Terveydenhuolto

Hyvinvointialueiden valmistelu vei jaksamisen äärirajoille

Osa valmistelijoista koki jääneensä työssään ja sen haasteissa yksin.

Tiiamari Pennanen
Adobe/AOP
Työn imua koki yhä harvempi valmistelijoista vuoden edetessä. Kuvituskuva.

Hyvinvointialueiden valmistelijoiden työhyvinvointi, työkyky ja työssä suoriutuminen heikkenivät vuoden 2022 aikana. Työn paljous, työpaineiden runsaus, pitkät työpäivät sekä heikkoudet työyhteisön toimivuudessa ja esihenkilötyössä nousevat esiin seurantatutkimuksessa.

Työterveyslaitos ja sosiaali- ja terveysministeriö seurasivat valmistelijoiden hyvinvointia kuukausittaisilla kyselyillä. Tulosten perusteella sote-uudistuksen toteutuksen avainhenkilöiden jaksaminen oli äärirajoilla. 

Valmistelijoiden työpaineet ja työmäärä olivat runsaita ja työn tekeminen kiihtyi loppuvuotta kohti. Työn imua koki yhä harvempi vuoden edetessä. Myös päätöksenteon oikeudenmukaisuutta ja työyhteisön toimivuutta kokeneiden määrä väheni. 

Huonosti palautuvien, uniongelmista kärsivien, psyykkisesti rasittuneiden ja huonon työkyvyn omaavien valmistelijoiden osuudet olivat suurimmat marraskuussa.

Johtopäätöksissä todetaan, että työhyvinvointia tukevia työprosesseja ja rakenteita ei ollut riittävästi siirtymävaiheessa ja työtä tehtiin niukoilla resursseilla.

– Työn tekemiselle ei onnistuttu luomaan ympäristöä, jossa hyvinvointi työssä on kaikkien oikeus. Osa valmistelijoista koki jääneensä työssään ja sen haasteissa yksin, sanoo tutkimusprofessori Jaana Laitinen tiedotteessa.

Hän korostaa, että vastaavissa erittäin vaativissa muutostilanteissa on tärkeää satsata työhyvinvointia ylläpitäviin rakenteisiin.

Lue myös

Panostusta toipumiseen

Tulevina kuukausina on tärkeää seurata ja tukea työntekijöiden toipumista hektisestä valmisteluvuodesta. Tämä edellyttää määrätietoista työhyvinvoinnin johtamista ja kehittämistä.

Esihenkilöt voivat edistää työntekijöiden jaksamista avoimella keskustelukulttuurilla, arvostuksen osoittamisella ja palautteella työssä suoriutumisesta. 

Valmistelijoiden on itse hyvä kiinnittää huomiota palautumiseen ja työkyvyn edistämiseen. Tauot ja kohtuulliset työpäivät ovat tärkeitä.

– Mikäli lepo ei auta väsymykseen, tilanteesta kannattaa keskustella esihenkilön ja työterveyshuollon kanssa. Erityisesti, jos valmistelija on kokenut keskivaikeaa tai vaikeaa psyykkistä rasittuneisuutta tai oma työkyky on heikko, tarvitaan sekä yksilöllisiä että työyhteisön ja esihenkilötyön tukitoimia valmisteluvuodesta elpymiseksi, sanoo Laitinen.

Kirjoittaja

Tiiamari Pennanen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030