Lapsuuden aikainen palovamma - elinikäinenkö?

Tutkimuksessa selvitettiin sairaalassa hoidettujen lapsuudenaikaisten palovammojen pitkäaikaisvaikutuksia. Palovammakirjallisuudessa ei aiemmin ole julkaistu näin pitkän seuranta-ajan (keskimäärin 18 v., maksimi 30 v.) tuloksia paloarpien ulkonäöstä sekä toiminnallisista ja psykososiaalisista seurauksista.

Rainer Zeitlin

Lasten verenpainetasoon vaikuttavat tekijät

Verenpainetaudin ajatellaan kehittyvän monien eri tekijöiden yhteisvaikutuksesta. Yleisesti hyväksytysti verenpainetta lisäävät mm. lihavuus, suolan käyttö ja epäedullinen perimä. Näiden lisäksi viime vuosina on kiinnitetty huomiota varhaislapsuudessa ja raskauden aikana vaikuttavien tekijöiden ja hormonaalisten tekijöiden mm. insuliinin sekä hivenaineiden osuuteen verenpaineen nousussa tai verenpainetaudin kehittymisessä. Väitöskirjatyö selvittää perinnöllisten tekijöiden, syntymäpainon, insuliinin sekä kuparin, sinkin ja seleenin merkitystä verenpaineen säätelyssä ja ennustajina.

Leena Taittonen

Luuston ja silmän epänormaalin kehityksen siirtogeeninen hiirimalli

Tässä työssä tutkittiin ruston tärkeimmän rakenneproteiinin, tyypin II kollageenin, mutaation vaikutuksia kasvuun ja kehitykseen. Tyypin II kollageeni kuuluu säikeisten kollageenien perheeseen, jotka muodostavat lujia säikeitä vastaten eri kudosten rakenteellisesta kestävyydestä. Ruston lisäksi tyypin II kollageenia on löydetty mm. silmästä ja selkärangan välilevyistä. Viime vuosina on modernin molekyylibiologian keinoin todettu tyypin II kollageenin mutaatioiden aiheuttavan useita kondrodysplasioita. Kondrodysplasiat ovat joukko varsin harvinaisia perinnöllisiä sairauksia, jotka vaikuttavat juuri luuston kasvuun ja kehitykseen. Vaikeimmat muodot, kuten akondrogeneesi ja hypokondrogeneesi, johtavat kuolemaan jo sikiökaudella, jotkut muodot ovat taas niin lieviä, että niiden erottaminen normaalista kehityksestä on vaikeaa. Joissakin kondrodysplasioissa, kuten Sticklerin syndroomassa, havaitaan muutoksia myös silmän rakenteessa ja toiminnassa. Tyypin II kollageenin mutaatioiden on todettu olevan altistava tekijä myös nivelrikolle.

Mikko Savontaus

Ennenaikaisen synnytyksen riskitekijät ja ennenaikaisina syntyneiden lasten ennuste

Ennenaikaisuuden esiintyvyyttä, riskitekijöitä ja niiden muutoksia tutkittiin kahdessa pohjoissuomalaisessa syntymäkohortissa, ensimmäinen vuodelta 1966 ja jälkimmäinen ajalta 1.7.1985-30.6.1986. Ensimmäiseen kohorttiin syntyi 12 331 ja jälkimmäiseen 9 479 lasta. 1985-86 syntyneiden alle 1 750 g painaneiden lasten selviytymistä tutkittiin kliinisin tutkimuksin 8-vuotiaina. Myös kaltaistetut verrokkilapset tutkittiin. Kaikista 55:stä alle 1 750 g painaneesta lapsesta 42 osallistui tutkimuksiin. Lisäksi oppimisvaikeuksien esiintyvyyttä ja riskitekijöitä tutkittiin koko 1985-86 kohortissa. Matalapainoisuuden (< 2 500 g) vaikutusta myöhempään kouluttautumiseen selvitettiin vuoden 1966 kohortin opiskelijoilta.

Päivi Olsén

Hjärnans renin-angiotensinsystem vid schizofreni och smärtsyndrom

Det humana renin-angiotensinsystemet reglerar via effektorsubstanserna, angiotensinerna, inte bara organismens blodcirkulation och vätskebalans. Lokala renin-angiotensinsystem har konstaterats i en rad olika organ; bland annat i hjärnan. I hjärnan har angiotensinpeptiderna visats ha en rad effekter utöver cirkulationspåverkan; angiotensin verkar stimulera neurontillväxt och -differentiering, modulera dopamintransmissionen, försämra minnesfunktionerna, reglera ångesttoleransen och höja smärttröskeln.

Kristian Wahlbeck

Allogeeninen ja ksenogeeninen luun morfogeneettinen proteiini luurekonstruktiossa

Tämä kokeellinen väitöskirjatyö keskittyi luonnollisen, eläinperäisen, hirven ja lampaan luusta eristetyn luun morfogeneettisen proteiinin (bone morphogenetic protein, BMP) tutkimiseen erilaisin, osittain työn aikana kehitetyin in vivo -testausmenetelmin sekä samalla sen käyttöön kokeellisten luunpuutosalueiden korjauksessa. Päämääränä on myöhemmin hyödyntää BMP:a kliinisesti erityisesti väittelijän edustaman käsikirurgian alalla, ortopediassa sekä yleensä rekonstruktiivisessa kirurgiassa muilla keinoilla vaikeasti paranevien murtumien ja paikallisten luunpuutosalueiden hoidossa.

Veikko V. Viljanen

Suomalaisten lasten ja nuorten kardiomyopatioiden esiintyvyys ja perinnöllisyys

Väitöskirjatyössäni tutkittiin suomalaislasten ja -nuorten kardiomyopatioiden esiintyvyyttä ja perinnöllisyyttä sekä dilatoivan kardiomyopatian (DCM) ennustetta, siihen vaikuttavia tekijöitä sekä erityisesti enterovirusinfektioiden osuutta lasten terminaalivaiheen DCM:n patogeneesissa. Viimeksi mainittua asiaa selvittääksemme kehitimme nopean ja herkän polymeraasiketjureaktioon (PCR) perustuvaan menetelmän enterovirusten osoittamiseksi ja luokittelemiseksi sydänlihasnäytteistä; menetelmän toimivuus testattiin ensin kokeellisessa hiiren enterovirusmyokardiittimallissa sekä virusviljelypositiivisia potilasnäytteitä analysoimalla.

Anita Arola

Suomalaiset miespuoliset tuhopolttajat

Viidestä osatyöstä koostuvan väitöskirjatutkimuksen aiheena oli suomalaisten miespuolisten tuhopolttajien psykiatristen piirteiden ja demografisten taustatekijöiden sekä rikoksenuusinnan keskinäisen suhteen tarkastelu. Tavoitteena oli selvittää psykiatristen, psykobiologisten ja demografisten tekijöiden sekä rikollisen ja itsetuhoisen käyttäytymisen välistä yhteyttä, verrata kriminaliteetin, tulensytyttelykäyttäytymisen ja perhetaustan eroja skitsofreniaa sairastavien ja muiden tuhopolttajien välillä, tarkastella psykiatristen diagnoosien ja käytöshäiriöanamneesin yhteyttä rikoksenuusintaan nuorilla tuhopolttajilla sekä tarkastella jälkeenpäin tuhopolttajien elämäntilannetta sekä kuolinsyitä.

Eila Repo

Vatsan ultraäänitutkimus ja luun magneettikuvaus lasten akuutissa lymfoblastileukemiassa

Tehokkaat sytostaattihoitokaaviot ovat parantaneet huomattavasti lasten akuutin lymfoblastileukemian ennustetta. Nykyään onkin alettu kiinnittää enemmän huomiota hoidon komplikaatioihin ja pitkäaikaisvaikutuksiin. Tässä tutkimuksessa selviteltiin vatsan alueen ja luuston löydöksiä lasten leukemiassa diagnoosivaiheessa, hoidon kuluessa ja hoidon loputtua.

Airi Ojala

Sädehoidetun ei-pienisoluisen keuhkosyövän ennusteelliset tekijät

Suomessa uusia keuhkosyöpätapauksia todetaan vuosittain noin 2 000. Näistä valta-osa on ei-pienisoluista tyyppiä (non-small cell lung cancer, NSCLC), jonka tärkeimmät hoitomenetelmät ovat leikkaus ja sädehoito. Suurin osa potilaista on kuitenkin heikon yleiskuntonsa tai taudin laajan levinneisyyden vuoksi inoperaabeleja. Huolimatta teknisestä kehittymisestä sädehoidon tulokset ovat epätyydyttäviä suhteessa hoidosta potilaalle aiheutuviin sivuvaikutuksiin ja terveydenhuoltojärjestelmälle aiheutuviin kuormituksiin; noin puolet radikaalisädehoidetuista potilaista kuolee ensimmäisen vuoden kuluessa taudin toteamisesta. Onkin ilmeistä, että ainakin osassa tapauksista hoidon tavoite on väärin asetettu. Potilaiden joukosta pitäisi erilaisten ennusteellisten tekijöiden perusteella pystyä valitsemaan ne, jotka todennäköisemmin hyötyvät mahdollisesti vieläkin intensiivisemmästä hoidosta ja toisaalta ne, jotka voitaisiin säästää turhilta hoitotoimenpiteiltä. Väitöskirjani päämääränä oli selvittää keuhkosyövän sädehoitotuloksia sekä mitä ennusteellisia tekijöitä tulee ottaa huomioon hoidon optimoinnissa. Tarkoituksenani oli myös kehittää näiden tekijöiden pohjalta hoitopäätöksen teon tuki, joka olisi tarkka ja kuitenkin riittävän vaivaton päivittäiseen kliiniseen työhön käytettäväksi.

Tuija Wigren

Ruokatorven pH:n pitkäaikaisrekisteröinti tutkittaessa ruokatorvirefluksin ja astman välistä yhteyttä

Mahanesteen refluktointi ruokatorveen tiedetään yleiseksi astmapotilailla, ja se saattaa aiheuttaa astmaoireita tai pahentaa jo todettua astmaa. Yleensä refluktointiin liittyvät oireet ovat tyypillisiä, kuten närästys, happamat röyhtäykset tai varsinainen regurgitaatio, mutta merkittävä ruokatorvirefluksi saattaa myös ilmetä vain hengitystieoireina tai astman hoitotasapainon vaikeutumisena. Ruokatorven pH:n pitkäaikaisrekisteröinnin on raportoitu olevan luotettavin tapa todeta poikkeava refluktointi, erityisesti astmaatikoilla, joilla oirekuva voi olla epätyypillinen.

Jukka Laitinen

Krooninen lateraaliepikondyliitti (tenniskyynärpää): kipu, yläraajan toimintakyky ja hoito

Lateraaliepikondyliitti eli "tenniskyynärpää" on työelämässä hyvin tavallinen, kivulias kyynärseudun rasitusvaiva, joka vaurioittaa ranteen ojentajalihasten kiinnitysaluetta ja pitkittyessään aiheuttaa huomattavaa yläraajan toimintakyvyn alenemaa ja työkyvyttömyyttä. Taudin diagnoosi, hoito ja myös työkyvyttömyysratkaisut perustuvat vastaanotolla tehtävään kliiniseen tutkimukseen. Tautiin on sovellettu kaikkiaan n. 40 erilaista hoitoa, mutta tieteellinen näyttö eri hoitomuotojen vaikuttavuudesta on hyvin puutteellinen. Tarjolla on ollut immobilisaation, lääkehoidon ja injektioiden ohella hyvin moninaisia passiivisia fysikaalisia hoitoja, joiden vaikuttavuutta ei ole tarkemmin tieteellisesti tutkittu.

Tuomo Pienimäki

Luu- ja pehmytkudosinfektion diagnostisointi

Luu- ja pehmytosakudosinfektion diagnostisointi voi olla vaikeaa erityisesti, mikäli infektioon liittyy edeltävä luupatologia, kuten degeneraatio, neurotrofinen muutos tai trauman jälkitila. Infektion varhainen hoito on tärkeää kasvuhäiriön ja ankyloosin ehkäisemiseksi sekä raaja-amputaation välttämiseksi. Oikean hoidon suunnittelua varten infektion lokalisaation ja laajuuden määrittäminen on välttämätöntä. Kliinisellä perusteella voi olla vaikeaa erottaa pehmytkudos-, luu- ja nivelinfektio. Myöskin infektion ja maligniteetin erottaminen voi olla ongelmallista.

Ilpo Hovi

Matriksin metalloproteinaasit ihmisen ihossa

Matriksin metalloproteinaasit (MMP) ovat ryhmä rakenteellisesti samankaltaisia entsyymejä, jotka kykenevät hajottamaan sidekudoksen eri proteiinikomponentteja. Ne osallistuvat mm. sikiönkehitykseen, haavan paranemiseen, erilaisiin tulehdustiloihin sekä pahanlaatuisten kasvainten leviämiseen. MMP:t jaetaan rakenteen ja substraattien mukaan kollagenaaseihin, stromelysiineihin, gelatinaaseihin ja kalvometalloproteinaaseihin. Entsyymien spesifeinä estäjinä toimivat TIMP:it (tissue inhibitor of metalloproteinases).

Kristiina Airola

Vanhusten lonkkamurtumat kolminkertaistuneet

Tämä tutkimus osoittaa, että lonkkamurtumien määrä on kolminkertaistunut maassamme viimeisen 25 vuoden aikana siten, että vuonna 1993 murtumia sattui yli 50-vuotiaille kaikkiaan 6 330. Murtumien määrän lisääntyminen ei selity pelkästään väestön vanhenemisella, sillä tänä päivänä 70-vuotiailla ja sitä vanhemmilla henkilöillä on noin kolminkertainen riski saada trokantteerinen lonkkamurtuma kuin ikätovereillansa vuonna 1970. Yksilötasolla suomalaisen naisen elinikäinen riski saada lonkkamurtuma on keskimäärin 16-18 prosenttia ja miehen 5-6 prosenttia. Iän myötä riski kasvaa siten, että 80. ikävuoteen mennessä joka viides ja 90. ikävuoteen mennessä lähes joka toinen nainen on saanut lonkkamurtuman. Jos nykyinen kehitys jatkuu, Suomessa on ennusteemme mukaan noin 18 000 lonkkamurtumaa vuonna 2030.

Jari Parkkari

Idiopaattinen skolioosi

Idiopaattinen skolioosi on tavallisin skolioosityyppi, joka useimmiten ilmenee murrosiässä ja on tytöillä yleisempi kuin pojilla. Hoitoa tai sen tarpeen arviointia vaativaa skolioosia esiintyy noin puolella prosentilla väestöstä. Idiopaattiseen skolioosiin liittyy selkärangan sivullepäin käyristymisen lisäksi nikamien kiertymää ja usein rintarangan kyfoosin suoristumista. Skolioosin vaikeusaste ja mahdollinen progressio määritetään radiologisesti.

Mauno Ylikoski

Ilman epäpuhtaudet ja lasten hengitysteiden terveys

Viime vuosikymmeninä on suurten kiinteiden päästölähteiden (teollisuus, voimalaitokset) päästöt saatu vähenemään. Näin merkittäväksi kaupunki-ilman epäpuhtauksien lähteeksi on noussut liikenne, erityisesti liikenteen typenoksidien (NOx) päästöt ja pölyhaitat. Suomen suuret pölypitoisuudet keväisin ovat merkittävin ilmanlaadun ohjearvot ylittävä ulkoilman epäpuhtaus. Viimeaikaiset kansainväliset tutkimukset ovat korostaneet juuri pienijakoisen hengitettävän pölyn (PM10; ISO-standardi, hiukkaset, joiden aerodynaaminen halkaisija on alle 10 myym) merkitystä hengityselinoireiden ja -infektioiden aiheuttajana lapsilla.

Kirsi Timonen

Sydämenpysähdykset sairaalan ulkopuolella

Sairaalan ulkopuolella tapahtuvia sydämenpysähdyksiä ja äkkikuolemia käsitelleissä tutkimuksissa ongelmaksi on havaittu yhtenäisen raportointikielen puuttuminen. Tämän vuoksi eri tutkimuskeskusten välisten tietojen vertailu on ollut vaikeaa tai jopa mahdotonta. Ongelman ratkaisemiseksi kehitettiin 1990-luvun alussa Utsteinin raportointimalli, jota tässä tutkimuksessa sovellettiin helsinkiläiseen sairaalan ulkopuoliseen potilasaineistoon (n = 861). Tutkimuksen tarkoituksena oli Utsteinin konsensusohjeiden mukaisesti selvittää lasten sydämenpysähdysten epidemiologia, etiologia ja selviytyminen, selvittää tiettyjen sydämenpysähdysten alaryhmien (etenkin ei-sydänperäisestä syystä johtuvien sydämenpysähdysten) epidemiologia, etiologia ja selviytyminen, tutkia potilaiden pitkäaikaisselviytymistä, määrittää selviytymiseen vaikuttavat tekijät alaryhmittäin sekä kehittää kansainvälisiä tiedonkeräysjärjestelmiä.

Markku Kuisma

Synnynnäisen kloridiripulin perintötekijä

Synnynnäinen kloridin imeytymishäiriö (kloridiripuli, CLD) on suomalaiseen tautiperintöön kuuluva, peittyvästi periytyvä suoliston sairaus. Pysyvä häiriö suolen limakalvon anionikuljetuksessa aiheuttaa jo sikiökaudella alkavan ja läpi elämän kestävän ripulin, joka hoitamattomana johtaa usein kuolemaan. Eloonjääneet, mutta hoidon ulkopuolelle jäävät potilaat kasvavat ja kehittyvät ikätovereitaan hitaammin, ja ovat alttiita taudin komplikaatioille, erityisesti munuaisten vajaatoiminnan kehittymiselle. Hoito on oireenmukaista ja perustuu menettyjen elektrolyyttien ja nesteen korvaukseen.

Pia Höglund

Keltarauhashormonin vastavaikuttajan raskauden-ehkäisyvaikutukset

Tutkimus koostui kuudesta osajulkaisusta, jotka julkaistiin kansainvälisissä lehdissä vuosina 1990-96. Tutkimussarja selvitti antiprogestiini mifepristonin ehkäisyvaikutuksia, erityisesti ovulaation estoa.

Raimo Kekkonen