Raskauspahoinvointi ja hyperemeesi

Raskauspahoinvointia esiintyy kolmella neljästä ja oksentelua puolella naisista alkuraskauden aikana. Hyperemeesiin sairastuu kuitenkin vain alle prosentti äideistä.

Risto Erkkola

Nuorten häiriintyneen syömiskäyttäytymisen riskitekijöitä

Nuorilla esiintyvät syömiskäyttäytymisen häiriöt ilmenevät eriasteisina asenteiden ja toiminnan poikkeavuuksina normaalista syömisestä vakavaan, henkeä uhkaavaan virheravitsemukseen.

Lea Hautala, Pirjo-Riitta Liuksila, Hannele Räihä, Simo Saarijärvi

Semanttisen muistin häiriöt neurologisissa sairauksissa

Alzheimerin tautiin, Parkinsonin tautiin ja MS-tautiin liittyvät muistihäiriöt ovat monimuotoisempia kuin aiemmin on oletettu.

Sari Laatu, Juhani Ruutiainen

Luuta väärässä paikassa väärään aikaan - fibrodysplasia ossificans progressiva

Fibrodysplasia ossificans progressiva (FOP), josta aiemmin käytettiin nimitystä myositis ossificans progressiva, on harvinainen, autosomissa vallitsevasti periytyvä sairaus.

Marja Hietala, Maila Penttinen, Marketta Juntunen, Jukka Lähteenmäki, Ilkka Kaitila

Sinus pilonidalis

Sinus pilonidalis on pakaravaon krooninen hankinnainen tulehdustila. Sen taustatekijöitä ovat pakaravaon seudun ihokarvat, karvatuppien tulehdus, epäpuhtaudet ja pakaravakoon kohdistuva paine.

Tero Ridanpää, Mikko Tuuliranta, Matti Kairaluoma, Jukka-Pekka Mecklin

Vanhuksen aliravitsemus ja sen hoito

Ikääntyessä ravitsemuksen merkittävimpiä riskitekijöitä ovat ruokahalun heikkeneminen tai katoaminen (anoreksia), hidas laihtuminen, proteiini- ja energia-aliravitsemus ja siihen liittyvä lihaskato (sarkopenia).

Kaisu Pitkälä, Merja Suominen, Helena Soini, Seija Muurinen, Timo Strandberg

Hyvin pienipainoisina syntyneiden keskosten kielen kehitys ja kuuloherätevasteet

Hyvin pienipainoisina keskosina syntyneillä lapsilla esiintyy kuulovammojen lisäksi runsaasti kuuloerottelun ja laajemmin myös kuulohahmotuksen ongelmia. Myös puheen ja kielen kehityksen häiriöt ovat yleisiä, ja ne ovat ainakin osittain yhteydessä kuuloerottelun ja kuulohahmotuksen ongelmiin.

Eira Jansson-Verkasalo, Marita Valkama

Lisääntymisen vaikutukset ihmisen elinikään

Lapsimäärän ja vaihdevuosien jälkeisen eliniän pituuden yhteydestä on ristiriitaisia tuloksia, sillä lapsimäärän on havaittu niin lyhentävän kuin lisäävänkin naisten elinikää. Miesten eliniän ei ole yleisesti havaittu riippuvan heidän lapsimäärästään.

Samuli Helle

Kolesterolitutkimuksen voittokulku - 20 vuotta Nobelin palkinnosta

Kaksikymmentä vuotta sitten teksasilaiset Joseph L. Goldstein ja Michael S. Brown saivat kolesteroliaineenvaihduntaa koskevista tutkimuksistaan lääketieteen Nobelin palkinnon.

Petri T. Kovanen, Ari Palomäki

HIV-pandemia 20 vuotta viruksen löytämisen jälkeen

HIV-epidemia on kahdenkymmenen vuoden aikana laajentunut pandemiaksi, jossa arvioilta 40 miljoonaa ihmistä elää HIV-infektion kanssa.

Mika Salminen

HIV-testaus - miksi, milloin ja miten?

HIV-infektion diagnoosi viivästyy liian usein.

Esa Rintala, Jussi Sutinen

HIV-infektion nykyhoito

HIV-infektio on tehokkaan antiviraalisen yhdistelmälääkityksen (HAART-hoidon) myötä muuttunut tappavasta taudista krooniseksi sairaudeksi, jossa elämän ennuste on vuosikymmeniä.

Jaana Syrjänen, Matti Ristola

Mitkä ultraäänitutkimukset ovat perusteltuja raskauden aikana?

Varhaisraskauden ultraäänitutkimuksessa selvitetään raskauden sijainti ja kesto sekä sikiöiden lukumäärä ja elossaolo.

Maija-Riitta Ordén, Pekka Taipale

Lantionpohjan toiminnallisten häiriöiden diagnostiikan ja hoidon kehitysnäkymät

Lantionpohjan toimintahäiriöihin luetaan virtsaamiseen ja ulostamiseen liittyvät varastoitumis- ja tyhjenemisvaikeudet, erektiohäiriöt ja yhdyntäkivut, gynekologisten elinten ja peräsuolen laskeumat sekä lantionpohjan alueen kiputilat.

Matti V. Kairaluoma, Pauliina Aukee

Vanhusten depression hoito perusterveydenhuollossa

Vanhusten masennustilojen ensisijaisia hoitoja perusterveydenhuollossa ovat lääkkeettömät hoidot. Kansainvälisissä suosituksissa suositellaan supportiivista psykoterapiaa perusterveydenhuollon hoitomuodoksi.

Sirkka-Liisa Kivelä

Milloin rytmihäiriöpotilas lähetetään kardiologin konsultaatioon?

Rytmihäiriöpotilaan konsultaatiotarpeen arvioinnissa lähtökohta on anamneesi, jolla saadaan kokonaiskuva potilaan tilanteesta. Ongelmaa tarkastellaan aina yksilöllisesti, ja potilaan oma mielipide otetaan huomioon hoitopäätöksiä tehtäessä.

Juhani Koistinen, Mj Pekka Raatikainen

Kohtauksittainen eteisvärinä: milloin tarvitaan antikoagulaatiohoitoa?

Eteisvärinällä on taipumus uusiutua. Vähäoireista eteisvärinää potilas ei edes huomaa - tykytystuntemukset ovat tavallisia, mutta epäspesifisiä oireita.

Matti O. Halinen

Vanhuspotilaan delirium

Delirium eli äkillinen sekavuusoireyhtymä on yleinen kaikissa vanhuksia hoitavissa yksiköissä.

Jouko Laurila

Periytyykö väkivaltainen käyttäytyminen sosiaalisesti?

Kaltoinkohtelu on lapseen kohdistuvaa fyysistä, psykologista tai seksuaalista väkivaltaa ja laiminlyöntiä, joka voi johtaa ylisukupolviseen väkivallan kierteeseen.

Jaana Haapasalo

Epävakaan persoonallisuushäiriön kliininen kuva ja ennuste

Epävakaa persoonallisuushäiriö on vakava mielenterveyden häiriö, johon liittyy intensiivistä subjektiivista kärsimystä, runsasta terveyspalveluiden käyttöä, merkittävää toimintakyvyn laskua ja suuri itsemurhakuolleisuus.

Maaria Koivisto, Erkki Isometsä