Vaikeasti dementoituneen vanhuksen elämän loppuvaiheen hoito

Muistisairaista 15 %:lla sairaus etenee loppuvaiheen vaikeaan dementiaan.

Riitta Antikainen, Tarja Konttila, Jukka Virolainen, Timo Strandberg

Raskaudenkeskeytys toisella raskauskolmanneksella

Vaikka Suomessa raskaudenkeskeytykset tehdään yhä varhaisemmilla raskausviikoilla, on toisen raskauskolmanneksen keskeytysten määrä pysynyt samana, ja meillä niitä on tehty jonkin verran enemmän kuin muissa Pohjoismaissa.

Maarit Mentula, Oskari Heikinheimo

Ravinnon merkitys tyypin 1 diabeteksen kehittymisessä - enemmän kysymyksiä kuin vastauksia

Tutkimuksissa on löydetty viitteitä lehmänmaidon käytön aloittamisiän ja käyttömäärän yhteydestä diabetesriskiin, mutta näyttö on toistaiseksi riittämätöntä ja hajanaista.

Liisa Uusitalo, Sari Niinistö, Suvi M. Virtanen

Sukupuoli-identiteetin häiriö lapsilla ja nuorilla

Lapsuuden sukupuoli-identiteetin häiriö ei yleensä ennusta transsukupuolisuutta nuoruusiässä tai aikuisuudessa. Ennen puberteettia ei aloiteta fyysisiä hoitoja, eikä niiden tarvetta nuoruusiässä voi ennakoivasti arvioida lapsuudessa.

Riittakerttu Kaltiala-Heino, Nina Lindberg, Klaus Ranta, Veli-Matti Tainio, Marja Työläjärvi

Henoch-Schönleinin purppura - lasten yleisin vaskuliitti

Henoch-Schönleinin purppuraan sairastuu Suomessa vuosittain noin 200 alle 15-vuotiasta lasta.

Outi Jauhola, Matti Nuutinen

Sappitietukoksen ­ mini-invasiivinen hoito

Sappitietukoksen syynä on tavallisimmin sappitiekivi tai kasvain.

Juha Grönroos, Arto Saarela

Suositeltavat ruokavalinnat raskauden aikana

Äidin ravitsemus raskausaikana vaikuttaa mm. sikiön kasvuun, raskauden kestoon, lapsen aivojen kehitykseen ja oppimiseen sekä aikuisiän sairastuvuuteen.

Maijaliisa Erkkola, Suvi Virtanen

Liikunta raskauden aikana ja sen jälkeen

Kohtuullisen tehokas liikunta (päivittäin vähintään 30 minuuttia) edistää sekä raskaana olevan että synnyttäneen äidin terveyttä ja hyvinvointia turvallisesti.

Riitta Luoto

Bakteeriston merkitys terveydelle avautuu vähitellen

Bakteeriston terveysvaikutukset näyttävät olevan paljon laajemmat kuin on oletettu.

Pentti Huovinen

Tiukemmat rajat lapsipotilaiden virtsan takaisinvirtauksen leikkaushoidolle

Virtsan takaisinvirtausta on pidetty virtsatietulehduksen riskitekijänä, joka voi aiheuttaa lapselle virtsatietulehduksen lisäksi myös munuaisvaurioita.

Mika Venhola, Matti Uhari

Aikuisten toistuvat virtsatieinfektiot

Virtsatieinfektio uusii helposti, ja virtsaviljely on tutkittava kaikilta, joilla oireet toistuvat pian mikrobilääkehoidon jälkeen.

Maarit Wuorela

Autistisen käyttäytymisen monitekijäinen tausta

Autismikirjon häiriöiden diagnostiset piirteet ovat vaikeudet vastavuoroisessa sosiaalisessa ­vuorovaikutuksessa ja kommunikaatiossa sekä rajoittuneet, toistavat käyttäytymisen muodot ja kiinnostuksen kohteet.

Maija L. Castrén, Anneli Kylliäinen

Kehitysvammaisuuden ja autismin geenitutkimusten nykytilanne

Kehitysvammaisuudessa ja autismissa on tunnistettu tähän mennessä yli 450 geenin mutaatioita. Tautigeenejä arvioidaan löytyvän 1 500-2 000.

Irma Järvelä

Kasvot, katse ja autismi

Autistisesti käyttäytyvillä henkilöillä on usein vaikeuksia tulkita sosiaalisesti merkittävää tietoa toisten ihmisten kasvoista. Näiden vaikeuksien taustalla saattavat olla toisen henkilön silmiin katsomiseen liittyvät poikkeavuudet.

Anneli Kylliäinen, Jari K. Hietanen

Autististen lasten ja nuorten hoito ja kuntoutus

Tutkimusnäyttöä autismin kuntoutusmenetelmien vaikuttavuudesta on niukasti, mutta nyky­käsityksen mukaan kuntoutuksen aloittaminen on lapsen kehityksen kannalta hyödyllisempää kuin kuntouttamatta jättäminen. Kuntoutus myös kannattaa aloittaa varhain.

Terhi Koskentausta, Oili Sauna-Aho, Leila Varkila-Saukkola

Tulevaisuuden diabeteslääkkeet

Monet käytössä olevat diabeteslääkkeet vaikuttavat epäedullisesti painoon, altistavat ­hypoglykemialle ja saattavat jopa lisätä sydän- ja verisuonisairauksien riskiä sekä syöpävaaraa.

Johan Eriksson, Merja Laine

Vulvodynia

Vulvodynia on ulkosynnyttimien ongelmallinen kiputila.

Jorma Paavonen

Lepakkorabiesta esiintyy myös Suomessa

Suomen lepakoissa esiintyy rabiesta. Lepakkotutkija kuoli Suomessa vuonna 1985 eurooppalaisen lepakkolyssavirus 2 (European Bat Lyssavirus 2, EBLV-2) -tartunnan seurauksena. Vuonna 2009 eurooppalainen lepakkolyssavirus 2 eristettiin Turun Kakskerrasta löytyneestä lepakosta. Nämä viruskannat ovat keskenään lähes identtisiä.

Tiina Nokireki, Olli Vapalahti

Akuutti lihasheikkous

Äkillinen lihasheikkous vaatii nopeaa arviointia.

Johanna Palmio, Satu Sandell

Temporaali- eli jättisoluarteriitin diagnosointi- ja hoitosuositukset

Jättisoluarteriitti tulisi tunnistaa varhain, jotta hoito päästään aloittamaan nopeasti ja estämään potilaan näön menetys.

Kari Laiho, Tom Pettersson, Markku Kauppi