Keuhkosyövän radiologinen diagnostiikka ja leikattavuuden selvittely

Keuhkosyövän primaaridiagnostiikassa thoraxkuvan merkitys on edelleen suuri, mutta menetelmän rajoitukset on hyvä olla tiedossa.

Airi Jartti

Keuhkosyövän kirurginen hoito

Kirurgia joko yksinään tai yhdistettynä solunsalpaaja- ja sädehoitoon voi parantaa potilaan alhaisen levinneisyysasteen ei-pienisoluisesta keuhkosyövästä.

Vesa Anttila, Jussi Rimpiläinen, Vesa Toikkanen

Keuhkosyövän liitännäislääkehoito

Ei-pienisoluisen keuhkosyövän pitkäaikaisennuste on radikaalileikkauksenkin jälkeen varsin huono, koska mikrometastasointi jo taudin varhaisvaiheessa on todennäköistä.

Aija Knuuttila, Pekka Mali, Mauri Kouri, Riitta Mäkitaro, Paavo Pääkkö, Henrik Riska, Maija Liisa Romppainen, Jarmo Salo, Vesa Toikkanen, Maria Tengström, Antti Ojala

Ei-pienisoluisen keuhkosyövän sädehoito uudistuu

Kuratiivistavoitteinen sädehoito on indisoitu hyväkuntoiselle potilaalle, jolla on leikkaushoitoon soveltumaton ja anatomisesti suhteellisen rajoittunut I-III asteen ei-pienisoluinen keuhkosyöpä.

Antti Ojala, Tuija Wigren

Levinneen ei-pienisoluisen keuhkosyövän solunsalpaajahoito ja uudet täsmälääkkeet

Levinneen, ei-pienisoluisen keuhkosyövän hoidon valintaan vaikuttavat potilaan suorituskyky, muut sairaudet ja ikä.

Pekka Mali

Mukosiitti - syövän hoidon merkittävä pulma

Mukosiitilla tarkoitetaan syövän solunsalpaaja- ja sädehoitoon liittyvää limakalvovauriota.

Esa Jantunen, Vesa Kataja

Perhe ja nuorten mielenterveyden häiriöt

Geenit ja ympäristö vaikuttavat toisiinsa ja molemmat yhdessä ja erikseen muokkaavat nuoren mielenterveyttä.

Sari Fröjd, Mauri Marttunen, Riittakerttu Kaltiala-Heino

Mitä tehdä, kun näkö hämärtyy - tapauksen ratkaisu

76-vuotias mies hakeutui lääkäriin, koska oikean silmän näkö oli huonontunut puolen vuoden aikana. Näössä oli sumeutta, harmautta ja vääristymiä "tähtäyspisteessä" eli tarkan näön alueella. Tämä häiritsi yhteisnäköä etenkin lukiessa. Potilas oli alun perin mennyt silmälääkärille lähinäön heikennyttyä iän myötä. Harvakseltaan tapahtuneen seurannan aikana silmälääkäri oli todennut kuivia makulan ikärappeumamuutoksia molemmissa silmissä.

Eeva-Marja Sankila, Petri Tommila, Raili Kauppinen

Suonianomalioiden hoidossa tarvitaan moniammatillista työryhmää

Suonikasvaimet ja suoniepämuodostumat ovat erityisesti lapsuus- ja nuoruusiässä varsin yleisiä. Hemangiooma on lasten yleisin hyvänlaatuinen kasvain.

Anne Pitkäranta, Pia Saarinen, Teija Kalajoki-Helmiö, Kimmo Lappalainen, Matti Kartamaa, Risto Kontio, Pekka-Sakari Aho, Päivi Salminen

Dementoivasta sairaudesta kertominen potilaalle ja hänen omaiselleen

Suomalaisista keskivaikeaa dementiaa sairastavien potilaiden puolisoista, jotka toimivat omaishoitajina, noin puolet arvioi, että heille oli kerrottu riittävästi dementoivan sairauden oireista ja kestosta sairauden diagnoosia tehtäessä.

Marja-Liisa Laakkonen, Ulla Eloniemi-Sulkava, Kaisu Pitkälä

Sydämen kudosdopplerkuvaus

Sydämen kudosdopplerkuvaus (TDI) mahdollistaa seinämien liikenopeuksien mittaamisen, sydänlihassäikeiden lyhenemisen ja pitenemisen (deformaation) sekä niiden aikaansaaman sydänlihaksen liikkeen kvantitoinnin.

Antti Loimaala, Vesa Järvinen, Kaj Groundstroem

Lapsen virtsatieinfektion tutkimukset ja hoito

Virtsatietulehdus on yksi yleisimmistä lasten bakteeritulehduksista. Pelkkä bakteerikasvu virtsassa ole kuitenkaan välttämättä ole virtsatietulehdus.

Timo Jahnukainen, Matti Nuutinen

Autoimmuunipankreatiitti - tärkeä haimasyövän erotusdiagnostiikassa

Autoimmuunipankreatiitin ilmaantuvuudesta ei ole tarkkoja lukuja, mutta tauti liittyy usein muihin autoimmuunisairauksiin.

Sari Räty, Juhani Sand, Isto Nordback

Influenssaepidemian ehkäisy ja torjunta terveydenhuollon laitoksissa - kokemuksia keväältä 2006

Riskiryhmille annettava influenssarokote vähentää tehokkaasti sairastuvuutta ja kuolleisuutta, mutta laitospotilailla teho voi jäädä keskimääräistä huonommaksi.

Katariina Kainulainen, Reijo Pyhälä, Thedi Ziegler, Outi Lyytikäinen

Kiusalliset lihasten krampit ja nykinät

Lihaskrampit ja -nykinät ovat hyvin yleisiä terveellä väestöllä, erityisesti vanhuksilla.

Liisa Luostarinen, Johanna Palmio, Bjarne Udd

Raiskaustrauma II: Raiskauksen uhrin psyykkinen akuuttihoito ja hoitopolun rakentaminen

Suuri osa raiskauksen uhreista ei toivu itsestään vaan tarvitsee ammatillista hoitoa, jotta vakavat psyykkiset, somaattiset ja sosiaaliset pitkäaikaisseuraukset voidaan välttää.

Riitta Ylikomi, Raija-Leena Punamäki

Iäkkään potilaan sepelvaltimotaudin hoito

Iäkkäiden sepelvaltimotautipotilaiden määrä ja hoidon tarve kasvavat nopeasti.

Juhani Airaksinen

Rabies - tappava tuliainen

Rabiesta esiintyy kotoperäisenä myös Euroopassa, ja se on lisääntynyt Baltian maissa nopeasti.

Ruska Rimhanen-Finne, Markku Kuusi, Irja Davidkin, Heli Siikamäki, Olli Vapalahti, Outi Lyytikäinen

Raiskaustrauma I: Raiskauksen kokeminen altistaa psyykkisille ongelmille

Raiskauksen uhreilla on suurentunut riski sairastua masennukseen ja traumaperäiseen stressihäiriöön (PTSD), ja he kärsivät vakavista psykososiaalisista ongelmista. Psyykkisistä oireista kärsivät raiskauksen uhrit eivät kuitenkaan hakeudu mielenterveys- ja kriisihoitoon, mutta he käyttävät runsaasti muita terveydenhuollon palveluja.

Raija-Leena Punamäki, Riitta Ylikomi

Syöpä ja tromboosi

Yksi 200 syöpäpotilaasta saa laskimotromboosin, kun taas väestötasolla vastaava ilmaantuvuus on yksi viidesosa tästä.

Riitta Lassila