Keskushermoston virusinfektiot Suomessa

Herkät entsyymi-immunologiset määritykset ja PCR-menetelmät ovat viime vuosina tehostaneet virologista diagnostiikkaa. Keskushermoston virusinfektion epäilyn vuoksi tutkituista 3 231 henkilön näytteistä 46 %:sta löytyi virusassosiaatio ja 21 %:ssa löydös oli varma tai todennäköinen. Enkefaliittiepäilyissä diagnostinen löydös saatiin vieläkin useammin. Yleisin löydös oli varicella-zoster, myös enkefaliittia epäiltäessä lähes kolme kertaa niin yleinen kuin herpes simplex. Parhaaseen tulokseen päästiin, kun kliininen kysymyksenasettelu oli suhteellisen selvä.

Marjaleena Koskiniemi, Timo Rantalaiho, Carl-Henrik von Bonsdorff, Markus Färkkilä, Asko Järvinen, Esko Kinnunen, Suvi Koskiniemi, Laura Mannonen, Marketta Muttilainen, Kimmo Linnavuori, Jukka Porras, Mirja Puolakkainen, Kirsti Räihä, Eeva-Marjatta Salonen, Pentti Ukkonen, Antti Vaheri, Ville Valtonen Ja Työryhmä

Sepelvaltimotautipotilaiden lipidihäiriöiden hoidon toteutuminen

Lipidihäiriöiden hoito on tärkeää sepelvaltimotaudin sekundaaripreventiossa ja lipidiarvot on pyrittävä saamaan hyvälle hoitotasolle tarvittaessa lääkkein. Selvitys avohoidon hoitokäytännöistä kuitenkin osoittaa, että lipidihäiriöiden hoito toteutui suositusten mukaisena vain runsaalla puolella sepelvaltimotautipotilaista. Naisilla suositusarvoihin päästiin harvemmin kuin miehillä, ja diabetesta sairastavia sepelvaltimotautipotilaita hoidettiin jopa huonommin kuin muita. Lipidilääkkeitä käytti vain vajaa puolet sellaisista potilaista, joilla olisi suositusten mukaan ollut perusteet siihen. Kolmasosa lipidilääkkeitä käyttävistä ei päässyt hoitotavoitteisiin.

Timo Saaristo, Jorma Lahtela, Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi

Lasten ja nuorten hevosurheiluvammat: Voidaanko loukkaantumisriskiä ennakoida ja ehkäistä?

Lasten ja nuorten ratsastustapaturmat ovat luonteeltaan suhteellisen vakavia. Ruhjeet ja murtumat ovat yleisimpiä vammoja ratsastajalla, joka putoaa hevosen selästä. Eniten loukkaantumisia sattuu aloittelijoille. Kokeneet ratsastajat loukkaantuvat harvemmin, mutta toisaalta heillä halukkuus käyttää asianmukaisia varusteita, kuten kypärää ja ratsastussaappaita, on vähäisempää. Ratsastaja voi loukkaantua myös muulloin hevosten läheisyydessä oleskellessaan. Lääkärin tehtävä hevosurheilussa on vammojen hoidon lisäksi antaa tietoa loukkaantumisriskeistä ja parantaa turvallisuutta ennaltaehkäisevällä neuvonnalla.

Carita Pamilo, Timo Parvinen, Ilkka Välimäki

Rokotuskattavuus Suomessa: Vuonna 1995 syntyneiden lasten kahden ensimmäisen ikävuoden yleisen rokotusohjelman toteutuminen

Neuvolarokotusten kattavuus on edelleen erinomainen Suomessa. Kahden vuoden ikään mennessä yli 95 % lapsista on täydellisesti rokotettu eli he ovat saaneet 12 rokoteannosta. Tutkimusta varten valittiin väestötietojärjestelmästä satunnaisotannalla tuhat vuonna 1995 syntynyttä lasta, joiden rokotustiedot saatiin neuvolasta. Kirjoittajat korostavat, että vaikka useat rokotuksin ehkäistävät taudit on saatu maassamme lähes häviämään, vaatii hyvän rokotuskattavuuden säilyttäminen silti jatkuvaa työtä ja tosiasioihin perustuvaa tiedottamista.

Terhi Heinäsmäki, Eeva Koskenniemi, Jaason Haapakoski, Terhi Rönkkö, Hannamari Salonen, Terhi Kilpi

Ikivihreät-ADL-mittari toimintakyvyn kuvaajana Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueen hoidonportailla

Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella kokeiltiin 22.4.1999 Jyväskylän yliopiston kehittämää Ikivihreät-ADL-mittaria, jolla arvioitiin yhdeksää päivittäistä perustoimintaa ja yhdeksää asioiden hoitotoimea. Kullekin muuttujalle annettiin hoitajien havainnointiin perustuen pistearvo 0-3, itsenäisyydestä täyteen avuntarpeeseen. Tutkittuja oli yhteensä 6 540. Summapistemäärien (asteikko 0-54) keskiarvot olivat: terveyskeskussairaaloissa 40,1, erikoissairaanhoidon 65 vuotta täyttäneillä 22,3, vanhainkodeissa 43,1, kotisairaanhoitoa ja kotipalvelua samanaikaisesti saaneilla 24,7, kotisairaanhoidossa 18,3 ja kotipalvelussa 18,0.

Pia Laukkanen, Pertti Karppi, Markku Kauppinen, Tarja Niemi, Tapio Tervo, Marketta Korhonen

Tiedot ulkomailla sattuneista kuolemantapauksista jäävät usein puutteellisiksi

Ulkomaalaisen henkilön kuoleman yhteydessä jokaisessa maassa noudatetaan maan omaan lainsäädäntöön perustuvaa menettelyä. Myös vainajan kotimaassa tarvitaan tietoja kuolemansyistä ja -olosuhteista omaisten, vakuutusmenettelyjen ja tilastojen tarpeisiin. Käytännössä tietojen saamisessa voi olla varsin suuria ongelmia.

Kari Karkola, Pia Jumppanen, Pekka Karhunen

Pienen lapsen sopeutuminen päivähoidon aloittamiseen

Lasten sopeutumista päivähoitoon tutkittiin äitien arvioiden pohjalta kyselylomakkein. Aloitettaessa kyselyä lapset olivat noin 1-vuotiaita, ja he sopeutuivat päivähoitoon keskimäärin 1,5 viikon kuluessa. Jatkuvia ruokailuun liittyviä ongelmia oli 8 %:lla lapsista, nukkumiseen liittyviä ongelmia oli 20 %:lla. Sekä tyttöjen että poikien syömisongelmat liittyivät usein nukkumisongelmiin. Poikien syömisongelmat liittyivät myös sopeutumisvaikeuksiin päivähoitoon siten, että mitä enemmän syömisongelmia esiintyi, sitä pidempi oli päivähoitoon sopeutumisaika.

Soili Keskinen, Kristiina Hopearuoho-Saajala

Seinäjoen keskussairaalassa hoidetut äkilliset umpilisäkkeen tulehdukset 1998

Äkillinen umpilisäkkeen tulehdus on mahdollisesti ainoa kirurgisesti hoidettava sairaus, jossa hyväksytään 70-75 % diagnostinen osuvuus. Vasta patologin tutkimus umpilisäkkeen poiston jälkeen vahvistaa leikkausdiagnoosin luotettavasti. Seinäjoen keskussairaalassa tutkittiin 321 leikkauksessa poistettua umpilisäkettä 1998 ja diagnostiseksi osuvuudeksi saatiin 73,5 %. Naispotilailla oikeaan diagnoosiin pääsy oli huomattavasti vaikeampaa kuin miehillä. Puhjennut umpilisäke löytyi 5,9 %:lla potilaista. Vanhemmissa ikäryhmissä umpilisäkkeen tulehdus johtaa keskimääräistä useammin sen puhkeamiseen.

Elina Pihlaja, Juhani Kellosalo, Antti Eskelinen

Lene - leikki-ikäisen lapsen neurologisen kehityksen arviointimenetelmä lastenneuvoloille

Leikki-ikäisen lapsen neurologisen kehityksen arviointimenetelmä (Lene) sisältää seulontaluonteiset tutkimukset 2,5, 3-, 4-, 5- ja 6-vuotiaille. Sitä on kehitelty ja tutkittu viiden vuoden aikana lastenneurologisessa työryhmässä. Lene seuloi kaikkiaan 8,5-15,5 % lapsista, ja 4-6-vuotiaiden tutkimusten samanaikais- sekä ennustevaliditeetti todettiin hyväksi. Terveydenhoitajien arvioiden mukaan Lene antoi tarkemman ja kokonaisvaltaisemman kuvan lapsen kehityksestä kuin aiemmat seulatutkimukset.

Kirsi Mustonen, Riitta Valtonen, Timo Ahonen

Aikuisena kuuroutuneen potilaan kuntouttaminen monikanavaisella sisäkorvaistutteella OYS:ssa

Kuulo on ihmisen aisteista ainoa, joka voidaan nykyään täydellisen menettämisen jälkeen palauttaa. Monikanavaisia sisäkorvaistutteita on asennettu Suomessa neljän vuoden ajan, ja hoito on vakiinnuttanut asemansa kuuroutuneiden aikuisten kuntoutuksessa. Laitteen aikaansaamalla kuulohermon sähköärsytyksellä potilaan on mahdollista kuulla ääniä ja oppia ymmärtämään puhetta. Suurin osa potilaista saavuttaa tason, joka mahdollistaa puhelinkommunikaation. Puolet potilaista on kuntoutuksen jälkeen voinut palata entiseen työhönsä.

Heikki Löppönen, Taina Välimaa, Martti Sorri

Onnellisesti ääniverkkoon

Olen 53 vuotias jyväskyläläinen. Perheeseeni kuuluu vaimo ja kaksi aikuista lasta. Sisäkorvan rappeutuminen ja kuutisen vuotta sitten tapahtunut kuuroutuminen on etiologialtaan jäänyt epäselväksi. Tampereen yliopistollisen sairaalan kuulokeskuksen ja Jyväskylän keskussairaalan yhteistyössä on tehty selvitykset sisäkorvaistuteasennusta varten on jo katsottu siihen olevan edellytykset. Sisäkorvaleikkaustani edelsi laaja ja monipuolinen keskustelu Keski-Suomen keskussairaalassa sekä Jyvässeudun kuntien päättäjien ja luottamusmiesten keskuudessa. Prosessi on ollut myös välttämätöntä priorisointikeskustelua.

Jorma Ursin

Edistääkö sosiaalinen pääoma terveyttä? Pohjanmaan rannikon suomen- ja ruotsinkielisen väestön kansalaisaktiivisuuden ja terveyden vertailu

Pohjanmaan rannikon ruotsinkielisillä on enemmän luotettavia ystäviä, he harrastavat enemmän kuorolaulua ja kansantansseja, he osallistuvat useammin yhdistystoimintaan, he juovat harvemmin itsensä humalaan ja he kokevat itsensä terveemmiksi kuin saman alueen suomenkieliset. Kansalaisaktiivisuus, luottamus ja yhteisöllisyys muodostavat yhdessä sosiaaliseksi pääomaksi kutsuttavan käsitteen, joka liittyy itsenäisenä piirteenä hyväksi koettuun terveyteen.

Markku T. Hyyppä, Juhani Mäki

Os status -kartoitus: kuinka osteoporoosi tunnistetaan terveyskeskuksessa?

Osteoporoosi on nopeasti kasvava kansanterveydellinen ja -taloudellinen ongelma. Parinkymmenen viime vuoden aikana lonkkamurtumien määrä on nelinkertaistunut ja sen odotetaan yhä lisääntyvän väestön ikääntyessä. Perusterveydenhuollossa lääkäri kohtaa osteoporoosipotilaita päivittäin, mutta mahdollisuudet sairauden diagnosoimiseksi ovat vajavaiset, koska luuntiheysmittauksiin ei terveyskeskuksissa ole edellytyksiä. Myöskään luukadon todennäköisyyttä ei vieläkään tiedosteta riittävän aikaisin. Tutkimuksen aineisto osoitti, että diagnoosi tehdään pääsääntöisesti vasta murtuman jo tapahduttua. Tyypillinen osteoporoosipotilas on postmenopausaalinen nainen, jolla on pienienergiainen nikama-, ranne- tai reisiluun kaulan murtuma. Hän tupakoi, käyttää vähän maitotuotteita eikä harrasta liikuntaa säännöllisesti. Hänellä saattaa olla kortikosteroidihoito ja hänen kuukautisensa ovat loppuneet ennen 45 vuoden ikää.

Maiju Helin, Marjo Lehtonen-Veromaa, Pekka Saloranta, Christine Silvonen, Mia Venhola

Ruokavalion elintarvikkeiden rasvahappokoostumuksen muutoksen vaikutukset seerumin lipoproteiineihin

Ravinnon tyydyttyneiden rasvahappojen korvaaminen tyydyttymättömillä on todettu hyödylliseksi seerumin kokonaiskolesterolitason ja LDL-kolesterolin vähentämisessä. Tätä koskevissa tutkimuksissa ruokavalion rasvahappokoostumuksen muutos on yleensä toteutettu vaihtamalla ravintorasva toisenlaiseksi. Menetelmällä, jolla omega-rasvahapot saatetaan kolloiditilaan, saadaan elintarvikkeen rasvahappokoostumusta muunnetuksi ja rasvan määrää vähennetyksi. Tällä menetelmällä valmistettujen elintarvikkeiden käytön vaikutusta seerumin lipoproteiineihin tutkittiin terveiden aikuisten ryhmässä ristikkäiskokeella, jossa vertailuruokavaliossa käytettiin vastaavia tavanomaisia elintarvikkeita. Energiansaanti oli kummassakin ruokavaliossa sama. Tutkimuksessa koe-elintarvikkeiden käytön aikana kokonaiskolesteroliarvo pieneni 6,1 % ja LDL-kolesteroliarvo 12,8 %. HDL-kolesterolissa ei tapahtunut muutosta. Vertailujakson aikana kokonais- ja LDL-kolesteroliarvot jopa hieman suurenivat.

Pasi Petäjä

Kuntoutuuko fibromyalgiapotilas?

Fibromyalgia on oireyhtymä, jossa pitkäaikaisen kivun lisäksi ilmenee neurovegetatiivisia oireita, mielialan laskua, ahdistuneisuutta, väsyneisyyttä ja subjektiivista lihasvoiman heikkenemistä. Harjoitteluohjelmalla kuntoutuslaitoksissa on pyritty fyysisen kunnon parantamisen avulla lievittämään fibromyalgian (FM) oireita ja parantamaan työ- ja toimintakykyä. Kahden vuoden aikana Reumaliiton Kuntoutumislaitoksessa ensin kahden viikon ja myöhemmin 3 kuukauden (tai 6 kuukauden) kuluttua viikon seurantajaksolla tutkittiin 189:n fibromyalgiakriteerit täyttäneen potilaan kuntoharjoittelun vaikuttavuutta - väliaikana he noudattivat laadittua kotiharjoitteluohjelmaa. Tulokset osoittivat, että perinteisen kuntoutuksen keinoin fibromyalgiapotilaiden keskeiseen oireeseen, kipuun, ei voida merkittävästi vaikuttaa. Sen sijaan liikunnan ja harjoittelun lisääminen parantaa merkitsevästi fyysistä kuntoa jo 3 kuukauden seurannan aikana ja lisää potilaiden kokemaa tyytyväisyyttä.

Jorma V. Viitanen, Sirkku Ala-Peijari, Sisko Ronni, Ulla Karlsten, Kirsti Uoti-Reilama

Sairauslomalla masennuksen vuoksi - entä vuoden kuluttua?

Kansaneläkelaitoksen tekemässä seurantatutkimuksessa todettiin, että keskimäärin puoli vuotta (2-12 kk) sairausvakuutuksen päivärahaa saaneista masennuspotilaista vain puolet palasi töihin vuoden kuluessa. Työkykyisistä suurin osa kärsi edelleen lievästä masennuksesta. Työhön paluuta ennakoivat nuori ikä, hyvä sosioekonominen asema, sairausloman lyhyt kesto ja masennuksen vähäinen vaikeusaste. Eläkeratkaisu ei paranna potilaiden masennusta. Eläkkeelle siirtyneet olivat edelleen usein vaikeasti depressiivisiä, ja heidän auttamisensa edellyttää erityisiä masennuksen hoito- ja kuntoutustoimenpiteitä.

Jouko K. Salminen, Simo Saarijärvi, Jukka Tikka, Raimo Raitasalo, Tuula Toikka, Pauli Puukka, Sirkku Rissanen

Välikorvatulehduksen mikrobilääkehoito terveyskeskuksessa nyt ja neljä vuotta sitten

Lasten välikorvatulehduksen hoitoon määrätään yhä liian laajakirjoisia mikrobilääkkeitä. Hankaliin ja uusiviin infektioihin tarkoitettua atsitromysiiniä määrätään yleisesti myös primaarihoitona. Vain osa potilaista saa suositusten mukaista lääkehoitoa, amoksisilliiniä ja V-penisilliiniä. Helsingin kaupungin terveyskeskuspäivystyksessä seurattiin, millaisia mikrobilääkkeitä lääkärit määräsivät lasten akuutin välikorvatulehduksen hoitoon vuosina 1995 ja 1999. Lääkäreitä pyydettiin perustelemaan suosituksesta poikkeava lääkevalinta. Interventioon osallistuneet lääkärit muuttivat mikrobilääkkeiden määräämiskäytäntöään selvästi suositusten mukaiseen suuntaan.

Pirjo Hauvonen, Harri Saxén, Martti Vaara

Merenkulkualan ASLAK-kurssien vaikuttavuus laboratorio- ja suorituskykymittareilla arvioituna

Merenkulkualalla työskenteleville miehille järjestettyjen ASLAK-kurssien vaikuttavuutta arvioitiin käyttäen ns. kovia mittareita. Kurssit jakautuivat kolmeen jaksoon vuoden aikana. Seurannassa todettiin merkitsevät myönteiset muutokset veren rasva-arvoissa, painossa ja kliinisen rasituskokeen muuttujissa, mutta ei seerumin GT-arvossa. Suurimmat absoluuttiset muutokset tapahtuivat miehillä, joilla lähtötilanteessa mitattiin viitearvoista poikkeava tulos. Objektiivisilla ja toistettavuudeltaan hyvillä lääketieteellisillä mittareilla on paikkansa osana kuntoutuksen vaikuttavuuden arviointia erityisesti, kun arvio perustuu ennen-jälkeen-asetelmaan ilman vertailuryhmää.

Katariina Hinkka, Ismo Takala, Heikki Saarni

Lihavuus ja terveysmenot Suomessa 1997

Lihavuus on Suomessa yleistä ja sen vaikutus toimintakykyyn useiden pitkäaikaissairauksien taustatekijänä merkittävä. Lihavuudesta aiheutuvien terveysmenojen suuruusluokkaa vuonna 1997 selvitettiin kolmella eri analyysimenetelmällä. Tulosten mukaan lihavuudesta aiheutuu vuodessa 0,9-3,2 miljardin markan menot terveydenhuollossa, mikä on 1,4-7,0 % terveydenhuollon kokonaismenoista. Summa on jopa suurempi kuin tupakoinnista aiheutuva; tämä tosin johtuu tupakoitsijoiden runsaasta ennenaikaisesta kuolleisuudesta, joten tupakointi on edelleen tärkein ehkäistävissä oleva kansanterveysongelma. Lihavuudesta vuodessa koituva ylimääräinen menoerä on 1 600-5 500 markkaa lihavaa henkilöä kohti. Eniten sairaalahoitomenoja aiheutti aivohalvauksen hoito, lääkemenoista taas valtaosan aiheutti verenpainetaudin hoito.

Markku Pekurinen, Marja Pokka-Vuento, Heini Salo, Ulla Idänpään-Heikkilä

Kohdunkaulan syövän joukkoseulonnan laatuprojekti Helsingissä

Kohdunkaulan syövän joukkotarkastustoiminta siirtyi Helsingin kaupungin toteutettavaksi 1.1.1996 alkaen. Siirtymävaiheeseen liitettiin joukkoseulonnan laadunparannusprojekti, johon kuului yksikön sisäinen laatuauditointi, jatkuva koulutus ja oman työsuoritteen seuranta. Lisäksi kutsukäytäntöä uusittiin, jotta osanottoaktiivisuus saataisiin paranemaan. Tämä onnistuikin ja projektin aikana kohdunkaulan syövän esiasteita löydettiin enemmän kuin aiempina vuosina. Histologisesti varmennettujen vahvojen esiasteiden löydöstaajuus kaksinkertaistui vuodesta 1996 vuoteen 1998. Laadunparannusprojektiin liittyvillä toimenpiteillä seulan tehokkuutta pystyttiin parantamaan kustannuksia oleellisesti lisäämättä.

Jussi Tarkkanen, Antoine Geagea, Ahti Anttila