistä. Volontäärijärjestelmästäkin keskusteltiin, mutta yksimielisiä oltiin siitä, ettei palkattomaan palveluun ole paluuta.
Valtuuskunta päätti perustaa lääkärijärjestöjen koulutusrahaston yhdessä Duodecimin ja Finska Läkaresällskapetin kanssa. Rahastosta on tarkoitus tukea työttömien lääkärien koulutusta sekä toisaalta lääkärijärjestöjen osallistumista eurooppalaiseen lääkärikoulutuksen harmonisointiin.
Tiukka linja paikallisneuvotteluihin
Juuri päättynyttä neuvottelukierrosta käsiteltäessä muutamat valtuuskunnan jäsenet katsoivat, että liitolla olisi pitänyt olla neuvotteluissa selkeämmät tavoitteet. Ari Palomäki arvosteli sitä, Kunnallinen työmarkkinalaitos on jo kolmessa sopimuksessa myynyt liitolle uuden päivystyskorvausjärjestelmän, mutta vieläkään sitä ei ole saatu työnantajia sitovaksi.
Timo Niinimäki huomautti, että kun liitto tähän saakka on pyrkinyt ennenkaikkea työn tehokkuutta edistäviin palkkausjärjestelmiin, on jatkossa kiinnitettävä huomiota työn laatuun palkkaustekijänä. Lääkärien työllisyysnäkökohdat on jatkossa otettava entistä painokkaammin huomioon myös sopimusneuvotteluissa.
Sitä, että kunnallistalouden säästöistä joudutaan tälläkin sopimuskaudella neuvottelemaan paikallisesti pidettiin huonona ratkaisuna. Valtuuskunta antoi täyden tukensa hallituksen linjalle, että lomarahojen leikkaamiseen ja muihin vastikkeettomiin palkan alennuksiin ei saa paikallistasolla suostua. Säästöt tulee toteuttaa ensisijaisesti toimintoja rationalisoimalla. Risto Ihalainen korosti tulosvastuussa olevien lääkärien keskeistä roolia säästökeinoista päätettäessä.
Keskustelussa muistutettiin, ettei säästösopimusten aikaansaamisessa nyt pitäisi hätäillä, vaikka kunnan tai kuntayhtymän budjetti olisikin alijäämäinen. Valtio on luvannut palauttaa 1,3 miljardia markkaa suunnitelluista valtionosuusleikkauksista kunnille, mikä helpottaa niiden palkanalennuspaineita tuntuvasti. Jos muut henkilöstöryhmät suostuvat vastikkeettomiin palkkaetujen heikennyksiin, on lääkärien jäätävä tällaisten paikallisten sopimusten ulkopuolelle.
Valtionsektoria edustava Panu Hakola totesi vastustaneensa melkein 30-vuotisen valtuuskuntakautensa aikana lähes kaikkia liiton tekemiä virka- ja työehtosopimuksia. Nyt tehdyn sopimusratkaisun hän kuitenkin tunnusti näissä oloissa kohtuulliseksi.
Ammatinharjoittamisen vapaus turvattava
Suorakorvausjärjestelmän tulo yksityissektorille ns. velaksiantomenettelyn muodossa huolestuttaa yksityislääkäreitä. Viime kesänä mietintönsä jättänyt sairaanhoitovakuutustoimikunta katsoi, että Kelan korvausmenettelyä kehitettäessä voitaisiin mahdollisesti siirtyä suorakorvaukseen. Myös lääkärinpalkkioista maksettavien korvausosuuksien jatkuvan pienenemisen sekä niille mietinnössä esitetyn vuosittaisen omavastuun pelätään uhkaavan yksityislääkäritoiminnan tulevaisuutta.
Valtuuskunnan puheenvuoroissa katsottiin, että suorakorvausjärjestelmän avulla valtiollinen vakuutuslaitos yrittää saada hallintaansa yksityislääkärit, kuten on käynyt Ruotsissakin. Liitolta vaadittiin järjestövoiman käyttöä velaksiantomenettelyn laajenemisen pysäyttämiseksi. Valtuuskunta korosti, että nykyisessä työllisyystilanteessa on entistä tärkeämpää turvata lääkäreille oikeus harjoittaa vapaasti ammattiaan.
Lääkäriliiton hallitus on 10.12. asettanut oman työryhmänsä seuraamaan sairausvakuutusjärjestelmän kehittämistä sekä valmistelemaan liiton sitä koskevia linjauksia. Valtuuskunta piti työryhmän perustamista hyvänä ja toivoi siltä nopeaa ja tehokasta toimintaa.
Jäsenmaksu nousee
Valtuuskunta hyväksyi liiton ensi vuoden toimintaa ja taloutta koskevat suunnitelmat. Perusjäsenmaksu nousee 1 970 mk:aan. Nousu johtuu työttömyyskassan sekä potilasvakuutuksen nopeasti nousseista kustannuksista. Samalla jäsenmaksuporrastusta muutettiin siten, että mm. työttömyys otetaan maksuissa huomioon.
Liiton sääntöjä muutettiin siten, ettei eläkkeelle siirtyville tai 65 vuotta täyttäville enää myönnetä jäsenmaksuvapautusta, vaan tuleville eläkeläisjäsenille määrätään alennettu jäsenmaksu. Niiden, jotka jo ovat saaneet jäsenaksuvapautuksen, ei kuitenkaan tarvitse tulevaisuudessakaan suorittaa jäsenmaksua, mutta vapaaehtoisella tukijäsenmaksulla he voivat kannattaa liiton toimintaa.
