Miten helpottaa naisen vaihdevuosioireita?

Haittaavista vaihdevuosioireista, kuumista aalloista ja hikoilusta, kärsii 80 % naisista. Oireet ovat voimakkaimmillaan juuri kuukautisvuotojen loppuessa, mutta voivat kestää lievempinä pitkäänkin. Kaikki eivät tarvitse oireisiin hoitoa, mutta osalla naisista oireet haittaavat merkittävästi normaalia elämää. Estrogeeni on edelleen paras hoito, ja sitä aloitettaessa punnitaan hoidon hyödyt ja haitat yksilöllisesti. Hankalat oireet kestävät usein enintään pari vuotta, ja lyhytkestoista hoitoa estrogeenilla voi pitää turvallisena. Muiden valmisteiden, kuten kasviestrogeenien tai serotoniinin takaisinoton estäjien, pitkäaikaistehoa ei ole osoitettu.

Aila Tiitinen

Perheneuvonnan vaikutukset sepelvaltimotaudin riskitekijöihin lasten ja nuorten keskuudessa

Kainuussa työikäisten sepelvaltimo- ja sydäninfarktisairastuvuus ja -kuolleisuus ovat olleet maamme korkeimpia 1970-luvulta lähtien. Kainuun Sydänyhdistys käynnisti 90-luvun loppupuolella yhteistyössä alueen terveyskeskusten sekä Kainuun keskussairaalan kanssa perhekeskeisen sydänsairauksien ehkäisyohjelman, joka kohdistettiin sydänsairauksien riskisukujen lapsiin ja nuoriin. Neuvonta vaikutti erittäin myönteisesti lasten ja nuorten ravitsemuskäyttäytymiseen. Terveysneuvontaryhmän lasten ja nuorten kolesteroliarvoissa ja verenpaineen kehityksessä havaittiin myös myönteisiä muutoksia, kun taas tupakointiin ja alkoholin käyttöön neuvonnalla ei pystytty vaikuttamaan.

Marika Salminen - Sirkka-Liisa Kivelä

Fyysinen kunto ja sepelvaltimotauti

Huono fyysinen kunto ja vähäinen liikunta-aktiivisuus ovat nykyisen tutkimustiedon perusteella sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöitä. Epidemiologissa tutkimuksissa huono fyysinen kunto on todettu vähintään yhtä tärkeäksi sydän- ja verisuonisairauksia ennustavaksi tekijäksi kuin kohonnut verenpaine, tupakointi, lihavuus, korkea kolesteroli tai diabetes. Maksimaalinen hapenkulutus tai kuormituskokeen avulla arvioitu fyysinen suorituskyky kelpaavat käytännössä komplisoimatonta sepelvaltimotautia sairastavien kunnon ja ennusteen mittareiksi. Samoilla tiedoilla voidaan suunnitella sopivan liikunnan teho ja määrä.

Jari Laukkanen - Raimo Kettunen

Pääseekö omalääkärin vastaanotolle? Hämeenlinnan seutuhanke I

Hämeenlinnan seudulla arvioitiin kahdeksan kunnan perusterveydenhuoltoa kansallisen terveyshankkeen suosituksia vasten. Selvitystä varten haastateltiin 350 henkilöä: kuntien virkamies- ja luottamusmiesjohtoa sekä terveysasemien ja vanhustenhuollon henkilöstöä. Kiireellisissä tapauksissa hoitoon pääsy on nopeaa, mutta päivystysluonteiset tehtävät uhkaavat jättää katveeseen kansanterveydellisesti merkittävien, mutta ei-kiireellisten sairauksien hoidon. Osa hyvin toimivan väestövastuun edellytyksistä täyttyi, mutta väestöjen keskimääräinen koko oli liian suuri. Terveydenhuollon henkilökunnan eettiset periaatteet ja kutsumus työhön joutuvat törmäyskurssille nykyisten resurssien ja vaatimustason kasvun kanssa.

Marina Erhola - Ari Palomäki - Pekka Arvio - Marjatta Laukkanen, Eeva Ylämurto - Päivi Heinonen - Juha Kaakinen

Paperista bitteihin - sähköisen sairauskertomusjärjestelmän tuominen sairaalaan

Sähköinen sairauskertomusjärjestelmä on terveyskeskuksissa yleinen, kun taas sairaaloihin se on levinnyt huomattavasti hitaammin. Selvitimme sairaalanhenkilökunnan tietoja käytössä olevista järjestelmistä ja heidän valmiuksiaan käyttää tietokonetta sekä heidän koulutustarvettaan. Perustaidot olivat hyvät etenkin lääkäreillä. Lääkärit ja hoitajat käyttivät kuitenkin järjestelmiä hyvin vähän. Kartoitimme myös ennakkokäsityksiä tulevasta sairauskertomusjärjestelmästä. Käsitys oli myönteinen, joskin myös huomattavan kriittinen. Jotta käyttö olisi hedelmällistä, vaatii järjestelmän tuominen sairaalaan vankat perustelut ja niiden mukana tulevan motivaation.

Sakari Säkö - Eila Paananen - Helena Ulkuniemi - Tuula Kelottijärvi

Lyhyesti: Trisomiaseulonta siirtyy ensimmäiselle raskauskolmannekselle

Sikiön trisomiaseulonta olisi tehtävä ensimmäisen raskauskolmanneksen lopulla keskikolmanneksen seerumseulonnan asemesta. Tämä havainto vahvistuu nyt myös USA:ssa. 8 514 potilaan monikeskustutkimuksessa selvitettiin seulontayhdistelmän (äidin ikä, seerumin hCG, serumin PAPP-A ja sikiön niskapoimun paksuus) ominaisuuksia raskauden 11.-14.viikoilla. Yhdistelmän herkkyys osoittaa 21-trisomia oli 78,7 %, mikäli väärien positiivisten seulontatulosten määräksi sallittiin 5 %. 18-trisomiaherkkyys oli vielä parempi: 90,9 %. Verrattuna keskikolmanneksen seerumseulontaan, varhaisraskauden menetelmä pysyi parempana, vaikka spontaanisti keskenmenevien 21-trisomiaraskauksien osuus otettiin huomioon. Suurin ongelma lienee laadukkaan niskapoimun mittausjärjestelyn pystyttäminen.

Pertti Kirkinen

Lyhyesti: Bakteerit muodostavat biofilmiä solujen sisään

Amerikkalainen tutkijaryhmä on osoittanut, että virtsarakon epiteelisolujen sisään tunkeutunut uropatogeeninen kolibakteeri tuottaa solulimaan biofilmiä, joka näkyy solujen pinnalla palkomaisina pullistumina. Palkojen sisällä runsaslukuisina piileksivät bakteerit ovat suojassa antibiooteilta ja immuunipuolustukselta. Sopivan tilaisuuden tullen ne irtautuvat biofilmistä ja valtaavat uusia soluja. Virtsatieinfektion uusiutuminen kerta toisensa jälkeen voi näin tapahtua ilman minkäänlaista uutta ulkoista kolonisaatiota. Bakteerit käyttävät todennäköisesti solunsisäisiä biofilmejä suojanaan muuallakin kuin virtsarakon seinämässä.

Matti Viljanen

Letrotsolia tamoksifeenin jälkeen - mikä on hyödyn hinta?

Viiden vuoden tamoksifeenihoito on pitkään ollut ns. käypä liitännäishoito reseptoripositiivista rintasyöpää sairastaville potilaille, joko solunsalpaajahoidon jälkeen tai ilman sitä. Viittä vuotta pitempi hoito ei ole parantanut potilaiden ennustetta. Nyt NEJM:ssä raportoidaan tulokset tutkimuksesta, jossa 5 187 potilasta satunnaistettiin viiden vuoden tamoksifeenihoidon jälkeen viiden vuoden letrotsoli- tai lumelääkehoitoon. Tutkimus keskeytettiin 2,4 vuoden keskiseurannan jälkeen, koska lumeryhmässä todettiin 132 rintasyöpätapahtumaa (106 uusimista ja 26 uutta rintasyöpää) ja letrotsoliryhmässä 75 (61 uusimista ja 14 uutta rintasyöpää); p < 0,001 taudittoman ajan suhteen. Elinajassa ei ollut eroa näin lyhyessä seurannassa.

Päivi Hietanen

Savukkeista eroon nuuskalla?

Lancetin pääkirjoituksessa pohditaan, miten nikotiiniriippuvuutta olisi parasta hoitaa. Toistaiseksi tehokkain nikotiinin antolaite on valitettavasti savuke, ja pääkirjoituksessa harmitellaan, että lääketeollisuus ei ole tuottanut vastaavaa savutonta korvauslaitetta. Farmakologisesti tällainen vaihtoehto kuitenkin päihittäisi nykyiset purukumit ja laastarit. Pääkirjoituksessa todetaan, että pelkkä nikotiini, vaikka onkin addiktiivinen, on takuulla vähemmän epäterveellistä kuin savuinen tupakka, olkoonkin, että savukkeiden karsinogeenisuusmäärät vaihtelevat. Ruotsissa tupakointi on prevalenssiltaan maailman pienintä ja osasyynä voi olla nuuskan käyttö. Nuuskan terveysvaikutukset ovat vähäiset verrattuna savukkeisiin ja nuuskan limakalvokarsinogeenisuus on kyseenalainen. Pääkirjoituksessa ollaan sitä mieltä, että nuuska sopii hyvin tupakasta vieroitukseen, vaikka maailmalla on myös epäilty, että ruotsalainen nuuska voi johtaa kasvavaan nikotiiniaddiktioon.

Robert Paul

Lyhyesti: Influenssarokote turvallinen myös keuhkosairauksista kärsiville

Influenssarokotetta suositellaan kroonisista keuhkosairauksista kärsiville. Potilaat ovat huolissaan siitä, voiko rokote sinänsä pahentaa perussairautta. Brittein saarilla tehty tutkimus (n = 12 000, mukana 432 GP:tä) poistaa osaltaan tätä huolta: iäkkäiden ongelmat astman ja COPD:n suhteen (mm. oraalisen steroidin tarve) lisääntyivät vain rokotepäivänä, mutta kahden viikon seurannassa ei lisääntynyttä riskiä ollut. Turvallisuus ei siis noussut probleemaksi; sen sijaan rokotuksen peitto sille suositellussa väestönosassa oli vain 40 %. Rokotteesta todennäköisesti hyötyviä tulisikin Englannissa kannustaa edelleen rokotteen ottamiseen.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Sosiaalisesta stressistä masennusta yksinhuoltajille

Yksinhuoltajaäidit ovat tavallista useammin masentuneita. Englantilaisessa väestötutkimuksessa selvitettiin syitä tähän tutkimalla yksinäisten ja tuettujen äitien välisiä eroja psyykkisessä sairastavuudessa. Molemmissa ryhmissä äideillä oli alle 16-vuotiaita lapsia, mutta tuetuilla äideillä oli perhekunnassaan itsensä lisäksi ainakin yksi aikuinen. Yksinäisillä oli kaikkia psyykkisiä häiriöitä enemmän kuin tuetuilla äideillä ja muilla naisilla; myös masennusta noin kolminkertainen määrä. Yksinhuoltajuuden vaikutus kuitenkin hävisi, kun analyyseihin otettiin mukaan saatavilla olevan aineellisen ja sosiaalisen tuen puute sekä elämänmuutosten runsaus. Avio- ja avoerojen seurauksena yksinhuoltajaksi päätyminen merkitsee monitasoista sosiaalista huono-osaisuutta ja riskiä mielenterveyden häiriöihin.

Raimo K.R. Salokangas

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030