Terveet aivot -projekti

Voidaan perustellusti ihmetellä, miksi aivotietämyksemme on ollut verraten niukkaa. Olemme aika hyvin selvillä siitä, mitä pitäisi tehdä, jotta sydän pysyisi kunnossa tai jotta lihaskunto paranisi. Tupakan haitat keuhkoille, kolesterolin merkitys verisuonille ja alkoholin vaarat maksalle ovat kaikille tuttuja. Mutta aivojemme toimintaa ja siihen vaikuttavia tekijöitä emme juuri tunne.

Juhani Juntunen

Elämä pitkä, kuntoloma lyhyt: voidaanko laitoskuntoutuksen tuloksia mitata?

Kuntoutuslaitosten tuloksellisuuden arviointiin tarvittaisiin selkeitä mittareita, mutta nykyisellään niitä on tarjolla niukasti. Sopivien arviointimittarien laatimisen pohjaksi laitoskuntoutuksen tavoitteita on tarkennettava. Jotta kuntoutus olisi tuloksellista, tarvitaan nykyistä selkeämpää yhteistyötä laitosten ja muiden kuntoutukseen osallistuvien tahojen kesken.

Pirjo Latikka Esa-Pekka Takala

Maunulan mielenterveys- ja päihdeprojekti

Helsingin Maunulan peruspiirissä on meneillään kolmivuotinen mielenterveys- ja päihdeprojekti, jossa päihdehuollon asiakastyöhön on koottu projektiryhmä mielenterveysyksiköstä, sosiaalitoimistosta ja

Martti Kuokkanen Tarja Kallio Tarja Sinnemäki

HIV-epidemian torjunta Suomessa

Suomessa HIV-tartuntatilanne on pysynyt vakaana eivätkä pessimistiset ennustukset epidemian laajenemisesta näytä toteutuvan. Uhka ei kuitenkaan millään muotoa ole häviämässä, vaan valistusta turvallisista seksitavoista tarvitaan jatkuvasti. HIV-epidemian torjunnan onnistumiseen on Suomessa vieläkin varsin hyvät mahdollisuudet, mutta tartunnan yleistyminen muissa maissa voi muuttaa tilannetta, koska edelleenkin merkittävä osa suomalaisten tartunnoista on saatu muualla.

Pauli Leinikki

Anafylaktinen reaktio klooriheksidiinistä

19-vuotias mies tuli ensiapuun vasemman käden palovamman takia. Vamma-alue puhdistettiin asianmukaisesti ja päälle laitettiin sidos, jossa oli parafiinia ja 0,5-prosenttista klooriheksidiiniä. Potilas alkoi valittaa kutinaa ja huimausta. Haava-alueella havaittiin laajalle levinnyt erytematoottinen ihottuma. Lisäksi havaittiin turvotusta jopa kasvoilla. Systolinen verenpaine oli 90. Asianmukaisella anafylaksian hoidolla potilas toipui täysin.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors

Likvorin vasta-ainemääritykset 1984-1990

Helsingin yliopiston virusopin laitoksella 1984-90 komplementin sitoutumistestillä tutkituista 3 643 likvorinäytteestä 284:ssä eli 7,8 %:ssa oli poikkeava löydös. Suurimmalla osalla potilaista oli enkefaliitti tai polyradikuliitti. Yleisin yksittäinen taudinaiheuttaja oli Herpes simplex -virus; tavallisia olivat myös varicella-zoster-, tuhkarokko-, ja influenssa A -virusvasta-aineet. Muita löydöksiä olivat vasta-aineet klamydian ryhmäantigeenille, sikotauti-, rota-, sytomegalo-, RS- ja enterovirusvasta-aineet. Samanaikaisen seeruminäytteen puuttuminen noin puolessa tapauksista heikentää vasta-ainelöydösten arviointia, mutta siitä huolimatta löydökset antavat laajan kuvan keskushermostoinfektioiden aiheuttajista.

Marjaleena Koskiniemi Markus Färkkilä Matti Valtonen Eila Kohvakka Antti Vaheri Ja Työryhmä

Likvorin vasta-ainemääritykset uudistuvat

Keskushermostoinfektioiden virusetiologian selvittelyä parantaa vasta-ainemääritysten suorittaminen herkillä entsyymi-immunologisilla testeillä (EIA). Näin seulontatutkimuksen avulla on entistä parempi mahdollisuus löytää virusspesifisiä vasta-aineita likvorista. Likvorissa todettujen vasta-aineiden merkityksen arvioimiseksi täytyy tutkia samaan aikaan otettu seeruminäyte. Testi saattaa olla diagnostinen jo yhdestä seerumi-likvorinäyteparista, mutta uusi näyte 2-3 viikon kuluttua lisää huomattavasti diagnoosin varmuutta. Myöhäisnäyte kuukausien kuluttua saattaa olla tarpeen, koska joissakin tapauksissa tulehdusprosessi voi kroonistua. EIA-tekniikoihin perustuvat vasta-aineiden seulontatestit virusviljelyn rinnalla ovat oleellinen parannus keskushermostoinfektioiden alkuperän selvittelyyn.

Marjaleena Koskiniemi Carl-Henrik von Bonsdorff Antti Vaheri

Uni-valverytmin kehitys lapsilla

Raskauden loppuvaiheessa ja varhaislapsuudessa tapahtuu nopea ja

Matti Erkinjuntti Pentti Kero

Alaraaja-amputaation jälkeinen kuntoutus Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä

Seinäjoen keskussairaalan kirurgian ja fysiatrian yksiköt sekä Härmän sairaalan fysiatrian yksikkö ovat sopineet tehtäväjaosta ja yhtenäisistä periaatteista alaraaja-amputaatiopotilaiden hoidossa ja kuntoutuksessa. Proteesin sovitukset ja käytön harjoittelu on järjestetty muun kuntoutuksen yhteyteen keskussairaalan fysiatrian poliklinikkaan, jossa apuvälineteknikko käy viikoittain. Poliklinikka vastaa yhteistyössä muun avohoidon kanssa myös potilaan kuntoutumisen ja selviytymisen jälkiseurannasta. Ongelmien ilmaantuessa potilaat voivat ottaa yhteyttä suoraan poliklinikkaan, jonne heille tarvittaessa järjestetään nopeasti vastaanotto. Kuntoutumistulokset ovat 9 kuukauden - 1 vuoden 9 kuukauden seurannan perusteella suhteellisen hyvät. Potilaat säästyvät myös kalliilta ja rasittavilta matkoilta kauas proteesipajaan, kun proteesien sovitukset ja huolto ovat saatavissa alueen keskussairaalasta.

Jussi Korpi Reijo Syrjä Esa Mäkiniemi Ari Jaakkola Jussi Heikkilä

Munatorviraskauksiin liittyvät istukkahormonipitoisuudet

Seerumin istukkahormonipitoisuus vaihteli 181:llä munatorviraskauden vuoksi kirurgisesti hoidetulla potilaalla 25:stä 43 600 yksikköön. Puolella potilaista pitoisuus oli enintään 1 000 IU/l, ja enintään 5 000 IU/l se oli kolmella neljäsosalla. Munanjohdin oli revennyt keskimäärin kymmenesosassa tapauksista, joissa hCG-arvo ei ylittänyt 5 000 IU/l, kun taas potilaista joilla se oli ylitti tämän rajan, keskimäärin joka toisella oli munanjohtimen repeämä. Suureen pitoisuuteen liittyi myös merkitsevästi useammin runsasta vuotoa vatsaonteloon.

Juha Mäkinen Leena Anttila Kaisu Rantakokko Teija Kalajoki Kerttu Irjala

Vaihtoehtolääkinnän valvonta

Suomen terveyspolitiikassa on omaksuttu liberaali suhtautuminen ei-lääketieteellisiin hoitomuotoihin. Lainsäädäntöä niiden käytöstä ei ole, mutta vahingollista puoskarointia pyritään valvomaan muun muassa luvatonta ammatinharjoittamista koskevien säännösten avulla. Terveydenhuollon viranomaiset ovat myös pyrkineet luomaan keskusteluyhteyksiä vaihtoehtolääkinnän ja terveydenhuollon edustajien välille.

Antti Marttila

Maailman vesivarat ja terveys

Puhtaan veden turvaaminen jokaiselle ihmiselle oli YK:n vuosikymmenen teema 1980-luvulla, mutta tulokset tuskin riittivät väestönkasvun tuoman lisätarpeen tyydyttämiseen. Maailman vesiongelma liittyy sekä veden määrään että sen laatuun. Kuivuus ja tulvat ovat luonnonkatastrofeja, joiden vaikutukset ulottuvat miljooniin ihmisiin. Monet sairaudet leviävät veden kautta, mutta myös veden kemiallinen saastuminen on teollistumisen myötä levinnyt yhä laajemmalle.

Päivi Kurttio

Lapsen seksuaalisen hyväksikäytön selvittely

Tampereen perheneuvolassa on vuodesta 1988 lähtien toiminut työryhmä, jolle on keskitetty lasten seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyvien tapausten käsittely. Työryhmään on voinut ottaa yhteyttä puhelimitse jopa nimettömänä. Kaikki yhteydenotot eivät ole johtaneet asiakassuhteeseen, mutta silti seksuaalisesti hyväksikäytettyjä lapsia on tullut hoitoon yllättävän paljon, keskimäärin kymmenen vuodessa muutaman viime vuoden aikana. Tapausten selvittelyssä tarvitaan monipuolista yhteistyötä, ja kokemusten myötä työhön, joka aluksi tuntui psyykkisesti hyvin raskaalta, on kehittynyt taito.

Anna-Kaarina Roto Matti Riekkola Liisa Suhonen

EKG:n pitkäaikaisrekisteröinnin tulokset terveiden 50-vuotiaiden miesten aineistossa

Poikkeavat löydökset, etenkin yksittäiset eteis- ja kammioperäiset lisälyönnit, ovat EKG:n pitkäaikaisnauhoituksissa tavallisia terveilläkin henkilöillä. Valtaosaan niistä ei liity oireita. Terveiden 50-vuotiaiden suomalaisten miesten aineistossa lisälyöntejä esiintyi lähes kaikilla. ST-välin vajoama todettiin tässä 80:n miehen joukossa 14:ltä, ja heistä kahdelle kehittyi viiden vuoden seurannan aikana iskeeminen sydäntauti. ST-vajoamaan ei rekisteröintivaiheessa liittynyt kenelläkään kipuja.

Tapani Parviainen Arto Uusitalo Ilkka Vuori

Duchennen ja Beckerin lihasdystrofioiden uusi diagnostiikka

Dystrofiinigeenin löytymisen jälkeen on todettu Duchennen ja Beckerin lihasdystrofioiden yhteinen alkuperä: saman geenin erilaiset virheet. Molekyyligenetiikan avulla on tämän jälkeen tuotettu merkittävää uutta tietoa varsinkin BMD:n kliinisistä ilmentymistä. Näitä tutkimustuloksia sekä uusia diagnosointimenetelmiä voidaan jo nyt hyödyntää käytännön diagnostiikassa. Kirjoittajat esittävät tästä suosituksensa.

Hannu Kalimo Björn Falck Päivi Halonen Vesa Juvonen Stefan Karlsson Maila Penttinen Marja-Liisa Savontaus

Turvapaikan hakijoiden ja pakolaisten sosiopsykiatriset ongelmat

Turvapaikan hakija elää henkilökohtaista, perheensä, sukunsa ja yleensä myös laajemman yhteisönsä kriisiä, joka on alkanut silloin kun henkilöä tai henkilöryhmää on vainottu oman kulttuurin piirissä. Kriisi jatkuu pakovaiheen aikana, kun turvapaikan hakija saapuu uuteen kulttuuriin ja odottaa turvapaikkaa, kun hän vihdoin sen saa ja yrittää sopeutua kaikkeen uuteen syvän surun vallitessa. Suru onkin oleellinen osa pakolaisuutta. Sen pitkittyessä masentuneisuus valtaa alaa. Kun usein surun ja masennuksen ilmaisuun ei ole mahdollisuutta, ongelmia voi ilmentää epäluuloisuus, jopa vainoharhaisuuskin. Kaukoidästä tulevien pakolaisten on hyvin vaikeaa etsiä apua yleensäkään, ja sen vuoksi he pyrkivät selviytymään perheensä piirissä. Tämä rasittaa perheen ihmissuhteita ja johtaa usein uudenlaiseen kriisiin.

Riitta Marjamaa Leena Väisänen Erkki Väisänen

Suomalaisten vankien terveystutkimus III Vankien työkyky ja hoidon tarve

Vangeilla on paljon sairauksia, erityisesti psyykkisiä häiriöitä, ja on selvää, että sairastavuudella on vaikutuksensa hoidon tarpeeseen ja työkykyyn. Tutkimuksessa suomalaisista vangeista arvioitiinkin 15 % työkyvyttömiksi ja lisäksi 42 %:lla työkyky oli heikentynyt. Selvä hoidon tarve todettiin olevan joka kolmannella tutkituista ja mahdollinen hoidon tarve lisäksi kahdella viidesosalla.

Matti Joukamaa

Finspetspunktion vid identifikation och beskrivning av benigna proliferativa, precancerösa och preinvasiva bröstlesioner

Om den cytopatologiska diagnostiken kan utvecklas till en effektiv metod för identifikation och beskrivning av precancerösa förändringar i mamma innebär det möjligheter för lokal destruktion av påvisade lesioner med en eventuell förebyggande effekt på den progressiva tillväxten. I artikeln redovisas en undersökning av den diagnostiska träffsäkerheten av finspetspunktion och studeras bröstcancerns induktion och progressiva tillväxt i de preinvasiva neoplasierna.

Elias Rubinstein

Eläketurvan kustannukset nyt ja tulevaisuudessa

Keskellä vuosisadan synkintä lamaa on eläkepolitiikan suunnattava katseensa tiukasti tulevaisuuteen. Eläkevakuutettu tulee lunastamaan lainsäätäjältä saamansa eläkelupaukset vuosien kuluttua. Uskottavuus on nykyisten eläkejärjestelmien ehdoton elinehto. Vino väestörakenteemme johtaa väistämättä eläkemenojen tuntuvaan kasvuun ensi vuosituhannella. 1990-luvulla on löydettävä keinoja, joilla helpotetaan tähän kehitykseen sopeutumista. Varhaiseläkejärjestelmien kehittämistä selvitelleen Eläkekomitea 1990:n esitykset tarjoavat hyvän lähtökohdan keinojen etsimiselle.

Matti Uimonen

Äitiyspoliklinikat Suomen äitiyshuollossa

Kansanterveyslain ja väestövastuisen terveydenhuollon vaikutuksista äitiysneuvoloiden asemaan on käyty viime vuosina vilkasta keskustelua. Sen sijaan vähemmän on pohdittu, miten äitiyspoliklinikoiden perustaminen sairaaloihin on muuttanut äitiyshuollon sisältöä: ovatko ne vaihtoehto neuvoloille vai täydentävätkö ne neuvoloiden toimintaa. Helsingin seudulta 1987 eri lähteistä kerättyjen tietojen mukaan äitiyspoliklinikoiden toimintaympäristö ja toiminnan sisältö ovat monessa suhteessa erilaiset kuin äitiysneuvoloiden. Kun synnyttäneisyys ja raskauden kesto vakioitiin, paljon poliklinikassa käyneiden naisten havaittiin käyneen äitiysneuvolassa muita vähemmän. Sekä terveydenhoitajat että naiset yleensä pitivät poliklinikkakäyntejä tärkeinä, mutta monet naiset olivat tyytymättömiä poliklinikassa saamaansa kohteluun. Suomen äitiyshuollossa on paineita siirtää raskaudenaikaista hoitoa sairaaloihin. Siksi olisi tärkeätä punnita poliklinikoiden ja neuvoloiden etuja ja haittoja ja tietoisesti valita paras työnjako niiden välillä ja toimia valitun ratkaisun toteuttamiseksi.

Elina Hemminki Maili Malin Hellevi Kojo-Austin