Serotoniinia käyttävä valehermovälitys

Perinteisen käsityksen mukaan kemiallinen hermovälitys tapahtuu vain synapsiyhteyden avulla ja sellaisten välittäjäaineiden toimesta, joita kyseinen hermosolu kykenee itse syntetoimaan. Viimeaikaiset tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, että hermosolu saattaa käyttää toisessa solussa valmistettua välittäjäainetta nk. valevälittäjäaineenaan (engl. false transmitter). Tämän lisäksi on osoitettu, että välittäjäaineet kykenevät kulkeutumaan pitkiäkin matkoja hermostossa ennen sitoutumistaan reseptoriin (volume transmission) ja että välittäjäaineita vapautetaan sekä eksosytoottisesti että noneksosytoottisesti. Mekanismien monimuotoisuutta lisää vielä se, että yhdessä hermosolussa on yleensä useita välittäjäaineita (kolokalisaatio).

Sampsa Vanhatalo

Kuuloärsykkeen prosessointi ja kuulo-muisti vanhuksilla

Työ sisältää kuusi osajulkaisua, joissa tutkittiin kuuloärsykkeen kortikaalista prosessointia ja lyhytkestoista kuulomuistia sähköisten ja magneettisten vasteiden avulla normaalissa ikääntymisessä sekä Alzheimerin ja Parkinsonin taudeissa. Lisäksi selvitettiin, voidaanko tiettyjä aivovasteita käyttää kliinisissä seurantatutkimuksissa. Väitöskirja tehtiin Kuopion yliopistollisen sairaalan kliinisen neurofysiologian osaston, Helsingin yliopiston kognitiivisen aivotutkimuksyksikön ja Helsingin yliopistollisessa keskussairaalassa sijaitsevan BioMag-laboratorion yhteistyönä.

Eero Pekkonen

Kroonisen hyljinnän kehittyminen ja ehkäisy rotan elinsiirrännäisessä

Krooninen hyljintä on tärkein yksittäinen syy myöhäisiin elinsiirrännäisten menetyksiin. Rotan aorttasiirrännäismallissa verisuonissa nähtävät mikroskooppiset muutokset ovat hyvin samanlaisia kuin kaikissa elinsiirrännäisissä ihmisellä. Tämän vuoksi malli tarjoaa mahdollisuuden tutkia kroonista hyljintää syvemmälle.

Anne Räisänen-Sokolowski

Kallonsisäisten kasvainten magnetisaationsiirto- kuvantaminen

Tavanomaisen kliinisen magneettikuvauksen kontrasti perustuu veden tai rasvan protonien T1- ja T2-relaksaatioaikoihin tai protonitiheyteen. Kookkaampien molekyylien protonit eivät vaikuta suoraan magneettikuvan signaaliin, mutta niillä on vaikutusta relaksaatioaikoihin magneettisten vuorovaikutusten kautta. Magnetisaationsiirtokontrasti (MT-kontrasti) on uusi magneettikuvausmenetelmä, joka perustuu kudosten makromolekyylien (esim. proteiinit, nukleiinihapot, eräät lipidit ja hiilihydraatit) protonien ja veden protonien väliseen magneettiseen vuorovaikutukseen.

Timo Kurki

Sytomegalovirusinfektion merkitys sydämensiirron jälkeisen valtimon- kovetustaudin kehittymisessä

Sydämensiirto on ainoa hoitomuoto, jonka avulla vaikeasta loppuvaiheen sydänsairaudesta kärsivä potilas voi palata normaaliin elämään. Sydämensiirrännäisen valtimonkovetustaudin, arterioskleroosin, kehittyminen on tärkeimpiä potilaiden pitkäaikaisennusteeseen vaikuttavia tekijöitä. Taudin patofysiologia ei ole selvillä, mutta kliiniset tutkimukset ovat osoittaneet, että vasta-aine- ja soluvälitteinen immuunireaktio, hyperlipidemia ja sytomegalovirusinfektio nopeuttavat sydämensiirtopotilaiden arterioskleroosin kehittymistä.

Karl Lemström

Lumbaalisen spinaalistenoosin kirurginen hoito

Tutkimukseni tarkoituksena oli selvittää niitä preoperatiivisia tekijöitä, joilla on vaikutusta lumbaalisen spinaalistenoosipotilaan hyvään kirurgiseen tulokseen.

Arto Herno

Angiotensiinireseptorit ja aivoverenkierron säätely

Reniini-angiotensiinijärjestelmällä (RAS) on keskeinen merkitys verenpaineen sekä neste- ja elektrolyyttitasapainon säätelyssä. Sen biologisesti aktiivisin komponentti on angiotensiini (ANG) II, mutta myös muilla angiotensiinipeptideillä on biologisia vaikutuksia. Angiotensiinireseptorit luokitellaan neljään päätyyppiin: AT1-4. Näistä parhaiten tunnetaan AT1, jonka on osoitettu välittävän lähes kaikki ANG II:n fysiologiset vaikutukset, mm. perifeerisen vasokonstriktion. AT2-reseptorin fysiologista merkitystä ei vielä täysin tunneta. AT4-reseptorin endogeeninen ligandi on ANG IV, joka on ANG II:n luonnollinen hajoamistuote ANG (3-8).

Liisa Näveri

Ei-traumaattisen raajaiskemian ennuste

Tutkimuksessa, joka koostuu viidestä erillisjulkaisusta, selvitettiin akuutin ei-traumaattisen raajaiskemian lyhytaikaista ennustetta ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Perusaineisto pohjautuu kansalliseen FINNVASC-verisuonirekisteriin. Aineistoa täydennettiin laboratorioarvoja ja EKG-nauhoja koskevilla tiedoilla retrospektiivisesti TaYS:ssa ja Keski-Suomen keskussairaalassa.

Pekka Kuukasjärvi

Eksfoliaatiosyndrooma, riskitekijä glaukoomalle ja mykiön samenemiselle

Eksfoliaatiosyndroomassa (mykiön hilseilysyndrooma) silmän etuosan rakenteisiin, erityisesti silmän sisäisen kammionesteen poistumisväyliin, kerääntyy mikroskooppista, vaaleaa nöyhtää (eksfoliaatiomateriaalia) ja värikalvon pigmenttilehdestä irtoavaa pigmenttiä. Silmänpaine kohoaa usein eksfoliaatiosilmissä; noin 50 %:iin tapauksista kehittyy glaukooma.

Päivi Puska

Rintaontelon alipaineen hemodynaamiset vaikutukset

Rintakehän sisäisen paineen vaihteluilla on monia fysiologisesti merkittäviä verenkierrollisia vaikutuksia, joiden laatua ja syntymekanismeja ei ole perusteellisesti selvitetty. Tässä työssä tutkittiin tavallista negatiivisemman rintaontelon paineen hemodynaamisia vaikutuksia Müllerin manööverin avulla. Müllerin koe on voimakas sisäänhengitys ilmatiet suljettuna, jolloin rintaontelopaine laskee 30-40 mmHg. Viidessä osatyössä tutkittiin sekä invasiivisesti että noninvasiivisesti suurten laskimoiden, sydämen oikean puolen, vasemman kammion ja aortan paineenvaihteluita ja toimintaa. Aineistona oli 75 sydänvikaista potilasta ja 39 tervettä koehenkilöä.

Juha Virolainen

Elävä ravinto - turvallinen ruokavaliovaihtoehto

Tutkimuksissa selvitettiin runsaasti eläviä maitohappobakteereja sisältävän kasvisravinnon, ns. "elävän ravinnon" vaikutuksia.

Mikko Nenonen

Vastasyntyneen aivoverenkierron häiriöalttius

Tutkimuksessa todettiin ensimmäisen elinvuorokauden aikaisen heikentyneen aivoverenkierron altistavan poikkeavalle kehitykselle yhden vuoden iässä.

Juhani Grönlund

Metformiinin vaikutusmekanismit

Metformiini on biguanideihin kuuluva suun kautta otettava sokeritautilääke, joka on ollut kliinisessä käytössä jo 1950-luvulta asti. Sitä on suositeltu erityisesti lihaville aikuistyypin diabeetikoille, koska se ei lisää potilaiden painoa, vaan saattaa jopa vähentää sitä. Huolimatta pitkään jatkuneesta käytöstä metformiinin vaikusmekanismi on kuitenkin edelleen tuntematon. Tämän väitöskirjatyön tarkoituksena oli tuoda lisäselvitystä metformiinin vaikutusmekanismiin.

Juha Rouru

Ulseratiiviseen koliittiin liittyvät hepatobiliaariset muutokset

Ulseratiivinen koliitti (UC) on krooninen tulehduksellinen suolistosairaus, jonka etiologia on tuntematon. Siihen liittyy melko usein liitännäissairauksia: maksa- ja sappiteiden muutoksia, niveltulehduksia, selkärankareumaa sekä iho- ja silmätulehduksia. Tärkein ulseratiiviseen koliittiin liittyvä maksa- ja sappiteiden sairaus on primaarinen sklerosoiva kolangiitti (PSC). Se on sappiteitä fibrotisoiva ja ahtauttava tulehdus, joka edetessään voi johtaa maksasolukon vaurioon ja kirroosiin. Pääosa ulseratiivista koliittia sairastavista potilaista voidaan hoitaa lääkityksellä. Kuitenkin merkittävälle osalle potilaista (20-30 %) lääkehoito on riittämätön ja joudutaan suorittamaan proktokolektomia. Vaikka proktokolektomia parantaa suolitulehduksen, sen vaikutus liitännäissairauksiin, erityisesti maksa- ja sappitiemuutoksiin, on ollut epäselvä.

Petri Aitola

Murhapolttajien erityispiirteet

Murhapolton trendiä Suomessa tutkittiin analysoimalla virallisia tilastoja (STV XXIII A) vuosilta 1965-91 Lisäksi tutkittiin Oulussa psykiatrian klinikassa mielentilatutkimuksessa vuosina 1975-93 olleiden murhapolttajien (n = 98) otosta käyttämällä verrokkiaineistona henkirikoksen tekijöitä (n = 55). Tutkimuksen tarkoitus oli selvittää murhapolttajien mielenterveyshäiriöitä, älykkyyttä ja nuorten murhapolttajien erityispiirteitä kvantitatiivisin menetelmin se- kä aggressiivisuutta ja itsetuhoisuutta kvalitatiivisella tutkimusmenetelmällä.

Pirkko Räsänen

Uusi immunofluorometrinen kokonaisreniinin määritysmenetelmä

Angiotensiini II:lla on verenpaineen, verenkierron ja elektrolyyttitasapainon säätelyn lisäksi toisenlaisia tehtäviä eri kudoksissa, kuten follikkelin kehittyminen munasarjassa, ovulaatio ja munasarjan tuottamien hormonien synteesi sekä neovaskularisaatio. Näitä tapahtumia säätelee kudoksissa syntyvä proreniini. Proreniiniä, joka on munuaisten tuottaman reniinin esiaste, syntyykin munuaisten lisäksi useissa kudoksissa, kuten munasarjoissa, istukassa ja verisuonten seinämillä. Tämän vuoksi proreniiniä on nimitetty kudosreniiniksi. Reniinin eritystä säätelevät tekijät vaikuttavat munuaisista erittyvän proreniinin synteesiin samansuuntaisina. Proreniinin synteesin säätely muissa kudoksissa on erilaista ja irrallaan munuaisissa tapahtuvan reniinin ja proreniinin synteesin säätelystä. Esimerkiksi proreniinin eritys munasarjoista on hormonitasapainosta riippuvainen ja vaihtelee kuukautiskierron mukaan.

Irma Matinlauri

Nivelreumaa sairastavien ylikuolleisuus ja kuolinsyyt Suomessa 1989

Vajaat 2 000 suomalaista sairastuu vuosittain nivelreumaan. Nivelreuma voi aiheuttaa potilaalle kipua ja heikentää toimintakykyä sekä aiheuttaa sosiaalisia että taloudellisia haittoja. Arviot sairauden aiheuttamasta eliniän lyhenemisestä vaihtelevat suuresti - 3 vuodesta jopa 18 vuoteen. Ylikuolleisuus on yleensä ollut suurempi sairaala-aineistoihin perustuvissa tutkimuksissa, joihin potilaat voivat valikoitua sosiaaliluokan perusteella: niihin rikastuu vaikeita tautitapauksia. Aikaisemmat nivelreuman kuolleisuustutkimukset ovat kaikki olleet kohorttitutkimuksia. Yhtään aikaisempaa nivelreuma-aineistoa ei ole seurattu siihen asti, kunnes kaikki potilaat ovat kuolleet, vaikka kuolinsyyt voivat vaihdella taudin keston mukaan. Aikaisemmin tehtyihin nivelreuman ylikuolleisuutta koskeviin tutkimuksiin potilaat on kerätty kestoltaan vaihtelevan sairastamisajan jälkeen, jolloin enin osa rauhoittuneista tautitapauksista on jäänyt aineistosta pois.

Riitta Myllykangas-Luosujärvi

Epiteelisolujen kalvokuorikko

Epiteelisolut ovat polaroituneita soluja. Niiden solukalvossa voidaan yleensä erottaa kolme sekä rakenteeltaan että toiminnaltaan toisistaan poikkeavaa aluetta: onteloa (esimerkiksi ruoansulatuskanavaa) vasten oleva apikaalikalvo, toisten solujen kanssa kontaktissa oleva lateraalikalvo sekä basaalikalvo, joka välittää yhteyksiä tyvikalvoon ja sen alaisiin rakenteisiin. Tällä hetkellä tiedetään useita tekijöitä, jotka osallistuvat epiteelisolujen polariteetin muodostamiseen ja sen ylläpitämiseen. Yksi näistä on solun sisäinen tukiranka ja erityisesti aivan solukalvon alla oleva verkkomainen tukiranka, ns. kalvokuorikko. Kalvokuorikko löydettiin ensimmäisenä punasoluista, joissa sen rakenne on tarkasti selvitetty. Punasoluissa tämän verkon säikeet muodostuvat sauvamaisesta proteiinistä, spektriinistä, ja solmukohdat useista muista proteiineistä. Verkko on kiinnittynyt useista kohdista solukalvon ioni-kanaviin ja glykoproteiineihin, ja sen tehtävänä on tukea solukalvoa ja pitää yllä punasolujen kaksoiskoveraa muotoa. Spektriiniä on löydetty myös kaikista muista elimistömme soluista, mutta näissä kalvokuorikon tarkka rakenne ja tehtävät ovat vielä hyvin epäselviä.

Virva Huotari

Aivojen valkean aineen rappeuma

Aivojen valkean aineen degeneraatio eli leuko-araioosi (LA) on radiologinen termi, joka viittaa tietokonetomografiakuvassa (TT) todettavaan valkean aineen harventumaan, so. tiheyden alenemaan ja magneettikuvassa nähtävään korostuneeseen intensiteettiin ko. alueella. Runsaan 250 vanhuspotilaan (keski-ikä 76 v) aivojen TT-kuvat arvioitiin uudelleen mahdollisen LA:n toteamiseksi. Otos käsitti yhden vuoden aikana otetut kaikki geriatrisen sairaalan kuvat. Näistä noin puolessa (54 %) todettiin LA-löydös.

Sinikka Tarvonen-Schröder

Geriatrian alueellinen toimintamalli

Tutkimuksen tavoitteena oli kuvata ja toimeenpanna alueellinen geriatrinen toiminta Kainuun sairaanhoitopiirissä ja selvittää voidaanko tutkimusalueen kattavalla interventiolla, joka kohdistui Kainuun kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon lisäksi muihin hallintokuntiin ja luottamushenkilöihin, muuttaa vanhustenhuollon kehityksen suuntaa laaditun mallin mukaiseksi. Tutkimuksen tavoitteena oli myös kuvata ja arvioida geriatrian työryhmän toiminnan vaikutukset potilaisiin sekä terveyskeskuslääkäreiden ja vanhustyöntekijöiden tietoihin ja asenteisiin vanhuuteen.

Sirpa Hartikainen