Geriatrian alueellinen toimintamalli

Tutkimuksen tavoitteena oli kuvata ja toimeenpanna alueellinen geriatrinen toiminta Kainuun sairaanhoitopiirissä ja selvittää voidaanko tutkimusalueen kattavalla interventiolla, joka kohdistui Kainuun kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon lisäksi muihin hallintokuntiin ja luottamushenkilöihin, muuttaa vanhustenhuollon kehityksen suuntaa laaditun mallin mukaiseksi. Tutkimuksen tavoitteena oli myös kuvata ja arvioida geriatrian työryhmän toiminnan vaikutukset potilaisiin sekä terveyskeskuslääkäreiden ja vanhustyöntekijöiden tietoihin ja asenteisiin vanhuuteen.

Sirpa Hartikainen

Ihmisen tunto- ja liikeaivokuoren karakterisointi magnetoenkefalografian avulla

Ihmisen kehoa kosketettaessa tuntoimpulssit kulkevat afferentteja hermoratoja aivokuorelle aktivoiden primaarisen tuntoaivokuoren (SI) vastakkaisen aivopuoliskon päälaenlohkon etuosassa, sekundaariset tuntoaivokuoret (SII) molempien aivopuoliskojen temporaalilohkoissa sekä assosiatiivisen aivokuoren päälaenlohkon takaosassa (PPC). Tahdonalaisen liikkeen, vaikkapa vain sormen heilautuksen yhteydessä aivokuoriaktivaatio muuttuu yhä monimutkaisemmaksi; supplementaarinen liikeaivokuori (SMA) aivopuoliskojen välisessä seinämässä aloittaa liikkeen suunnittelun, ja varsinaisen toteutuksen aikana aktivoituu primaarinen motorinen aivokuori (MI) otsalohkon takaosissa. Tunto- ja liikeaivokuoret toimivat tiiviissä yhteistyössä; kosketus- ja asentotunnon avulla saadaan tietoa tapahtuvan liikkeen laajuudesta, suunnasta ja nopeudesta, jolloin motorinen järjestelmä voi tehdä tarvittavat korjaukset liikerataan.

Nina Forss

IPPA-kuvantaminen koronaaritaudin diagnostiikassa

Jodofenyylipentadekaiinihappo (IPPA) on ns. kolmannen polven rasvahappoanalogi, jota voidaan käyttää sydänlihaksen verenkierron ja aineenvaihdunnan kuvantamiseen gammakameralla. Koronaaritaudin lisäksi merkkiaineen käyttöalueita ovat mm. hypertensiivinen sydänsairaus, erilaiset kardiomyopatiat ja sydämensiirron jälkitila. Metodiikan kehittämisen ohella tutkimuksessa selviteltiin merkkiaineen kliinistä käyttökelpoisuutta koronaaritaudin eri muodoissa.

Markku Walamies

Itsemurhavaaran tunnistaminen

Tiedetään, että itsemurhaan päätyvät henkilöt hakevat apua elämänsä viime vaiheissa terveydenhuollosta puhumatta kuitenkaan suoraan itsemurha-aikeistaan. Työntekijän on usein vaikea tunnistaa potilaansa tai asiakkaansa itsemurhavaaraa, vaikka hän tuntisikin potilaan entuudestaan.

Pirjo Saarinen

Oikaisu

Timo Salomäki referoi tällä palstalla (SLL 3/96, s. 179-180) väitöskirjaansa, joka selvitti epiduraalisesti annostellun fentanyylin käyttökelpoisuutta kivunhoidossa suurten leikkausten jälkeen. Kirjapainossa on fentanyyliannoksista pudonnut pois myy-kirjain, joten jutussa ilmoitetut annokset ovat virheellisiä. Annosten pitää siis olla mikrogrammoja.

Glukokortikoidihoito ja keskonen

Vaikka vastasyntyneiden hoidossa on edistytty viime vuosina, epäkypsyydestä johtuva keskoslasten kuolema ja vammautuminen on edelleen tavallista. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kahden satunnaistetun lumekontrolloidun monikeskustutkimuksen avulla selvittää epäkypsyydestä johtuvan kuolleisuuden ja sairastavuuden ehkäisymahdollisuuksia.

Anneli Kari

Klodronaatin vaikutus kiihtyneeseen luun resorptioon, osteoporoosiin ja murtuman paranemiseen

Bisfosfonaatit, joihin klodronaatti kuuluu, ovat pyrofosfaattianalogeja, jotka sitoutuvat voimakkaasti kalsiumfosfaattiin ja estävät osteoklastien toimintaa ja luun resorptiota.

Riitta Tarvainen

Solun energiatila aineenvaihdunnan säätelyssä ja sydämen suojauksessa iskemiaa vastaan

Kyseessä on ensimmäinen suomalainen tutkimus, jossa magneettista resonanssispektrometriaa (MRS) sovellettiin sydämen energia-aineenvaihdunnan tutkimiseen. 31P (fosfori) MRS:n avulla voidaan seurata solunsisäisten korkeaenergisten fosfaattien ja epäorgaanisen fosfaatin pitoisuuksia sekä solunsisäistä pH:ta eristetyssä perfusoidussa sydämessä. Töissä käytettiin rotalta eristettyä sydäntä.

Klaus Vuorinen

Mineralokortikoidi- reseptorin geenin ilmenemisen hormonaalinen säätely

Mineralokortikoidireseptori (MR), joka välittää munuaisessa aldosteronin vaikutuksia elimistön elektrolyytti- ja nestetasapainoon, toimii keskushermostossa yhdessä glukokortikoidireseptorin (GR) kanssa glukokortikoidien vaikutuksien välittäjänä. MR ilmenee aivoissa pääasiallisesti hippokampuksen hermosoluissa, missä sen on osoitettu toimivan hermosolujen ärtyvyyden ja neuroendokriinisen järjestelmän sekä käyttäytymiseen liittyvien kognitiivisten toimintojen säätelyssä.

Maija Castrén

Kivun hoito suurten leikkausten jälkeen

Kivun hoito suurten leikkausten jälkeen on usein ongelmallista. Käytetyn kivunhoitomenetelmän teho saattaa olla riittämätön tai menetelmästä aiheutuu kohtuuttomasti sivuvaikutuksia. Lisäksi hoidon organisoinnissa voi olla ongelmia. Tämä tutkimus selvitti epiduraalisesti annostellun fentanyylin käyttökelpoisuutta kivunhoidossa suurten leikkausten jälkeen. Epiduraalisen ja laskimoon annostellun fentanyylin tehoa, sivuvaikutuksia sekä joitakin fysiologisia vasteita verrattiin 20 tunnin aikana 40 potilaalla keuhkoleikkauksen jälkeen prospektiivisessa, kontrolloidussa kaksoissokkotutkimuksessa. Seuraavaksi tutkittiin, väheneekö fentanyylin tarve, jos 0,1 %:ista bupivakaiinia lisätään epiduraaliseen fentanyyli-infuu-sioon (40 potilasta, 18 tunnin seuranta-aikana suuren vatsaleikkauksen jälkeen prospektiivisessa, kontrolloidussa kaksoissokkotutkimuksessa). Lopuksi tarkasteltiin epiduraalisen fentanyyli-infuusiotekniikan siirtoa vuodeosasto-olosuhteisiin prospektiivisessa seurantatutkimuksessa. Erityisesti kiinnitettiin huomio hoidon tehoon ja ilmenneihin sivuvaikutuksiin 345 potilaan ryhmässä.

Timo Salomäki

Luunmurtuman paranemisen molekyylibiologiaa

Häiriöt luunmurtuman paranemisessa muodostavat edelleen tärkeän ongelma-alueen traumatologiassa. Hoidon tuloksia on pystytty parantamaan kiinnittämällä erityistä huomiota pehmytkudosvamman hoitoon ja biomekaanisiin olosuhteisiin, kuten murtuman fiksaation stabiliteettiin ja oikea-aikaiseen kuormitukseen. Kaikkia kliinisiä ongelmia ei näillä keinoilla ole kuitenkaan voitu ratkaista. Molekyylibiologian ja geenitekniikan nopea edistyminen ovat avaamassa uusia mahdollisuuksia esimerkiksi erilaisten kasvutekijöiden muodossa. Tarkka molekyylitason tieto murtuman normaalista paranemisesta on kuitenkin tarpeen ennen kuin mielekkäitä terapeuttisia interventioita voidaan suunnitella. Murtuman paraneminen tunnetaan solutasolla jo varsin hyvin, mutta molekyylitason tutkimukset ovat olleet harvinaisia.

Ari Hiltunen

Suoliston permeabiliteetti äidinmaidon alfa-laktalbumiinille ja lehmänmaidon beeta-laktoglobuliinille

Lisääntynyt suoliston läpäisevyys saattaa olla yhteydessä suolistosairauksiin, esim. keliakiaan ja ruoka-aineallergiaan. Vastasyntyneen suoliston läpäisevyys on lisääntynyt, erityisesti keskosilla. Myös keliakiassa suoli on läpäisevämpi, ja imeväisenä sairastettu ripulitauti lisää vieraan proteiinin läpäisyä ja voi siten johtaa myös allergiaan.

Mikael Kuitunen

Uudenlainen vaikutusmekanismi fenamaattirakenteisille tulehduskipulääkkeille

Aspiriinin kaltaisten tulehduskipulääkkeiden vaikutusmekanismina on pidetty arakidonihaposta syntyvien tulehdusvälittäjäaineiden, prostanoidien syntymisen estymistä. Tämän on väitetty selittävän kaikki asperiininkaltaisten tulehduskipulääkkeiden sekä hyödylliset että haitalliset vaikutukset. Prostanoidien syntymisen estyminen ei kuitenkaan selitä kaikkia näiden lääkeaineiden vaikutuksia, sillä on havaittu ristiriitaisuuksia eri tulehduskipulääkkeiden kyvyssä vähentää prostaglandiinien syntymistä ja tulehdusreaktiota. Lisäksi eräiden prostaglandiinien esitetään olevan anti-inflammatorisia.

Filosofisia näkökulmia julkiseen sairaanhoitoon

Julkisen sairaanhoidon järjestelmä on länsimaisen yhteiskunnan olennainen osa. Järjestelmä on usein monimutkainen. Monet siinä toimivat ja siitä vastaavat henkilöt katsovat että järjestelmä toimii erinomaisesti. Tämä pitää usein paikkansa sekä ammatillisesti, erityisesti biolääketieteen näkökulmasta ja hallinnon kannalta.

Pekka Vuoria

Munasarjasyövän hoito ja ennuste

Munasarjasyöpä on edelleen yksi suurimmista gynekologian haasteista. Levinneen munasarjasyövän 5-vuotisennuste on ainoastaan 8- 23 %, ja kaikki asteetkin huomioiden potilaista on viiden vuoden kuluttua elossa vain 35-40 %. Väitöskirjatyössä selvitettiin tämän sairauden hoitoon ja ennusteeseen liittyviä tekijöitä vuosina 1977-90 HYKS:n Naistenklinikalla hoidettujen 560:n munasarjasyöpää sairastaneen potilaan sairauskertomustietojen perusteella.

Pekka Venesmaa

Lasertermia - tutkimuksia solu- ja kudostasolla

Väitöskirja tehtiin Patologian laitoksen ja II Kirurgian klinikan yhteistyönä. Työ sisälsi viljellyistä soluista tehdyn perustutkimusosuuden sekä soveltavat työt kudosmallilla ja klinikassa

Maaret Castrén-Persons

Synnytyskivun hoitokäytäntö

Synnytyskipu on yksi vaikeimmista äkillisistä kiputiloista. Kuitenkin edelleen synnytyskivun luonteesta, merkityksestä ja hoidosta on ristiriitaisia käsityksiä tutkijoiden, hoitohenkilöiden ja synnyttäjien keskuudessa, mikä heijastuu kivun hoitokäytäntöön. Kipu on subjektiivinen ja jakamaton kokemus, ja sen vuoksi sen mittaaminen on vaikeaa. Yksilön käyttäytymisen perusteella ulkopuolinen usein aliarvioi toisen kokemaa kivun voimakkuutta.

Pirjo Ranta

Diabeteksen syntymekanismeista - lymfosyyttien pääsy haimakudokseen

Insuliiniriippuvaisen eli ykköstyypin diabeteksen (Insulin-dependent diabetes mellitus, IDDM) syntytapa on monimutkainen. Taudin keskeisin histopatologinen löydös on insuliinia erittävien betasolujen tuhoutuminen ja mononukleaaristen valkosolujen, varsinkin lymfosyyttien keräytyminen haimasaarekkeisiin tulehdussolurykelmiksi eli insuliitiksi.

Arno Hänninen

Epilepsiapotilaille ennen ohimolohkon leikkausta tehtävät tutkimukset

Ohimolohkoepilepsiassa (temporaaliepilepsia) kohtauksia aiheuttava pesäke sijaitsee ohimolohkon alueella. Jos lääkehoito ei poista kohtausoireita, harkitaan epilepsiakirurgista hoitoa eli kohtauksia tuottavan aivoalueen poistamista. Epileptisen pesäkkeen paikan määrittämiseksi tarvitaan usean eri lääketieteen erikoisalan tutkimuksia.

Arja Tuunainen

Akillesjänteen kuvantaminen

Vaikka jännekudos osallistuu vain hyvin vähän ihmisen aineenvaihduntaan, siihen tiedetään kertyvän eräissä sairauksissa vierasta materiaalia. Akillesjänteiden paksuuntumisen toteamista onkin suositeltu diagnosointi- ja seurantamenetelmäksi eräissä taudeissa. Väitöskirjatyössä paneuduttiin erityisesti kolesterolikertymien havaitsemiseen jännekudoksen sisällä ultraäänikuvauksen ja magneettikuvauksen avulla, jänteen normaalin paksuuden määrittämiseen eri ikäisillä terveillä ihmisillä sekä mittaustuloksiin vaikuttaviin tekijöihin.

Terhi Koivunen